Torstai on toivoa täynnä

Otsikko on John Steinbeckin yhden romaanin nimi. Aika montahan kirjaa hänellekin kertyi.

Minulla ja vanhoilla työkavereillani oli mukava torstai-ilta ja ilma oli kaunis. Olemme jo lähes 15 vuotta kokoontuneet kahdesti vuodessa. Keväällä syömään ja elokuussa meille saunomaan. Nyt oli saunaillan vuoro. Tyttökin tuli kaupungista ihan saunailtaa varten. Hän on ollut mukanamme ihan pikkuisesta asti, ehkä 4-vuotiaasta. Neljällä viidestä naisesta on lapsia ja yhteensä meillä on lapsia 10. Yhdellä naisista on neljä lasta, yhdellä kolme ja yhdellä kaksi joten he ovat huolehtineet Suomen asukasluvun säilymisestä huomattavasti paremmin kuin minä. Yksi naisista ei ole koskaan hankkinut lapsia ja on sinkku. Tämä neljän lapsen äiti on jo päässyt isoäidiksi vaikka on vain muutaman vuoden vanhempi kuin minä.

Ossi oli onnesta soikeana kun sai niin paljon huomiota osakseen. Ei oikein koira tiennyt miten päin olisi pyörinyt kun joka puolelta sateli rapsutuksia.

Tässä on kuva meidän rantasaunasta. Ylälauteille mahtuu 4-5 kerrallaan niin ettei varmasti ota kiinni vieressä istujaan.

Tältä näyttää vastaranta laiturilta katsottuna

ja tältä näyttää lampi pituussuunnassa. Kyseessä on nimenomaan lampi kun järven pitäisi olla vähintään kilometrin pitkä ja olen kartalta joskus mitannut, että tämä lampi on noin 800 metriä pitkä ja noin 150 metriä leveä. Vesikin on vähän rusehtavaa kun se on humuspitoista mutta ihan uintikelpoista ja on siinä kalaakin. Itse olen kerran saanut laituriltamme hauen joka painoi lähes 10 kiloa. Ihan täyttä varmuutta ei saatu kun mieheni kanssa pistimme sen ensiksi sellaiseen isoon, monen kymmenen litran saaviin ja sitä kautta takaisin lampeen. Mieheni joka on paljon kalastellut elämänsä aikana, sanoi ettei ole montaa kertaa noin isoa saanut ja otti siitä hauesta erinäisiä mittoja. Hän sanoi, että varmasti painaa yli yhdeksän kiloa mutta vaakaa ei ollut. Tästäkin tapahtumasta on jo 18 vuotta joten hauki on kuollut jo vanhuuteen, jos ei aikoinaan päätynyt vastarannan maiden omistajan iskukoukkuihin.Vanha talonisäntä tapasi pitää talvella tuolla lammella vanhanaikaisia iskukoukkuja pyytiminä.

Katselin tänään tilastoa millä hakusanoilla on blogiini eksytty. Voi niitä raukkoja jotka olivat etsineet matonkutomisohjeita ja päätyivät mäyräkoirablogiin. Nimittäin hakusanalla ruusukasmatto oli tänne päädytty kahdeksalla osumalla. Ja mielestäni sana kirjoitetaan yhteen. Tosin Google ehdotti erilleen kirjoitusta jolloin tulee huomattavasti enemmän käsityöblogeja sekä matonkutomisohjeita. Onko vähemmistö nyt oikeassa vai väärässä kirjoitusasun suhteen? Lisäksi tänne oli päädytty hakusanoilla koiranputkisukat, etniset erityisruokavaliot:), munchen (nimenomaan näin kirjoitettuna!) sekä ossi paasi. Taisi olla kyllä ihan nimihaku kyseessä.

Kaikille hyvää viikonlopun jatkoa!