Nyt on meillä Ossin kanssa kissan- ei kun siis tietysti mäyräkoiranpäivät. Tytär on ystävättären ja tämän äidin kanssa Nauvossa nauttimassa saaristoelämästä muutaman päivän ja mies lähti moottoripyörällä Baltian maita valloittamaan:) Ai niin ja palan Venäjää kun ajaa myös Kaliningradiin. Takaisin tämä moottoripyöräilijä tulee vasta reilun viikon päästä. Hohhoijaa... Toisaalta olisi mukava jos minäkin mahtuisin tarakalle vielä joskus. Oikeasti ainakin 30 kiloa pitäisi paino tippua että olisi edes teoreettiset mahdollisuudet mahtua sinne takaistuimelle. Kaiken kukkuraksi miehen viimeisin moottoripyöräostos on joku tuhatkuutioinen BMWn enduromalli eli siis tarkoitettu huonoille teille eikä sillä voi myöskään kyydittää. Kertymät pois vyötäröltä!! (tuo "kertymä" napsaistu ihanalta Myrsky-pojalta :) )
Ossi muutoin rahtaa noita kenkiä ihan joka paikkaan minne se meneekin. Sitten ne syödään ja järjestys on tarkkaa. Ensin nikerretään ne nauhat millä se kenkä on kiinni ja sitten päällinen. Pohjat jätetään viimeiseksi.
Huomenna hyvä ystävättäreni uhkasi pyöräillä tänne tuolta noin viidentoista kilometrin päästä. No onneksi pyörä sitten mahtuu maasturiin jos ei jaksakaan pyöräillä takaisin:) Itselleni kävi näin kerran ajat ajat sitten. Tosin asuimme silloin vielä Espoossa. Mies sai hakea takaisin sekä pyörän, että minut.
Sunnuntaina ehkä menen tämän oopperakaverini kanssa kuuntelemaan Raimo Sirkiää ja hänen vaimoaan Cynthia Makrista Kirkkonummen kirkkoon. Saa nähdä saammeko itsestämme niin paljon irti:). Pieni kulttuuripläjäys tekisi juuri nyt terää.
Nauttikaahan lämmöstä! Tosin meillä ilma on ollut kosteaa vaikka ei juuri ole satanut. Lämmöstä en valita mutta tämä kosteus voisi kadota....
Sulla ja Ossilla onkin ihan laatuaikaa yhdessä, kun muut ovat poissa tieltä :)
VastaaPoistaMua ei kyllä sais moottoripyörän tarakalle, ei varsinkaan mihinkään ulkomaan kiertueelle, missä tulis vastaan siltoja, vuoria ja vaikka mitä kauhistuttavia korkeita paikkoja!
Arttu täällä möyheltää peittonsa ja pahvinkappaleiden kanssa todella pitkien päikkäreiden jälkeen ihan selittämättömän virkeänä. Hohhoijaa...
No tosiaan, koiranpäivät;)
VastaaPoistaMeillä ei enää oikein nautita tästä helteestä:((
Hiki virtaa eikä nukkumisesta meinaa tulla mitään... Sais jo helpottaa, nytkin +25, huuuoh! Tiitua ei kyllä taida kuumuus haitata - se menee yölläkin peiton alle!
Mukavia koiranpäiviä teille;)
Mai:
VastaaPoistaMe otamme Ossin kanssa kaiken ilon irti rauhasta ja hiljaisuudesta.Tai ehkä se olen minä joka nautin kun kukaan ei tunnu haluavan minulta mitään ja saa aikatauluttaa hommat justiinsa siltä kuin tuntuu. Tietysti tuo pieni karvainen mies vaatii syömisensä ja ulkoilutuksensa mutta sen ruoka on aika helposti kuppiin kipattu:)
Oi tiedätkö Mai prätkällä on niin hienoa ajella ympäriinsä.Tuoksut tuntuvat ja muut motoristit moikkailevat. On siinä oma tunnelma....Sinulle ja Artulle terveisiä!
Sirpa:
Jos tuo meidän mittari pitää paikkansa niin hävisitte asteella. Katsoin juuri tämän työhuoneen lämpötilan:) Ymmärrän, että monilla on tukalaa mutta itse en valita. Sopisin varmaan Afrikkaankin asumaan:) En ole ikimaailmassa ollut itselleni liian kuumassa paikassa ja kerran olen ollut Floridassa heinäkuussa. Tosin tuolla kaukoidässä en ole matkaillut ja ihmiset sanovat että siellä sitten eniten haittaa se kosteus yhdistettynä kovaan lämpöön.Jotenkin minua on nyt muutamana päivänä haitannut tämä kostea ilma. Pyykitkään eivät tahdo kuivua.. Sinulle ja Tiitulle terveisiä!
