keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Riemun ja raivon aiheita

Joulu meni ihanan rauhaisasti lukuunottamatta sitä Tapsan myräkkää joka katkaisi meiltäkin sähköt 28 tunniksi.Kyllä on ihminen avuton ilman sähköjä. Saimme onneksi Tapaninpäivän aterian appiukolla.Jouluaaton hän viettikin meillä. Anoppi (83 vuotta) on jo sen verran huonokuntoinen, että kotihoitoon hänestä ei enää ole. 

Tässä Ossi nauttii joululahjaluustaan joka sekin on mallia "dogi" eli lähes yhtä pitkä kuin Herra mäyräkoira itse. Yritin ottaa kuvan pelkästä luusta mutta Ossi oli sitä mieltä, että omaisuutta pitää suojella ja vankasti.


Myrsky kaatoi takapihaltamme sellaisen lähes parikymmenmetrisen kuusen. Kaatumispaikka oli kyllä hieno. Jos kuusi olisi kaatunut talon katolle olisi kattotiilejä kyllä mennyt mureniksi.


Väliä puuliiterin ja talon seinän välillä ei ole kuin reilut pari metriä joten kuusi sovitti itsensä kyllä hienoon rakoon. Miehellä riittää nyt puusavottaa muutamaksi päiväksi.



Ei se tähtäys olisi paljoa parempi voinut olla.




Viimeisenä se raivon aihe. Maanantaina ennen joulua olin Ossin kanssa kävelyllä tuossa neljän maissa. Kuinka ollakaan naapurini kääpiösnautserit (siis uroksia molemmat) singahtivat vastaan ja tietysti vapaina.Tämä ärhäkämpi alkoi kiipeillä Ossin selkään ja tappelu oli sillä selvä. No Ossi oli tietysti kiinni ja sain sitä nostettua fleksistä ja sitten kävelysauvallani huidottua tätä käppänää kauemmaksi. Onneksi sekin uskoi muutamalla osuneella sauvanhuitaisulla, että parempi pysyä poissa. Kotiin karjumista se ei uskonut ennenkuin tappelu oli valloillaan. Nyt on sitten naapurisopu aika kaukana. Olen sekä minä että mieheni yrittäneet sanoa koirien kiinnipidosta mutta tämä rouva on sitä mieltä että hänellä on oikeus pitää näitä koiriaan irti.Nytkin hän oli satojen metrien päässä. Itse asiassa en edes nähnyt häntä ja kun nämä käppänät juoksentelivat kotiinsa päin näin vielä että yksi auto sai tehdä kunnon jarrutuksen etteivät koirat jääneet alle. 




Ikävintä asiassa oli se, että kun Ossin selkä ei ole kauhean kestävä johtuen siitä yhdestä lievästä mäyrishalvauksesta niin sen takajalat olivat aika toimimattomat sen illan. Pelkäsin jo, että nyt päästään leikkuupöydälle. Onneksi oireet menivät ohi pelkällä muutaman päivän levolla. Kävimme pienen tekstiviestikeskustelun tämän kyseisen rouvan kanssa mutta kun hänellä ei ole aikaa kuin kahteen muutaman kilometrin talutinlenkkiin niin siksi juoksuttaa niitä koiriaan vapaana. So what? Minuahan ei hänen kiireensä kiinnosta.Minua kiinnostaa se, että katson oikeudekseni kulkea koirani kanssa ilman pelkoa siitä että hänen koiransa eivät terrorisoi minun koiraani. Olen raivoissani.

20 kommenttia:

  1. Tuli meilläkin todettua kuinka avuton voikaan olla ilman sähköä.. Täällä sitä tuijoteltiin toisiamme kynttilänvalossa, kun ei muutakaan keksitty ja meiltä oli sähköt pois vain vaivaiset 6 tuntia.

