lauantai 12. huhtikuuta 2014

Potutuslauantai osa 43

Nyt tämä tilitys on taas vähän kuin sairaskertomusta, mutta minun on pakko pikkuisen "purkautua", kun harmittaa. Minulla oli reilut viikko sitten Jorvista lainassa sellainen mittari, johon minut kytkettiin yöksi ja se mittari rekisteröi minun kuorsausta, heh enhän minä kuorsaa, sekä jalkojen liikkeitä nukkumisen aikana. Miäs käski minun puhumaan lääkärille, kun minulla oli se vuositapaaminen ja hän sitten kirjoitti lähetteen tälle "unipatjalle". No lopputulos oli, että siitä vähäisestä nukutusta ajasta minä mukamas kuorsasin yli 22% ja minulle diagnosoitiin "lievä, uniasennosta riippumaton uniapnea" sekä "levottomat jalat". Nyt minä tiedän miksi heräilen öisin. Minähän tietty potkaisen itseäni unissani takalistoon pari kertaa yön aikana. Varmaan syystäkin... Arvatkaas muuten oliko kiva nukkua sellainen pieni metallinen laatikko rintojen päällä, pari ihmeellistä vyötä kehon ympäri, sellaiset hassut muoviviikset tungettuna nenään ja teipattuna poskiin? Onneksi ei tarvitse toista kertaa tehdä:) Kuorsaaminenhan ei ole vaarallista, mutta ne hengityskatkot kuorsaamisen aikana voivat pikkuhiljaa olla. Onneksi aste oli vain lievä:) Asialle ei tehdä mitään.

Pitäisiköhän joiltakin amerikkalaisilta kieltää koirien pito? Ihan varmasti. Nämäkin tupeeratut ja värjätyt koirat ovat ihan säälittäviä minusta. Meniköhän pikkaisen överiksi? Toisaalta muistan, että ilmoittihan monta suomalaista oman koiransa Suomen rumin koira -kilpailuun. Autsch!

Jokin aika sitten minä ihan hiilenä puhisin kiinteistöverotuksesta. No eikös hallitus tässä kehysriihessään, vai mikä se nyt sitten ikinä olikaan, antanut kunnille mahdollisuuden korottaa kiinteistöveroprosenttiaan ja näinhän tulevat ihan kaikki kunnat toimimaan. Kunnilta kun samalla leikataan jotain valtionosuutta, joka on samansuuruinen kuin kiinteistöveron tuotto. Ilmankos on iso osa hallituksesta tunkemassa itseään sinne Euroopan parlamenttiin. Parempi liksa ja varmaan helpommat hommat. Eikä kukaan erotu sieltä isosta massasta. Luin jostain kuinka ahkerasti isä Mitrokin on pitänyt puheita siellä parlamentissa. Samaan syssyyn kuitenkin sain tietää, että ei niitä puheita kukaan ole ollut kuuntelemassa, kun ne puheet ovat olleet jotain ihmeellisiä "väliaikapuheita", joita ei kuuntele kukaan.

Ossi vetää tyytyväisenä hirsiä peitollaan tuossa vieressä. Uuden naapurin hevoset tulevat tänään. No niitä hevosia on ihana mennä katsomaan. Varsat ovat vasta yksivuotisia, joten ne ovat villejä kuin pikkukakarat. Siksi en ole ikinä tykännyt käsitellä varsoja. Ne ovat raukat tietämättömyydessään vähän vaarallisia ihmisille. Isoja jo kooltaan eikä yhtään järkeä päässä:)

Kauppaankin pitää lähteä, kun leipä on päässyt loppumaan. Pitää varmaan opetella leipomaan leipää. Tai osaan minä yhtä sellaista simppeliä kauraryynileipää leipoakin. Helppo resepti, eikä kestä kauaa. Mutta kun ovat kauraryynitkin päässeet loppumaan. Ei auta, kauppareissu on tehtävä, murrr.

Huomenna olisi sitten Palmusunnuntai. Eipä tartte pieniä virpojiakaan odotella. Meillä ei ole virpojat käyneet täällä ei yhtä ainutta kertaa. Lapsukaiset eivät viitsi kävellä tuolta postilaatikolta tänne pihaan.

Näihin pieniin potutuksiin ja niistä huolimatta mukavaa viikonvaihteen jatkoa, sekä kaunista Palmusunnuntaita Ossilasta!

