sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Ossin nimipäivä

Uutiset maailmalta ovat niin kauheita, ettei niihin uutisiin edes jaksa ottaa kantaa. Ranska, Ranska, Belgia, Ranska, autsch. Onneksi voi palata näihin oman elämän mitättömän pieniin ympyröihin. Alati mieltä kalvaa vain se, että tytär sattuu asumaan Pariisissa.

Ossillamme on tänään nimipäivä. Niin on tietysti kaikilla muillakin Osseilla ja kaikilla pikkupojilla, joiden nimi sattuu olemaan Ossi, joten hirmuisesti nimpparionnea ihan kaikille Osseille. Kolmetoista vuotta sitten Ossi nimi ihmislapsilla oli tosi harvinainen. Nyt se nimi taitaa olla yleistynyt. Ossin nimeämisen taustat voitte lukea *linkki* täältä.

Vai kalkkunaleikettä olisi pala tarjolla.

No, ehkä minä juuri ja juuri jaksan kammeta itseni ylös, tuumaa Ossi. Kuva otettu hetkeä ennen kalkkunaleikkeen katoamista:)

Miäs pesee ikkunoita. Kiitos sille jollekin, joka on keksinyt tuollaisen moottoroidun ikkunanpesemishärpäkkeen. Me laskimme ensiksi suurin piirtein mitä tulisi maksamaan, jos tilaisi ammattilaisen pesemään ikkunat, kerrankin. Siinä tuli jälleen kerran hinta vastaan. Nopeimmaltakin ammattilaiselta menee kaksi kokonaista työpäivää tämän talon ikkunoiden pesuun.Pestäviä pintoja on yli kaksisataa, kun ikkunat ovat kolmilasiset ja aukeavat. Vaikka työstä saa sen kotitalousvähennyksen, niin silti tulee kalliiksi. Miäs tekee nyt pesua tuollaista pari ikkunaa per päivä vauhdilla.

Autoni ei mennyt katsastuksesta läpi ja on nyt sitten huollossa ja takajarrut vaihdetaan. On se hyvä, että Suomessa on tarkat katsastusmiehet. Mistä sitä muuten voisi itse tietää, että jarrupalat ovat finaalissa? Viime vuonna autoon laitettiin etujarrut ja sekä taakse, että eteen jarrulevyt. Se oli kallista lystiä, mutta ne jarrupalat eivät maksa kovinkaan paljoa. Ensi viikolla voi mennä näyttämään katsastusinssille, että kunnossa on.

Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille Ossilasta.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Lauantaiehtoota Ossilasta

Teimme tänään miähen kanssa "kesäretken" Fiskarsin Antiikkipäiville. Ostin tuon vasemman puoleisen lasimaljan. Näettekös yhtäläisyyden Tornado nimiseen maljakkooni? No suunnittelija on sama eli Tamara Aladin. Malja on tehty joskus 1970-luvun alussa. Siitä tulee hedelmäkippo keittiön pöydälleni. Olen siis niin ihastunut tuohon vihreään, ettei oikein tosikaan. Lupasin ostaa Fiskarsista kaverillenikin jonkun Aladinin maljakon, jos löytyy "sopuhintaan". No yksi vihreä maljakko löytyi, mutta oli mielestäni liian kallis, joten jätin ostamatta. Aika hyvin tiedän noiden Aladinin kippojen "markkinahinnan", kun olen niitä hintoja nyt jonkin aikaa seuraillut. Se maljakko löytyy kyllä yhdestä keskustan liikkeestä, jonka nimen ilmoitin kaverilleni. Kun se maljakko on paketoitu ja kuljetettu takaisin kaupunkiin, niin se voi lähteä siihen hintaan johon yritin sitä tinkaista:).

 Miäs osti itselleen vanhan messinkisen, pienen perhokelan. Kela jopa toimii ja on esineenä ihan kaunis. Sitten miäs osti myös tuollaisen vanhan, taitettavan puumitan. Siinä mitassa on sentit ja toisella puolella tuumat. Kymmeneen senttiin asti saa mitattua millimetrin tarkkuudella.
 Minä löysin vielä Taisto Kaasisen Arabian sian. Tätä possua olen salaa havitellut muutaman vuoden. Olen niin iloinen possulöydöstäni. Hinnastakin sain vähän tingittyä, en paljoa, mutta kympin kuitenkin. Oli mukavaa jutella sen myyjän kanssa pieni hetki. Tämmöisessä keräämisessä on kivaa aina jutella niiden myyjien kanssa. Ostotapahtuma on paljon hauskempi, kuin pelkkä nettitilaus.
 Mittaustulos: noin 19 senttimetriä. Lainaus Designmuseon sivulta: " Näitä veistoksia on ollut tuotannossa Arabian taideteollisuusosastolla 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa. Sika on myös esiintynyt suomalaista designia esitelleessä julkaisussa Creative Hands of Finland vuodelta 1952."
Tässä meitin "possu" Kuvat otettu toissapäivänä. Aamukymmeneltä aurinko paistaa tähän autokatoksen nurkkaan, 
Kuva Ossista 1
mistä Ossi tietysti haluaa päästä nauttimaan.
Kuva Ossista 2
Kello 15 auringon säteet osuvat vielä kuistille. Välissä on otettu päikkärit mamin kanssa sisällä:)
Terkut Ossilasta ja oikein mukavaa viikonlopun jatkoa!

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Ossin aatoksia osa 41

Kolmetoista vuotta vanha kaivuri pelittää vielä erinomaisesti.
 Vai mitäs tykkäätte kamut? Vanha porraskivi melkein näkyvissä. Mami sanoi, että tuosta kaivuusta on jopa hyötyä, kun mullaksi maatuneet puiden lehdet tuli melkeen kaikki pois kiven päältä:)
Nyt nukutaan hetki auringossa. Ai että on ihanaa. Mamin huomautus: Ossia suurempaa "auringonpalvojaa" on koirista vaikea löytää. Ossi älyää kyllä siirtyä varjoon sitten ennen läkähdystä.
 Tämä hännän huiske meinaa nyt sitä, että kuulin iskän äänen. Ei se iskä vie minun luuta, vaikka vähän nyt varmistan, ettei luu katoa mihkään.


Tämmöisiä ihanuuksia nämä meidän karvaiset kaverit ovat: *linkki* Koira pelasti omistajansa tulipalosta.

Heippa kamut ja aurinkoista viikonvaihdetta, sekä terkut Ossilasta kaikille!