    Ai että ihmiset osaa olla itsekkäitä ja suoraan sanottuna tyhmiä kun pitävät koiriaan irti sellaisella alueella jossa lenkkeilee muitakin koiria ja vielä autojakin! Jaan kyllä totaalisesti raivontunteesi! Olenkin suunnitellut, että pitäisi varmaan hommata oman pienen koiran kaveriksi iso hurtta, joka karkoittaisi liian läheiseen kontaktiin pyrkivät irto koirat, tai jos ei karkoittaisi, niin sitten saisivat irtolaiset maistaa omaa lääkettään. Vaikka maksumieheksi sitä taitaisi joutua jos Fifiä joku puraisisi.. Oman koiran suojeleminenhan on rikos pahimmasta päästä.

    Toivottavasti naapurin eukkokin saa järkeä päähänsä tuossa asiassa. Kannattaa huomauttaa, että koiran omistaja on vastuussa siitä, jos koira vahingoittaa esimerkiksi autoa siten että auto joutuu väistötilanteessa ajamaan koiran takia ojaan.

    VastaaPoista
  2. Olen täällä AIVAN raivoissani sinun ja teidän puolestanne!!! Onpahan TYHMÄ naapuri!!! Miten joidenkin naapureiden kanssa voikin elämä välillä olla niin hankalaa. Ja vaikka tekin asutte siellä omassa rauhassanne, niin silti voi naapureiden touhut koitua isoksi ongelmaksi. En tiedä muistatko, mutta mehän muutimme aikoinaan edellisestä asusnnosta pois juurikin erikoisten (he olivat myös koiravihaajia) naapureiden takia.

    Täällä meilläkin on muuten yksi shelttipoika todella usein vapaana. Hän on erittäin kiltti tapaus, mutta ongelmana on meidän tyttöjen juoksuajat. Ei ole kovinkaan mukavaa viettää rauhalliseksi tarkoitettua lenkkiä tökkimällä vierasta urosta pois oman tyttökoiran selästä. Useamman kerran olen tämän karkulaisen kotiinsa palauttanut. Vastaanottotapoja on kolme: 1. hämmentynyt teinipoika, joka ei saa sanaa suustaan, 2. outo isäntä, joka kertoo ummet ja lammet oman koiransa ja heidän naapurinsa samojedin yhteisistä lenkeistä, jotka koirat siis tekevät kaksin, 3. emäntä, joka kittaa kaljaa päivälläkin, eikä kiitä koiran palauttamisesta tai pahoittele tapahtunutta koskaan!!??!! Että voi jotkut ihmiset olla omituisia! :o

    Palataan vielä postauksesi alkuun. Hienosti osasi kuusenne itsensä kaataa - hyvä, hyvä!

    Turvallisempaa Uuutta Vuotta sekä Ossille että teille immeisille! ♥

    VastaaPoista
  3. Olet niin aiheesta raivoissasi! Miksi toisilla on oikeus AINA tehdä kuten heille sopii, tästä on kokemusta sen verran, että kiukuttaa sinun puolestasi tosissaan.

    Olen juuri sorvannut mielessäni yleisönosastokirjoitusta "Ettehän ensi vuonnakaan pidä koirianne lenkillä lyhyessä hihnassa, kun tulette vastaan kahden koiran kanssa kamppailevaa taluttajaa! Pääasia, että teillä ja hyvin käyttäytyvällä koirallanne on vähintään 5 metrin vapaus ja mukava lenkki, viis meistä!"

    Onneksi puu osui juuri noin kaatuessaan.

    VastaaPoista
  4. Kävipä teillä tuuri tuon puun kanssa. Aivan mahtava solahudus talojen väliin.

    Teillähän on naapurissa ikävä ihminen. Harmittaa tommoiset koiran omistajat, jotka eivät kunnioita lakia, ihmisiä eikä eläimiä.

