maanantai 16. tammikuuta 2012

Uusi vuosi, hienoa!

Kaikille oikein hyvää uutta vuotta. Tytär kysyi minulta reilu viikko sitten kutoisinko hänelle puseron.No tottakai. Sitten hän näytti minulle yhtä mallia netistä."Osaathan sinä kutoa tuollaisen?" Vetäisi tyttö muuten oikeasta narusta. En hevillä myönnä, että olisi asioita, joita en osaa tehdä. Hyvä ja huono piirre tietenkin.Nyt sitten väkerrän oheista puseroa ja on siinä hommaa. No toisaalta. Voisin minä sen ajan huonomminkin käyttää.Mies on työmatkoilla viikon ja Ossi on sitä mieltä, että mukavampi makoilla sohvalla kuin lenkkeillä kymmenen asteen pakkasessa. Tietokoneemmekin vetelee viimeisiään. Uusi on jo ostettuna mutta ei asennettuna. 

Taidanpa mennä jatkamaan kutomista. Jos minua ei näy kommenttibokseissanne, niin tietokoneemme on vetänyt viimeisen henkäyksensä. Hihkun täällä sitten kun pusero on valmis. Saatanpa pistää kuvankin.Nyt on vasta etukappaleen ensimmäinen kuviokerta tuossa kuvassa...




12 kommenttia:

  1. Näyttääpä hienolta - ja vaikealta :) Eipä uskoisi pelkän lankakerän nähdessään, mitä siitä vielä voi tulla. Kiitos Marja-Leena herkullisestta leivoskahvista, harmi ettei ehditty järjestää Artulle ja Ossille (miksei Basse-kiitinkäisellekin) tapaamista. Sepä ottaisikin enemmän aikaa, kun noita pukareita tutustuttaisi, meillä meni paljon sopuisammin :)

    VastaaPoista
  2. Hei Mai
    Oli kiva tavata Hesassa käydessäsi:) Artun, Bassen ja Ossin tapaaminen voi olla haasteellista mutta ei siinä kuinkaan käy kunhan hihnat pysyvät tarpeaksi kireinä:) Pusero ei niinkään ole kamalan vaikea vaan työläs. En nyt ihan ensimmäiseksi puseroksi suosittele. Tai mikä ettei, kunhan harjoittelee palmikon tekemisen harjoitteluneuleella. Ihania malleja löytyy sellaiselta sivustolta kuin Drops design. Ei kun jatkamaan. Välillä täytyy levähtää netissä:)

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti ilma on vähän lauhtunut, että olette päässeet ulkoilemaan. Pitäähän sitä käydä raitista ilmaa hengittämässä välillä.

    Puserosta tulee varmaan hyvä, mutta uskon, että työläs se on. Eilen sain palmikkopipon valmiiksi ja pipon tai sukan palmikot ottavat jo voimille. En tykkää apupuikon kanssa hääräämisestä, ennemmin teen vaikka kirjoneuletta.

    Ollilta Ossille sellaiset terkut, ettei tarvitse ulkoilla, jos ei halua.

    t. Aikku ja Olli

    VastaaPoista
  4. Hyvää loppuvuotta vaan sinnekkin;)
    Hyvältä näyttää neule! Voi kun voisinkin neuloa, tykkäsin neulomisesta ja tein kaikenlaisia, mutta nyt ei käsi kestä moista puuhaa:(
    Ai eikö sielläkään tykätä pakkasista? Meilläkin on tuo kymppi astetta pakkasraja, ja silloinkin meinaa varpaat/tassut palella.
    Tiitulta terkkuja Ossille;)

    VastaaPoista
  5. Aikku.Ollin neuvo se on harvinaisen viisas. Tänään me olemme tehneet neljä sellaista pientä puolen kilometrin pyrähdystä. Pakkohan ne kaikki koiran asiat on toimitettava kun ei se veskiäkään osaa käyttää:) Puserosta tulee oikein hyvä mutta siinä saa kyllä häärätä sen apupuikon kanssa kun on monta erilaista palmikkoa ja se hassunnäköinen salmiakkikuviokin vaatii apupuikon.No luvattu mikä luvattu

    VastaaPoista
  6. Sirpa. Minulla taasen ottaa hartioihin tuollaisen isomman neuleen teko mutta kait sen nyt sisulla saan tehtyä. Toivotaan, ettei tyttö halua useampia puseroita, eri värisinä:) Tiitulle Ossi lähettää herrasmiehenä virtuaalisen lentosuukon.

