tag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post4442502331127539029..comments2023-05-28T13:15:52.453+03:00Comments on Elämästäni Ossin kanssa: Potutuslauantai osa 38Marja-Leenahttp://www.blogger.com/profile/12564817989926056044noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post-54949375758665445932014-03-02T14:18:28.115+02:002014-03-02T14:18:28.115+02:00Heh.heh. Minä, joka kanssa olen ollut suhteellisen...Heh.heh. Minä, joka kanssa olen ollut suhteellisen kiltti, jouduin jälkkäriin kansakoulussa. Meillä oli sijaisena joku miesopettaja, joka raukka oli jollain lailla varmaan henkisesti järkkynyt opettajantyöhönsä. Okeasti ja näin jälkeenpäin ajatellen. Mutisin jotain ihan itsekseni ja opettaja kiljui ja karju jotain jälki-istunnosta. No sen suoritin, eivätkä vanhemmat ihmetelleet lainkaan, kun tulin aina koulusta myöhään kotiin. Kirjasto näet oli ihan koulun vieressä.<br /><br />Lukiossa sattui sellainen juttu, jossa olisi voinut käydä huonostikin. Meillä oli koulun yhdet seinät ikkunaseiniä, joten ne ikkunat olivat valtavan kokoisia. Leikilläni tönäisin yhtä tyttöä hartioista ja se koko halvatun ikkuna rätsähti rikki. Onneksi ei tippunut alas. No ei kun rehtorin kansliaan selvittämään tilannetta. Molemmat kertoivat samaa, eikä siitä tullut edes taloudellisia seuraamuksia, siis minulle Varmaan joku vahinkovakuutus korvasi. Se oli kauhea tilanne, kun se ikkuna päksähti. Muistan sen vieläkin ja kiskaisin sen tytön äkkiä siitä pois. Muut vieressä istujat kanssa singahtivat pois penkiltä, kuin sähköiskun saaneena. Kaikkea sitä voikaan tapahtua, ihan tahattomastikin. Terveisii sinulle ja Arttu-poitsulle!Marja-Leenahttps://www.blogger.com/profile/12564817989926056044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post-25760484934914511552014-03-01T22:43:14.249+02:002014-03-01T22:43:14.249+02:00Melkoinen uutispaketti taas :) Minä hiljaistakin h...Melkoinen uutispaketti taas :) Minä hiljaistakin hiljaisempi oppilas jouduin yläasteella jälki-istuntoon, kun olin leikilläni tönäissyt ihailemaani poikaa rappusissa... Opettaja sitten sattui kysymään, ketä on kiusattu, tönitty yms. Poika ilmoitti minut, ihan kiusallaan. Ja minä ilmoitin opettajalle pikkuvanhasti, että tulen jälki-istuntoon, mutta en sen pojan takia, vaan opettajan käskystä! =D =D =D Kiusaamista on monenlaista.<br /><br />Liito-oravan näin viimeksi yli 20 vuotta sitten. Oli kivan näköinen, kun singahti tien yli kuusesta toiseen.<br /><br />Ossi on aina yhtä söpö, ihanan sinisellä sohvallaan :)<br /><br />Arttuhttps://www.blogger.com/profile/12652820583006580679noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post-77445165495436574432014-03-01T16:35:56.321+02:002014-03-01T16:35:56.321+02:00On se outoa, että aikuisetkin ottavat silmätikukse...On se outoa, että aikuisetkin ottavat silmätikukseen lapsia. Aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä aikuismaisesti ja tasapuolisesti. Myönnän, etten itsekään ole pitänyt kaikista tielleni sattuneista lapsista, mutta silti olen pyrkinyt ihan tasapuoliseen lasten kohteluun. Meillä joutui kansakoulun ekalla luokalla opettajan silmätikuksi poika, jolla oli varmaan oppimisvaikeuksia. Voi