    VastaaPoista
  5. Ennenkin noista naapurin koirista on ollut harmia, mutta enemmänkin voidaan kyllä sanoa, että naapurin eukostahan sitä harmia on eikä koirista, kun ei pidä koiriaan kiinni. Tuollaisten ihmisten ei pitäisi hankkia koiria, jos ei jaksa niitä itse lenkittää ja kasvattaa. Arrgghhhhh! Vihainen mulkaisu täältäkin sinne teidän naapurin suuntaan!

    Onneksi puu kaatui just sinne, missä oli tilaa. Melkoinen onnenkantamoinen, siis onnenkaatamoinen. Siinä on ensi talveksi polttopuuta kerrakseen ja mieskin pysyy jonkin aikaa metsurinhommissa.

    Terveisiä Oulusta, lunta on satanut viime yöstä lähtien ja olen käynyt kerran jo tekemässä lumityöt. Ajattelin jättää jotain kolattavaa miehellekin...

    t. Aikku ja Olli

    VastaaPoista
  6. No,voi veetu!Olisin minäkin raivoissani.Jokaisen koiranottajan tulee ottaa huomioon,onko aikaa koiralle,vai eikö!Saamarin koiradiivailijat!Lisäksi,koiraa EI saa pitää vapaana,kuin omassa pihassa ja sieltäkin pitää katsoa,ettei pääse ulos.Meillä näin taas kerran,yhden valkoisennoutajapennun,olisiko puolivuotias,lenkkeilevän ilman hihnaa.Me jarruteltiin perässä,ooteltiin,että parivaljakko katoaisi.Tottaikai pentu oli kiinnostunut meistä.Oli kyllä kuuliainen, ja jatkoi matkaa isännän mukana.Silti,en tykkää,että koiraa pidetään irralla.Ihan sama,vaikka se olisikin tottelevainen ja kiltti,mun koira ei ole!Se käy päälle ja varmasti kilteinpikin koira siihen riemuun yltyy.Kuka sitten jää alakynteen,se iso koira vai meidän kytketty kirppu?...kele!Suutututtaa niin nuo jotkut ajattelemattomat omistajat.Mulla on aina vesipullo (iteasiassa oman koirani käytöshäiriöiden takia, ongelmakoirakouluttajan neuvo).Siitä pruittasen,jos joku käy päälle.Kuulin vain,että jotkut rodut,en muista olisko suojelu-vai taistelukoiria, eivät noteeraa sitä.Toinen vinkki kaverilta on,mikä on kuulemma tehonnut:riisu kenkä ja heitä hyökkäävää koiraa päin.Ja meikähän vaikka monottaa siinä vaiheessa,jos mun pikkasten kimppuun joku uskaltaa käydä :-p Eri asia,jos olisi isompi koira,mutta nuo kirput...

    VastaaPoista
  7. Kaikille teille lämmin kiitos siitä, että olette samaa mieltä kanssani.On aikoja ja paikkoja jossa koiria voi pitää vapaana ja sitten on muistettava, että koirien kiinnipitoaika on ehdoton tiettynä vuodenaikana.Koskee siis ihan kaikkia koiria. Pienikin koira osaa tuhota esimerkiksi maassa olevan linnunpesän.Jos sen tuhoaa kettu tai supi niin se on jotenkin luontoon liittyvää. Meillä on tuossa pelloilla jokunen ruisrääkän pesä ja se on kohtalaisen harvinainen lintu.Kerran olen nähnyt mutta monena kesäiltana kuullut tunnistettavan äänen. Ossi on siksi aina kiinni, että se menisi kyllä peuran perässä niin pitkään kuin jaksaisi ikinä juosta ja sitten löytyisi tai ehkä ei. Siksi se ON aina kiinni.Ei poikkeuksia. Pihallakin kiinni ollessaan Ossi on onnistunut nappaamaan kerran oravanpoikasen.Ossille tuntuu vallan mainiosti riittävän 5-8 km päivässä.Lienee vanhenemassa heppu.

