tiistai 9. elokuuta 2011

Aurinko paistaa ja vettä sattaa....


Eikä kesä ole tulossa vaan menossa.... Potilas Ossi voi jo selkeästi paremmin. Sanoisin, että korvat ovat parantuneet. Niissähän ei ollut kovaa bakteeritulehdusta vaan "hiivaa". No eikös se ole bakteeri sekin? Täytyy kysäistä eläinlääkäriltä kun soittaa niistä allergiatestin tuloksista. Onkohan se "hiiva" yleistäkin miesten korvissa vai onko se niin, että kaikilla miehillä on valikoiva kuulo? Siis myös avo- ja aviomiehillä ja joskus jopa poikaystävillä:)

Ihmeellistä mitä palkitsemisella saakaan aikaan:) Korvatipat ja puhdistus menevät kepeästi kunhan muistaa antaa kolme kertaa jotain herkkua. Ensimmäisellä kerralla Ossin nähdessä pullon ja sitten ruiskaisujen jälkeen:) Tassujen tipottaminen on huomattavasti hankalampaa. Siinä ei palkinnot auta vaan on toimittava nopeasti ja tiukan jämäkästi. Muuten se potilas karkaa tiehensä ja jos siinä tilanteessa niin sanotusti tyrii niin lopputulos on vihainen koira jossain pöydän alla ja tuskastunut emäntä.

Tänään olisin taas ollut menossa Ossin kanssa lenkille mutta se kerta kaikkiaan kieltäytyi. Joku ei nyt pienessä koiran päässä taas hyväksynyt ajatusta:) Mitään kuvaa en siitä myöskään saanut napattua. Sen sijaan saatte ihastella kuistipossuani:

Olenhan tainnut mainita, että olen possufriikki? Syntymäpäivälahjaksikin olen tilannut mieheltä yhden porsliinisen Gunvor Olin-Grönqvistin Arabialle aikoinaan suunnitteleman valtavankokoisen säästöpossun. Nämä possut saavat sitten olla korvikkeena sille ihanalle messinkiselle possupatsaalle joka sattuneesta syystä viime vuonna jäi Amsterdamiin. Minulla kun ei sillä(kään) matkalla ollut neljää tuhatta ylimääräistä. Se oli kyllä yksi ihanimmista possuista jonka olen eläissäni nähnyt. No lottovoitosta voi haaveilla. Vaikka vähän pienemmästä. Esimerkiksi possunkokoisesta:)

Nauttikaahan loppukesän päivistä.

9 kommenttia:

  1. Hieno juttu, että korvat ovat parantumassa. Ollillakin oli aikoinaan tassuissa hiivaa, kun ruoka-aineallergia saatiin kuriin niin hiivakin parani. Ja lääkekuureja meni tietenkin... Korvien putsauksessa ei tarvita palkintoja, mutta kynsien leikkuussa nappulaherkkua menee senkin edestä. Oma vika, kun opetettu koira palkinnoille siinä hommmassa.

    Neljän tonnin possu on aika kallis, mutta ehkä sitten joskus...

    VastaaPoista
  2. Kyllä se Ossi varmasti viikon päästä on täysin terve. Pikkuisen se oikea takatassu huolettaa mutta sekin on jo huomattavasti parempi. Mielenkiinnolla odotan mitä se allergiatesti antaa viitteitä. No kynsien leikkauskin menee meillä joidenkin herkkupalojen kanssa ja nyt en ole kynsiin pitkiin aikoihin koskenutkaan. Kohta olisi aika.

    Kyllä se neljän tonnin possu pääsi ihan varmasti jonkun Hollantilaisen taidekeräilijän ihailtavaksi. Tuijottelin kyllä sitä siinä taideliikkeen ikkunassa niin kauan että muistoissani se possupatsas pysyy.

    VastaaPoista
  3. Hyvä että Ossin korvat alkavat parantua. Täälläkin tilanne koheni heti, kun "päästiin" pois maalta ;/ Nyt on niin sateista, että siitepölyt ei kauas lentele, jos niitä vielä on.

