Vastavaloon ei todellakaan saisi kuvata. Aloittelevan valokuvaajan sääntö numero 1. No tästä ei ehkä mitenkään muuten kävisi ilmi että kyseessä on pieni lasimaalaus. Tämä mukava lasimaalaus tervehtii meitä aina mennessämme ulos ja tullessamme sisään. Lasimaalaus on tuulikaappimme ovessa. Vastavalossa näkyy myös mukavasti se tosiasia, että lasioven ikkuna olisi syytä pestä.
Tämän pienen käsinmaalatun lautasen olen ostanut eurolla yhdestä liikkeestä Helsingin keskustasta. Kauppa myi lähes kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä ja voi olla että myy edelleenkin. Tuotteliaalta maalarilta oli muitakin aiheita mutta vain mäyris kiinnosti minua:) Muista lautasista en olisi ollut valmis maksamaan sitä pyydettyä hintaa. Käytän tätä teepussien alusena silloin kun keitän ystävilleni teetä. Tosin lautaselle mahtuu vain kaksi käytettyä teepussia. Suurin osa ystävistäni juo kyllä kahvia. Yksi ystävättäreni tosin väittää ettei ikinä ole edes maistanut kahvia.
Tämä mäyrisesine liikuttaa sydäntäni eniten. Lautasen on maalannut tyttöni 10-vuotiaana. Lautanen on ihan polttolasitettu mutta emme ole raatsineet käyttää sitä. Lautanen syntyi kun ratsastusseuramme järjesti lapsille tälläisen porsliininmaalauspäivän.
Tämä virkattu mäyräkoira on ostettu pari vuotta sitten Amsterdamista. Se päätyi melkein heti matkamme jälkeen Ossin suuhun. Onneksi tuo hömppä koira tuli ylpeänä esittelemään sitä minulle ennen kuin se alkoi sitä repiä. Pelastin virkatun mäyriksen sen nykyiselle omalle paikalle yhden kaapin päälle mistä se meitä vahtii.
Tässä on huopa-Ossi. Mikään muu mäyristavara ei ole nimetty Ossin mukaan. Tämä on. Siis huopa-Ossi on niin uskomattoman hieno. Kehuni eivät johdu mallista vaan siitä että joku ihminen osaa tehdä käsillään jotain noin hienoa. Huopa-Ossi on huovutettu ja näitä mäyräkoiria saa ostaa vallattomat villat.com sivustolta. Keittiön tuoli on hieman kulunut mutta on sillä ikääkin jo noin 80 vuotta joten vähän saa elämän kolhuja ollakin. Huopa-Ossi on niin ihastuttava, että suojellakseni sitä oikealta Ossilta se on päätynyt ainakin väliaikaisesti ihan vitriiniin.
Tässä huopa-Ossi ulkona. Näin vähän lunta meillä on autokatoksen ylimmällä portaalla:)
Allaolevan naulakon ostin eilen Antiikki- ja keräilymessuilta. Antiikkia se naulakko ei ole todellakaan - lähinnä kirpputorikamaa mutta se on hauska. Naulakko on keraaminen. Nyt sillekin pitäisi löytää jostain paikka ennen kuin onnistun tiputtamaan sen lattialle. Tässä minun omistamani mäyräkoiraesineet. Ehkä lisää tulee vielä joskus. Mieheni on ehdottomasti kieltänyt elävän mäyräkoiran hankinnan. Se on sitten valinnan paikka joskus: mies tai mäyräkoira.
Ihania mäyristavaroita! :) Mä en ole vieläkään aloittanut vastaanvanlaisten keräilemistä, vaikka onkin jo jonkin aikaa pitänyt. Mutta aion kyllä ostella jos vastaan tulee...ja jos ei tule, niin saatan tilata ihan erikseen netistä ;)
VastaaPoistaOmpas kivoja juttuja teillä! Huopa-Ossi on kyllä hieno, en sentään vielä tilannut:) Eppu ei ole vielä toipunut Köpin aiheuttamsta järkytyksestä...
VastaaPoistaLasimäyris olisi kiva, löytyyköhän niitä enää mistään helposti...?
VastaaPoistaHuopatossu-Ossi on oikein kiva, täällä myös huopa-Arttu kurkkii kirjahyllyn päältä oranssi huivi kaulassaan :)
Onko Ossi pyytänyt itselleen kaveria, vai mistä elävästä mäyriksestä oikein puhut?
Kaikille ensin: Hassua mitä lipsahduksia sitä kirjoittaa kun ei ajattele. Tarkoitin lasin likaisuudella sitä väliovea kun ei siitä ulko-oven röpelölasista näe muutenkaan läpi:) :)
VastaaPoistaMaria: mäyristavaroita olen ostellut vasta Ossin hankkimisen jälkeen. Olen aina ollut pieni possufriikki ja 25 vuotta sitten luettuani lemmikki miniporsaista ajattelin, että omakotitaloon hankin lemmikkipossun. Ossi kyllä hoitaa possunkin viran:)mutta possuesineitä minulla on ehkä kolmisenkymmentä. Olen miettinyt että niitä saan kerätä siihen asti kun muistan kaikkien possujen tarinan.
Suvi: Ehkä Eppusi toipuu pikaisesti. Ossillekin uudet lelut ja varsinkin pehmeät sellaiset aiheuttavat pieniä shokkeja. Parin päivän päästä shokeista on selvitty kun se pehmolelu on raadeltu.
Mai: Yritän muistaa selvittää sinulle sen lasitaiteilijan nimeä. Oli nimittäin suomalainen tämä lasitaiteilija joten luulisi niitä lasimäyriksiäkin saavan. Ostin lasimäyriksen jokunen vuosi sitten eräästä eläintarvikekaupasta Espoon Niittykummun ostoskeskuksesta. Olen joskus ajatellut ääneen toista mäyräkoiraa ja mieheni ei sitä halua. Hän joutuu kuitenkin talvi-iltaisin monasti Ossin kanssa lenkille kun minä voin kävellä vain päivällä:( Ossin alkuvuosina hoidin kaikki iltalenkitykset.
Onpas hienoja mäyräkoiratavaroita. Tarvitseekin käydä tuolla huovutussivuilla! :D
VastaaPoista