torstai 6. kesäkuuta 2013

Ihana satumäyräkoira


Ensin ne viime lauantain potutukset. Tulihan niitä sitten oikein roppakaupalla!
Voitteko kuvitella, että tytär selviää kaikkien taskuvarkaitten äitien pääkaupungista Pariisista kaksi kuukautta ilman havereita, ja sitten häneltä varastetaan omppupuhelin farkkutakin taskusta ravintolassa? Takki päällä ja tytär selvinpäin, koska oli kavereilleen kuskina. Sitten aamulla ajellessaan tännepäin loppui autosta vielä bensa Mechelininkadulle. Onneksi joku ystävällinen taksikuski lainasi kännykkää, niin tyttö sai soitettua isänsä kanistereiden kanssa bensakuskiksi. No mitäs kännykästä, niitähän saa uusia, mutta siinä taisi olla aika paljon valokuvia:( Luin muuten, että Hesassa varastetaan yli 4000 kännykkää vuodessa.  Joku niitä osaa sitten käsitellä toimiviksi tuolla lahden toisella puolella. Juu onneksi ei ole mitään älypuhelinta, enkä hankikaan.

Tämä ihanuus saapui tänään postista Chilestä. Näitä satumäyriksiä ja muitakin rotuja varmaan saa täältä. Matkasta Chilestä Suomeen ja hieman rasittuneena koiruli lepää nyt pienen hetken matkalaukun päällä. Sitten pitää alkaa katsella sille sopivaa paikkaa. Satumäris on mielestäni tosi hieno. Väritoivomuksena oli tietenkin paljon vihreää ja ruskeaa. Lopputulos on suloinen.





Tämä toinen ihanuus matkasi luokseni paljon lähempää elikkä Tehtaankadulta. Huusin sen itselleni Apollon viimeisimmästä huutokaupasta. Se on Arabian 1970 tai 1980 luvun alussa tekemä. Joku Lillemor seepra. Otus on noin 30 cm eli kohtalaisen iso eläinfiguuri. Nyt minulla on siis possukokoelman lisäksi mäyristavaraa ja seepra:)...


Ossi tutkii nurmikon pituutta ja tuumailee, että ehkä olisi syytä leikata. Tyttö leikkasi nurmikon joku aika sitten, mutta taas on nurtsi päässyt pullahtamaan. Täytyy äkkiä sanoa tytölle tai miehelle, että parturoivat nurmikon, ennenkuin sinne ilmaantuu niitä lähes lentokykyisiä linnunpoikasia. Sitten ei voi pieneen hetkeen ajella nurmikkoa, ettei tule ruumiita.




Ai niin, meille tuli ukon kanssa 20 vuotta (auvoista) avioeloa täyteen tänään ja tytöllä on kanssa 20 vuotta siitä kun hänet kastettiin. Juhlapäivän kunniaksi ajattelin paistaa sisäfilepihvit ja Ossillekin ostin sen luirun fileen päätypalan:)

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!

14 kommenttia:

  1. ONNEA HÄÄPÄIVÄÄN!
    Harmitus tuo kännykkävarkaus. Kovasti nyt neuvotaan ihmisiä olemaan tarkkoina tavaroidensa kanssa, Helsingissä on näppärät taskuvarkaat lisääntyneen kesä kesältä. Ärsyttävää!

    Ossi on oikeassa, nurmikko kannattaa pitää lyhyenä jo punkkienkin vuoksi. Eivät kuulemma viihdy kovin hyvin lyhyessä ruohossa.

    Seepra on kovin tutunomainen. Muistelen meilläkin olleen tuollainen vuosia sitten. Kadonnut muutoissa, nyyh. Hyvä hankinta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti sanomani vielä, että satumäykkynne on todella ihana. Meidän satumäykkymme on kerännyt runsaasti ihastuneita kommentteja tuttavilta.