6 kommenttia:

  1. Ai, onpa hurja juttu tuollainen viiksi-vyö-metallilaatikko-kone. Palvelijatar kuorsaisi moiset vempaimet mykiksi. Väittää ettei koskaan kuorsaa, vaikka itsekin herää omaan meteliinsä. Minua Se syyttelee äänekkääksi nukkujaksi, roikale!
    Teille tulee mukavaa seurattavaa, kun varsat saapuvat naapuriin. Mitähän Ossi miettii asiasta? Minä olen ihan pentuna ollut melkoisen lähellä suomenhevosta, ja viime kesänä kurkin hienoja ratsuja Laakson kentällä. En päässyt kuonottelemaan, vaikka kovasti olisin halunnut.
    Toivotaan aurinkoista palmusunnuntaita, vaikka toisenlaista lupailevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin yritin mykistää laitteen, mutta vissiin en onnistunut, kun se tietokoneelle ja lääkärille oli jotain kertonut:)

      Ossi kuorsaa kanssa äänekkäästi. Silloin, kun tyttö vielä asui kotona hää luuli, että jurnutin ihanaa selkää hierovaa tuoliani. Huusi omasta huoneestaan, että laita pois päältä se laite. Sanoin, että se on Ossi, joka kuorsaa:)

      Kävin jo vilkaisemassa varsoja. Ne olivat tosi söpösiä. Ossi ei reagoi mitenkään hevosiin, tai ei ainakaan hauku heppoja. Tajuaa, että ne eivät ole riistaa. Ossi oli myös mukanani jonkin kerran vanhalla ratsastustallillani, silloin kun vielä ratsastin. Se saattaapi sadella huomenna, virpojat kastuvat. Terveisii teille molemmille.

      Poista
  2. Tuommonen ol äetillä männä syksynä, tuo kuorsuumittar! Sehä on sitä mieltä ettee naeset kuorsoo vuan niimpä näätti mittarit että hurisoo ku vanaha tiisselimoottori! Nyt oes semmonen leekkuuhomma eissä muttee aekonna männä ku tulloo siitä nii kippeeks. On kuulemma hyvin kivulias, sano liäkär.
    Minähii kuulemma kuorsoon. En kyllä usko ku en oo kuullunna ite.
    Rotat jättää uppoovan laevan, sano äet ku kuul nuista EU mänijöestä.
    Hevoset on mukavija. Vaekken oo nähnnäkkää millonkaa. Vuan äet kääp ratsastamassa joka viikko ni aena niitä kehhuu. Suattasin kyllä haakkuva jos näkisin.
    Mukavata viikolloppuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai lisää löytyy kitapurjeseuraan kuuluvia. Otan osaa. Minulla helpottaisi luultavasti tuon gaumean ylipainon vähennys. Voisikohan olla, että mäyrikset ovat jotenkin herkkiä kuorsaamaan? En tiedä, mutta Ossistakin lähtee vankka ääni unessa. Sen unipiipityksen lisäksi. Silloin, kun koira piippihaukkuu unissaan, niin luulen, että se näkee unta.

      Minä hyppään hevosen selkään uudelleen, jos saan vielä tuota painoa pudotettua. Onneksi ratsastin niin paljon aikoinani, että luulen jotain pientä olevan taidoista jäljellä. Savoon terveisii.

      Poista
  3. Koiranpitokielto. Kun rupeaa asiaa pohtimaan, niin tulee vain surulliseksi. Minulle tulee jäsenetuina pari eläinjärjestön lehteä, toista en uskalla vilkaista ollenkaan ja toiseenkin suhtaudun varoen. Tieto lisää tuskaa.
    Tuo kuorsaaminen on kyllä metka asia. Miksi ei itse kuule omaa kuorsaustaan? Onko siihen selitystä olemassa? Meillä Wuppe tuhisee nukkuessaan kuin heinäsorsa, se on ihanan herttaista, ei onneksi häiritse ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoitko niitä puna-sini-viher-ruskea-lilaksi värjättyjä koiria? Minulla melkein sumeni, kun katsoin ne kuvat. Hmm, ehkä sitä nyt ei voi eläinrääkkäykseksi kutsua noita värjäyksiä ja leikkauksia, mutta jotain ne osoittavat ihmisten suuresta typeryydestä.

      Heh, kyllähän minä tiedän, että kuorsaan. On joskus aamuja, jolloin herään kurkku tosi kipeänä, eikä se siis ole "kurkkukipua", vaan kuorsauksen aiheuttamaa:) Kerran olen herännyt sellaiseen "kuorsausnikotukseen" ja ihmettelin hetken, mikä se ääni oli, jonka niin selvästi kuulin:) :). Ossilla ei ole asiaa meidän sänkyyn nukkumaan, joten en tiedä miten paljon se kuorsaa. Kaksi kuorsaavaa samassa sängyssä riittää. Saksaan terveisii!

      Poista