    VastaaPoista
  7. Ai vitsi, mä rakastan palmikkoneuleita, huiveja, palmikkomitätahansa :D Tykkään kovasti tehdäkin niitä :) Kirjoneuleita en oikein jaksa, jostakin syystä, mutta palmikoita on kiva väkertää. Joskus kyllä haukkasin aivan liian ison palan ja rupesin tekemään jotakin älyttömän monimutkaista kelttiläistä palmikkoa, siis sellaista joka tosiaan vaatii keskittymistä usean kierroksen ajan ennen kuin palmikko alkaa kunnolla hahmottua, sittenhän se on helppoa kuin heinänteko. Noh, katselin siinä elokuvia samalla kun kudoin ja tietäähän sen, kun rupesin tosissani syynäämään neuletta niin se näytti lievästi sanottuna mielenkiintoiselta. jotakin siinä oli, mutta palmikko se ei ainakaan ollut ;)

    VastaaPoista
  8. Sanotaan, että ehkä minäkin teen mieluummin palmikoita kuin kirjoneuleita. Tuo kelttiläinen palmikko herätti oikein uteliaisuuteni ja oli pakko kuukkeloida muutama kuva. Sitä löytyi vähän helpompaa ja aivan tajuttoman monimutkaista, mutta todella kaunista. Näköjään tehdään samalla tekniikalla kuin tuo minun neuleeni keskellä kiertävä pötkyläkuvio:) No kunhan saisi nyt ensin tämän neuleen tytölle tehtyä ja samalla pidettyä yhden elävän "pötkyläisen" suhteellisen tyytyväisenä:) Poitsuille murinaterveiset vanhalta herralta.

    VastaaPoista
  9. Mukavaa alkanutta vuotta!Muistan kyllä,että meidän pitäisi lähteä yhdessä lenkkeilemään.Kanelin 1-vuotis kuolinpäivä on loppuviikosta ja jo viime viikko oli henkisesti erittäin raskas.Saa nähdä,miten kyseinen päivä...No,Nirppu menee torstaina pallien poistoon,kun on ihan mahdoton varsinkin Digiä kohtaan.Hormoonit jyllää täysillä.Jospa saisi muuta mietittävää viikonloppuna,kun pitää vahtiä tötteröpäätä :-D Ja ulkona on tosi liukasta.Eivät penteleet hiekoita kuin sieltä täältä :-(

    VastaaPoista
  10. Soile: Toivottavasti Nirpun leikkaus menee hyvin ja se toipuu nopeasti. Liukasta on vaikka minullakin on kengän pohjassa nastoja monta niin silti liukuu välillä.Kyllä me se yhteinen lenkkipäivä vielä löydetään. ps Tuota meidän tietä ei hiekoita kukaan. Onneksi sentään mies tulee työmatkalta perjantaina niin saa sentään aurattua.Minä kun en osaa ajaa sitä meidän pikkutraktoria. Tarvitsee opetella sekin homma.

    VastaaPoista
  11. No nyt tää kommentointi taitaa onnistua! Kaunista villapaitaa pukkaa, itsekkin aloitin tekemään miehelle tosin pelkillä raidoilla vaan. Tuolla palmikolla tein kaulahuivin, ei se sit niin hankalaa ollutkaan kuin ohje antoi ymmärtää. En kyllä juuri koskaan tee mitään ohjeen mukaan, mutta sen palmikkohuivin tein ja kyllä se huivilta näytti...terveiset Terapeutilta Ossille. Tää alleviivaa kaikki miun sanat punaisella, olen täällä Cromen kautta, eikö se ymmärrä suomea?

    VastaaPoista
  12. No pääsithän sinäkin Sohvi sitten.Minä käytän Cromea vain ja ainoastaan. Se on laitettu tällä koneella netin oletusselaimeksi. Ihan se ja sama tämä tietsikka on valitettavasti tiensä päässä. En oikeastaan jaksaisi kutoa tai neuloa taitaisi se oikea termi olla mutta tytär sai ylipuhuttua. Minä en jaksaisi enää miehen neuletta tehdä vaikka olisi kuinka simppeli mutta ei se ihan kevyt ole tuo tytönkään paita. Kun se on valmis jatkan taas sukilla:)

    Me sitten saimme tänään lunta tosi kivasti tänne rannikolle. Vaikka kävi traktorikuski aamulla pluugaamassa niin ei tarvitse ajatellakaan ajoa tuolla meidän tiellä henkilöautolla. Mies tulee kentältä vasta puolen yhden maissa yöllä ja miun on haettava hänet autolla tuolta postilaatikolta.Olisi aika pitkä matka muuten käveltävänä matkalaukkujen kanssa. Terapeutille virtuaalirapsutukset sinne Itä-Suomeen ja terveisiä.

    VastaaPoista