    Terkkuja teille meiltä ahkerilta, jotka teimme kunnon iltalenkin :)

    VastaaPoista
  4. Mai: Kaupungissa asumisessakin on hyvät puolensa. Tyttönikin keksii niitä hyviä puolia ainakin tusinan heti jos vain joku älyää kysyä:) Kyllähän Ossi sitten illalla lähti kävelemään. Olin liian aikaisessa tai sitten se on täysin ehdollistanut, että lenkit ovat miehisiä juttuja.:) Kyllä se sitten kävelee kun mies on matkoilla. No tällä kertaa kyseessä oli tietysti kellonaika. Olin liian aikaisessa herra ylhäisyyden mielestä:)

    VastaaPoista
  5. Eikä se patsas muuten messinkiä ollut vaan PRONSSIA. Vitsit minua....

    VastaaPoista
  6. Meillä korvat alkavat nopsaan tuoksahtaa just siltä tietyltä makealta joka enteilee hiivaa, jos koira syö porkkanaa. Eli meillä ei syödä porkkanaa, siis.

    Hyvä, että Ossi alkaa olla paranemaan päin, ikäviä kaikenlaiset vastustukset :/

    Neljän tonnin porsas on kyllä kieltämättä aika hintava hankinta, mutta pronssi kyllä selittää jo aika paljon sitä hintaakin. Entäpäs jos ottaisitte eläviä possuja? :) Mitähän mahtaisi Ossi sanoa jos teille tulisi jokin suloinen minisika perheeseen pahnanpohjimmaiseksi? ;) Tulisko possusta pikaisesti kyljyksiä? :D

    VastaaPoista
  7. Maria: Ossi ei ole piiitkään aikaan syönyt palaakaan porkkanaa joten se ei ainkaan ole voinut sitä hiivaa aiheuttaa. En tiedä mistä se johtuu, että tassu-ja korvatulehdukset tuntuvat tulevan aina yhtäaikaisesti. Varmaan niillä on joku syy- ja seuraussuhde mutta kumpi tulee ensin ja mikä sen aiheuttaa? Ehkä se allergiatestin tulos sitten kertoo jotain.

    Neljällä tonnilla varmaan saisi minisian joka kyllä olisi varmasti aivan ihana.Minun haaveenihan oli saada minisika omakotitaloon kun ensimmäisen kerran joskus reilut 20 vuotta sitten luin lehtiartikkelin minisioista. No on se vaan jäänyt. Kirkkonummen jo eläkkeellä olevalla kunnaneläinlääkärillä ON minisika jolla iso tarha siinä heidän omakotitalonsa vieressä ja minun mielestäni myös pääsy sisätiloihin:) On fantastinen tyyppi tämä eläinlääkäri- Carlberg muistaakseni sukunimeltään. Oli kuitenkin aina niin varattu, että ajat olisi pitänyt tilata tosi paljon etukäteen.Tuonne käyttämälläni ell-asemalle pääsee yleensä lyhyemmällä tilausajalla. Tällä hetkellä muuten Kirkkonummen kunnassa ei ole kunnaneläinlääkäriä mistä ollut hirmuista polemiikkia paikallislehdessämme.Onhan se nyt aika hönttiä ettei ole omaa kunnaneläinlääkäriä. Mielestäni pitäisi olla.

    VastaaPoista
  8. Ehdottomasti pitäisi olla oma kunnaneläinlääkäri mun mielestä. Joudutteko käymään kaukanani elllillä Ossin kanssa, siis?

    Minisika vois olla kyllä aika veikeä...ja miniatyyrihevonen! Just tuossa vähän aikaa luin artikkelia (enkä tietenkään muista että mistä lehdestä), että Suomessakin on alettu miniheppoja kasvattaa, hienoa!:) Jenkkilässä on jo muutama näistä miniatyyripolleista toimii sokeainhevosenakin, aika hauskaa :) Mutta ovat kyllä pieniä ;)

    http://www.hevosmaailma.net/miniature.shtml

    Noista linkin kuvistakin näkee, etteivät ole ponimaisia vaan ihan hevosia, rakenteellisestikin, mutta pienoiskoossa :)

    VastaaPoista
  9. Maria: Hah.Meiltä on ihan kaikkialle pitkä matka mutta me käymme yksityisellä ell-asemalla tuolla Kirkkonummen keskustassa:).

    Olipa kaunis se linkin kuva mutta eihän tuollaisilla minihevosilla mitään tee. No ei tietysti minisioillakaan eikä koiristakaan monista nyt niin paljon hyötyä ole.Enempihän nekin ovat perheenjäseniä ja lemmikkejä.

    VastaaPoista