lauantai 17. syyskuuta 2016

Tänään kaikki on toisin

Tai sanotaanko, tänään kaikki on jo paremmin. Tyttö ja poikkis tulivat, poikkis lähti jo 5.9 takaisin Pariisiin ja viime keskiviikkona vein tytön lentokentälle. Yliopisto nääs kutsuu tyttöä taas ja opiskelut alkavat nyt maanantaina. Kävellessäni terminaalin käytävää takaisin parkkipaikalle silmäni muuttuivat kahdeksi valtavaksi Niagaran putoukseksi. Se on aina se lähdön hetki, joka kirpaisee niin valtavasti. 

Meillä oli oikein mukavaa, ei suurempia "draamoja" ja miäskin piti viikon lomaa. Yhtenä päivänä kävimme Turussa, Turun linnassa, sekä lounaalla. Tunnustan, että käynti Turun linnassa oli ensimmäinen tutustumiskäyntini linnassa. Turussa olen käynyt muutaman kerran. Hienohan tuo linna on ja hienosti restauroitu.

Tässä me olemme Ossin kanssa päiväkävelyllä, hmm taisi olla toissapäivänä, kun vielä paistoi aurinko noin kirkkaasti.


Onko Notte mennyt?

Olisiko sittenkin Stella, kun ollaan ihan hollilla?

Stellaaaa?
Naapureidemme tontti rajoittuu kävelytiehemme ja Stella on kolmevuotias cairnterrieri, oikea ilopilleri, Ossin mielestä joskus liiankin riehakas vanhalle papalle. Naapurilla on lisäksi aivan ihastuttava töpöhäntäinen Australian kääpiöpaimenkoira. No, on se kuitenkin melkein pienen saksanpaimenkoiran kokoinen, että ei se nyt ihan mikään kääpiörodun edustaja ole. Se koira, nimeltään Toro, on uros ja se suhtautuu aika suojelevasti tähän Stellaan, joten omistajan on otettava uros kiinni silloin, kun joskus törmäämme lenkeillämme. Se Toro on yksi parhaiten koulutetuista koirista, jonka olen ikinä tavannut.

Hei minun on jaettava teille pari juttua, joille hihittelin itsekseni: *linkki* naisen orgasmi ja kahdeksan muuta hyödytöntä ominaisuutta, joita et enää tarvitse. Hyvät naiset, kiinnittäkää sitten huomiota listan kohtien lukumäärään. Pienenä ihastelin tätini miehen kykyä osata heilutella korviaan ja yhden kerran aikuisena manasin häntäluun tarpeettomuutta. Hyppäsin nimittäin vanhan Jeeppini puskurilta alas, enkä ottanut tarpeeksi etäisyyttä ja häntäluuni tömähti siihen puskuriin. Voi vitsit, että sattui ja pari viikkoa. Ensimmäiset päivät istuessa teki todella kipeää.

Rakkaat blogikamut. Oletteko ikinä kuulleet *linkki* kassaraivosta? No minulle tämä oli ihan ensimmäinen kerta. Olen kyllä kuullut liikenneraivosta ja someraivosta, mutta että vielä kassaraivoakin on olemassa. Eipä taida olla niin pientä asiaa, etteikö siitä jotkut saa riitaa aikaiseksi.

Nyt Ossi ilmoittelee, että on päivälenkin aika. Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille Ossilasta!

4 kommenttia:

  1. Tuo Niakara kuulu olovan tuttu asija. Sano äet. Vaekkee nuor emäntä toeseen muahan asti männykkää. Varmasti on ikävä :(
    Ossi kamu on sielä ollunna topakkana lenkillä. Seon tarkkoo hommoo tutkija kuka on männy ja minnekkä:) Mukavata ja aarinkoesta viikolloppuva sinne! Työhän ku sitä ootta semmosija aarinkovanija :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulen, että Niagarat kuuluvat äiteille. On muuten mahtavat putoukset. Kerran elämässäni nähnyt livenä.

      Se on tarkkaa touhuu tutkia, ketkä kamut, tai vihulaiset ovat jättäneet viestei meitin koirien facepuukkiin. Aurinkoista viikonloppuu teillekin, vaikka pakkasia toivottekin. No teille ne pakkaset sattuvat todennäköisesti aikaisemmin kuin meille. Vaikka kohta niitä yöpakkasii alkaa olla täälläkin. Terkut Ossilasta!

      Poista
  2. Palvelijattarella on Niagara ehtynyt. Se on superherkkis, mutta menettänyt vesien valuttamisen taidon viimevuosina. Sittenpä sillä heiluukin verenpaineet pilvissä, ei osaa päästää pahaa oloaan ulos.
    Me koiruudet osataan purkaa paineemme ja suunnata energiat oikeisiin paikkoihin. Kuten koirien naamakirjan päivityksiin. Suloista sunnuntaita teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. enpä tiedä onko sillä itkuherkkyydellä ja verenpaineellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Minä osaan päästellä henkiset paineet ulos ihan kaikilla mahdollisilla konsteilla ja silti verenpaineet olivat niin sanotusti "kohillaan" ja nyt ne ovat oikeasti kohillaan, kun on ollut lääkitys toukokuusta alkaen. Lääke, joka oikeasti parantanut fyysistä oloa.

      Teille kanssa oikein mukavaa sunnuntaita ja terkut Ossilasta!

      Poista