    Sitten minun pitää kertoa vanhasta työtoveristani.Nuori nainen, diplomi-insinööri. Täysin irrationaalinen koirien pelko. Täysin riippumaton koiran koosta.Yritti pikkuhiljaa "totutella"pois pelosta jonkun kaverinsa pienen koiran avullaja tiesi, että hänen koirapelkonsa oli poikkeuksellista.Millaisen kohtauksen hän olisi mahtanut saada jos pikkusnautsereita yhtäkkiä syöksyisi vastaan? Tälläisiäkin asioita meidän koiranomistajien tulisi muistaa.

    VastaaPoista
  8. Idatoi: Luulen kyllä, että omaa kiinniolevaa koiraa saa puolustaa..

    Yksi kaverini ajoi kerran irtiolevan koiran päälle
    tilanteessa jossa ei voinut mitään. Kaverini on suuri eläinten ystävä ja oli tapauksesta hyvin järkyttynyt. Koira selvisi mutta omistaja sai sakot liikenteen vaarantamisesta.

    VastaaPoista
  9. Annamari: Tämän naapurin edellinen koira oli jack russell narttu joka tuppasi varsinkin juoksuaikaan helposti löytymään pihaltamme.. Silloin olin kanssa hieman ärsyyntynyt ja sanoin, että jos pieniä sekarotuisia pentuja ilmaantuu niin ei saa syyttää kuin itseään..

    VastaaPoista
  10. Mai:Pahoin pelkään, että yleisönosastonkirjoitus ei vaikuta tälläisiin itsekkäisiin koiranomistajiin valitettavasti lainkaan.

    VastaaPoista
  11. Myrsky: Naapureitaan ei voi valita.Onneksi tuota välimatkaa on sentään 600-700 metriä eikä kesällä näy talo lainkaan.Talvellakin vain tietystä kulmasta meidän tonttia:)

    VastaaPoista
  12. Aikku: Koirathan vain menevät vaistojensa mukaan. Enempi se on aina vika siellä omistajassa.Sattui mitä sattui. Enkä minä nyt oikeasti toivo sen käppänänkään vahingoittumista. Pahoin pelkään, että jos tapaus toistuu ja Ossi saa otteen sen niskasta se käppänä on mennyttä.

    Meillä on ihan lumetonta.Onneksi oli ilma plussalla tuon sähkökatkon ajan. Vaikka kakluuneja polteltiin olisi voinut tulla kuitenkin kylmä jos olisi ollut jotain -20. No ainakaan lumitöitä ei tarvitse täällä tehdä:)

    VastaaPoista
  13. Soile: Meilläkin on ollut suihkupullo joskus käytössä mutta lähinnä sisätiloissa. Ossihan on superärhäkkä ja luulen joskus, että se kiroilee kuin merimies vastaantuleville muille koirille. Toisaalta se sitten kuitenkin sietää muita uroksia,jos ne pysyvät siedettävän välimatkan päässä. Jos uros taas käy sitä alistamaan kuten tässä tapauksessa, tappelu on valmis siinä sekunnissa..

    VastaaPoista
  14. Ai niin ja kaikille vielä oikein hyvää vuodenvaihdetta!! Toivotaan,että ensi vuosi menee rauhallisesti.Ilman suuria tappeluita!

    VastaaPoista
  15. Ja olet mielestäni kyllä raivoissasi täysin aiheesta! En voi käsittää noita ihmisiä jotka menevät koiriensa kanssa kuin maailmanvalloittajat eikä heitä koske samat säännöt kuin muita! :/

    VastaaPoista
  16. Maria:En ole naapurinrouvaa nähnyt mutta mieheni on kävellyt vastaan häntä muutamana päivänä eikä kuulemma tervehdi enää. Outo tapa ratkoa asioita. Kyllä itse meinaan tervehtiä kun ohi kuljemme mutta toivon, että hänellä on koirat kiinni. Ossi saa mieheni mukaan raivonpuuskia pelkistä koirien hajuista... No olemmekin kutsuneet Ossia joskus omituiseksi.Mutta näyttävät ne koirat muistavan asioita....