minkänäköisiä hänen vihkonsa olivatkaan. Sen epäsiisteyden muistan jotenkin vieläkin. Silloin ei ollut vielä tukiopetuksia sun muita. Poika jäi kertaamaan ensimmäistä kansakoulun luokkaa, huoks. Terveisii teille.Marja-Leenahttps://www.blogger.com/profile/12564817989926056044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post-55336798897185979552014-03-01T16:31:59.455+02:002014-03-01T16:31:59.455+02:00No voi huoks. Tuollaiset ovat asioita, jotka jäävä...No voi huoks. Tuollaiset ovat asioita, jotka jäävät muistiin. Minua ei oikeastaan koskaan kiusattu koulussa. Kerran huomauteltiin omasta mielestäni hienosta talvihatustani, että oletkos joku kasakka? Se oli sellainen varmaan vanhan venäläismallin mukaan tehty tekokarvainen lakki. Se päätyi roikkumaan hattuhyllylle... Noin suuri vaikutus jollain asialla kuitenkin on. No olipahan ihastunut poika. Terveisii Saksan maalle.Marja-Leenahttps://www.blogger.com/profile/12564817989926056044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post-59177189533915446072014-03-01T14:39:50.259+02:002014-03-01T14:39:50.259+02:00Kiusaamiseen on aina puututtava, mutta minkäs teet...Kiusaamiseen on aina puututtava, mutta minkäs teet, kun kiusaaja onkin opettaja? Minulle kävi niin kansakoulun kolmannella luokalla. Maantiedon opettaja, pitkä ja kaunis nainen, otti minut silmätikukseen. Mikään mitä tein ei ollut oikein eikä hyvä, aina löytyi vinoilun aihe, tyyliin "Oo, katsokaa, kukas siellä nyt viittaa? Mistä meille tämä kunnia?" Tajusin opettajan pyrkivän naurattamaan luokan poikia. Olin keskitason oppilas, en häiriköinyt tunneilla. Kukaan luokkatovereista ei koskaan kiusannut minua, pojatkin olivat aina ihan reiluja . En kertonut kotona opettajan vinoiluista, kun ajattelin jääväni automaattisesti toiseksi. Maantiedon numeroni oli kyllä kohdallaan suhteessa koenumeroihini. En varmaan koskaan unohda sen opettajan nimeä.Párek pakiseehttps://www.blogger.com/profile/12165878037937984425noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3953244173096275126.post-79840305448370073472014-03-01T12:11:08.457+02:002014-03-01T12:11:08.457+02:00On kautta aikojen ollut kiusaavia lapsia, eritasoi...On kautta aikojen ollut kiusaavia lapsia, eritasoisia kiusaamisia. Minuakin yksi lapsuudentalomme tyttö "haukkui" karjalaiseksi, mutta ei koskaan kukaan muu lapsi yhtynyt siihen. Oli vissiin kotoaan kuullut näin sanottavan siirtolaisista. <br />Kansakoulun alaluokilla minua kiusasi yksi poika luokastamme, ei pahoinpitelyllä, vaan "rakkaudella", oli niin rakastunut minuun, että vaani ja kirjoitti rakkauskirjeitä (8v) kopsaamalla joltain aikuiselta, vartoi oven takana ja sitten kerran hiekkalaatikolla tuli ja kuristi minua kurkusta. Sen kerroin opettajalle, jouduimme luokan eteen ja poika joutui pyytämään anteeksi, rangaistukseksi joutui joka koulupäivä tunnin jälki-istuntoon, jotta minä ehdin rauhassa kotiin ja sitten viikon päästä se poika siirrettiin toiseen kouluun. Sen rakkauskirjejupakan (oli törkeä kirje) hoitivat vanhempani pojan vanhempien kanssa. Huutia tuli pojalle, mutta rakkaus ei lopahtanut siltikään.<br />Hannehttps://www.blogger.com/profile/02559409370940650197noreply@blogger.com