Kosteaa on täälläkin, melkein trooppista. Ilman kosteusprosentti hipookin sataa prosenttia. Pyykkiä ei saa kuivaksi tällä ilmalla ollenkaan.
VastaaPoistaMoottoripyöräreissaaminen on kivaa. Kuvia tämän vuoden reissusta löytyy täältä:
http://valostavarjoon.blogspot.com.
Ja noista kengistä vielä: Olli repii nauhat irti, muttei syö niitä. Huvinsa kullakin.
Moottoripyörävaatteet on sen verran arvokkaampia, että ylimääräiset kilot on pakko laihduttaa ennen kesää, ettei tarvitse ostaa uusia housuja.
Aikku ja Olli:
VastaaPoistaOi kävin katsomassa teidän hienot lomakuvat. Olipas hauska yhteensattuma että tekin olette motoristeja:) Prätkällä on kyllä hieno reissata.
Ihmeellisiä eri tapoja näillä meidän mäyräpojilla.
No täytyy tunnustaa että minä olen itse ajanut prätkää viimeksi pari vuotta ennen tytön syntymää ja nyt miehellä iski prätkäkuume uudestaan tuossa pari vuotta sitten. Liene sitä kuuluisaa viidenkympin villitystä omassa lajissaan.:) :)
Meillä ei ollakaan taidettu koskaan noita kenkiä syödä, mutta Pinjan tuntien se repisi varmasti myös nauhat ensimmäisenä :D
VastaaPoistaTäällä ei olekaan vähään aikaan ollut helteitä, saanut nukkua jonkin aikaa kunnolla ilman trooppisia olosuhteita, mutta huomiseksi on luvattu jälleen lämpenevää. Saas nähdä miten "taretaan" kun pitäis koiran jaksaa kuumuudesta huolimatta pyörähtää näyttelykehässä...
Miksi en saa kommentoitua tänne?Monta kertaa olen yrittänyt.Google-tili ei jostain kummasta toimi ja sinulta puuttuu kohta URL-osoite.
VastaaPoistaHaa,toimii!Aiemmin yritin kommentoida,että Ossi on kuin meidän Digi.Rakastaa auringossa nukkumista ja kesäsin masu on ihan pikimusta :-D
VastaaPoistaT:Nelijalkaiset kaverit ja Soile
Silloin kun meillä syötiin noita samaisia kenkiä, oli järjestys täsmälleen sama kuin Ossilla :D Ja siitä järjestyksestä oltiinkin sitten tarkkoja, hehe!
VastaaPoistaps. entisessä elämässäni myös pyörän päällä istunut ja kesäaamun tuoksuista suunnattomasti nauttinut, kun ne sieltä kypärän alta kivasti tuoksuttelevat nenään, ne ruusut ja syreenipuut :) Oi aikoja :)
Sunan:Olen ollut nettipimennossa lauantaista lähtien kun lauantaiaamun ukkonen tappoi meidän modeemin.Tänään kävin ostamassa uuden ja ihan itse asensin. Naisenergiaa. Silloin kun Ossi oli pentu en uskaltanut antaa noita kenkiä kun jotenkin tyhmyyksissäni ajattelin, että sitten se varmasti alkaa syödä oikeitakin kenkiä. No ei Ossi jyrsinyt kuin yhdet kengät mutta sitäkin laadukkaammat.Aikoinani Pariisista ostamani ihanat lätyskät. Kyllä koira erotti laatunahan:)
VastaaPoistaSoile: Kiva, että pääsit loppujen lopuksi. Ossillakin ollut joskus mahanahka tummanpuoleinen. Aluksi en voinut uskoa, että koira voi ruskettua mahastaan mutta ruskettuuhan se:)Täytyy käydä varmaan lisäämässä se URL:i jonnekin kohtaan.
Maria: Täällä blogistaniassa on sitten motoristeja kerääntyneenä ja ainakin kolmella mäyriäinen:) Muistot kultautuvat.Kuinka sinä muistat vain syreenit? Itse ajoin kevytmoottoripyöräkortin vuonna 1977 ja muistan kyllä ruusut ja syreenit mutta muistan myös miltä tuoksui niiden harvojen Wartburgien pakokaasu joita kohtasi tai joiden perässä ajoi tuolla liikenteessä.Onneksi kaksitahtisia autoja ei taida olla enää olemassakaan.....
Mukavaa löhöilyä ja lomailua teillen!
VastaaPoista