    VastaaPoista
  17. Oikein leppoisaa vuodenvaihdetta sinulle ja Ossille!

    VastaaPoista
  18. Upeaa uuden vuoden alkua Ossille kotiväkineen! :)

    VastaaPoista
  19. Seuraavalla kerralla anna käppänälle monosta niin että tuntuu. Tietääpähän pysyä jatkossa kaukana teistä. Vielä parempi jos tämä rouva näkee. Jos jotain sanomista tulee niin sano että puolustit itseäsi ja koiraasi.

    Itsekin syyllistyn koirien irtipitoon, mutta mielestäni pidän sen verran hyvin vahtia, että kun ihmisiä näkyy horisontissa, laitan koirat kiinni. Tosin meidän tytöt kyllä pysähtyvätkin (ainakin tähän asti) heti kun huutaa paikka niin ne saa kytkettyä.

    Viime viikolla tuli sellainen miespariskunta vastaan, joilla oli vapaana yksi kultainen noutaja ja kaksi berniä. Huomattin tämä isännän kanssa jo kaukaa,onneksi, joten ehdittiin ottamaan tytöt syliin. En tiedä mitä olisi käynyt jos olisin ollut yksin (kun en jaksa molempia yhtäikaa nostaa). Toinen berneistä lähti kuitenkin seuraamaan meitä ohituksen jälkeen, jolloin käännyin ympäri ja huusin täyttä kurkkua "Hus! Pois täältä!". Jolloin koira pysähtyi mutta meinasi lähteä sen jälkeen tulemaan taas. Tällöin otin pari nopeaa askelta koiraa kohti ja karjuin samalla eläimellisesti, jolloin koira pelästyi ja juoksi omistajiensa perään.

    Absurdeinta tässä oli, että omistajat eivät tehneet elettäkään ottaakseen koiriaan kiinni, saati että olisivat kutsuneet niitä luokseen. Jos koira olisi tullut vielä kohti tämän huutamiseni jälkeen (Nelli oli koko ajan sylissäni) olisin varmasti potkaissut sitä.

    Samojen tyyppien kanssa oli viime keväänä sama ongelma kun kävin Nellin kanssa pyöräilemässä. Sain juuri ja juuri vedettyä pyöräni Nellin ja kultaisen noutajan väliin. Omistaja siinä vain naureskeli että "Ei meidän musti mitään tee". Totesin siihen vain että "No meidän tekee".

    Että näin. :)

    mukavaa alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  20. Kyllä minun mielestäni koirat voivat tiettyinä aikoina ollakin hetken vapaana, jos ne sitten vaan saa sopivasti kytkettyä.Ossin kun laskisi irti ja tulisi sopivat jäljet niin se olisi kilometrien päässä....

    On täällä yksi kultsu ja yksi boucheron, jotka ovat narttuja molemmat ja aina satunnaisesti irti.Nämä koirat kyllä tottelevat niin hienosti omistajiaan, että omistajat saavat ne aina vierellensä.Tosin Ossi on hieman hämillään kun joskus kohdataan. Ne ovat nimittäin niin tajuttoman isokokoisia, että kenties Ossikin ihmettelee "Noin isoja tyttöjä":)

    Yleensähän nartut eivät vihottele toisilleen mutta se olikin sitten vain "yleensä".Olen sitten taas toisaalta kuullut, että kun nartut tappelevat niin sitten meno on aikamoista. Jotain pelotinta keksin varmasti,jos käppänät tulevat vielä vapaina vastaan. Omituisinta on aina ollut tämän omistajan suhtautuminen kun olen maininnut, että Ossi varmasti puree."Anna purra. Sittenhän oppivat".No kun siinä voi olla kaksi paikattavaa enkä sitäkään haluaisi...

    Mukavaa alkanutta vuotta teillekin ja paljon kaatoja tytöille.Tiedän, että metsäonnea ei saisi toivottaa mutta ehkä se ei koske koiria:)

    VastaaPoista