      Poista
    2. Kiitosta. Ne Satumäykyt ovat niin ihania, kun ne ovat samaan aikaan samannäköisiä ja sitten kuitenkin niin erinäköisiä, kun ne kuvastavat omistajiensa värimaailmoja. Teidänkin on ihana. Enhän minä muuten olisi kekannut tilatakaan tuommoista, jos en olisi teidän blogissa nähnyt. Kuitenkin sen verran harvoin siellä peikkokukkulalla vierailen, joten kiitosta teille, että annoitte inspistä.

      Poista
  2. Kiitosta paljon. Yhteistä eloa on tuo 20 plus 13 vuotta ilman i:tä.

    Kyllä tyttö oli aika ikävissään. Veikkaan, että juuri niiden valokuvien takia, joista ei varmaankaan oltu siirretty tietsikalle ainuttakaan. Eihän puhelinta kannata surra hetkeäkään. Toisaalta, kun itseltä viedään jotain, niin se tunne on ikävä. Meiltä on viety jo useampi vuosi sitten tuosta puuliiteristä, siis avoimesta, rakennusaikainen iso sirkkeli ja minulle tuli sellainen ällö olo. Ihankuin joku olisi käynyt meillä tekemässä "tuhojaan", vaikka sisälle ei tultu. Itse asiassa se oli alkutalvea joskus lähes 15 vuotta sitten ja olin jopa kuulevinani yhtenä yönä semmoista ihme kalinaa ja käänsin kylkeäni nukahtaen uudelleen.

    Pitää saada viikonlopun aikana jompikumpi leikkaamaan nurtsi. Siellähän ne punkit ruohikossa lymyävät. Ossille laitoin X-spotia, mutta itselläni alkoi punkki kaivautua polvesta sisään tuossa pari iltaa sitten. Huomasin, kun olin suihkuun menossa. Ei ollut pahalainen edes kiinnittynyt, mutta oli saanut "porattua" reiän polveen, kun siinä oli pieni veritilkka.

    Eikös ole mainio tuo seeprakin. Piti nyt oikein googlata tämä Lillemor Mannerheim-Klingspor, keraamikko joka syntyi Helsingissä ja asui välillä myös Ruotsissakin. Nyt minun on varmaan kerättävä koko tämä eläinfiguurisarja. Niitä on panda, koala, pöllö, saukko, metso ja jokunen muu otus joita en nyt enää muista. Sitten näitä on jokaista eläintä kaksi kokoa. No siinähän on sitten keräilyä seuraavalle kymmenelle vuodelle. Terveisiä ja rapsutuksia Párekille.

    VastaaPoista
  3. Lämpimät onnittelut teille & paljon yhteisiä vuosia lisää!

    Varkaushomma on jännä, kun sitä jotenkin ajattelee, että ulkomailla pitää olla erityisen varovainen. Ihan yhtä varovainen pitää olla täällä kotonakin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta, yhteisissä vuosissa on kamalaa se, että koko ajan vanhenee:)

      Kyllä sitä näköjään saa koko ajan olla varovainen, eikä sekään taida aina auttaa, jos huono tuuri käy. Jimille rapsutuksia!

      Poista
  4. Pojat: Aivan mahtavan upeen hianon värikkään mäyrisseinäkoristeen ostittekin. Kyllä kelpaa ja eikös siinä oo selkeesti Ossin näköökin. Tommonen töpäkän määrätietoinen asento.

    Nettimartta: Olipa harmia kerrakseen. Varsinkin ne valokuvat ovat korvaamattomia, jos ei tyttäres niitä ollut ehtinyt tallentaa. Mun kännykänkuvat menee suoraan pilvipalvelimeen, joten lataan ne sieltä koneelle.

    Onnea, onnea ja onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eiköhän tuommoisessa satumäyriksessä ole vähän joka mäykyn näköä:) Terveisii teille tuulipoijaat.

      No mennyt mikä mennyt. Ainakin oppii tallettamaan valokuvat, ehkä. Kiitos onnitteluista ja muista pistää ne ihanat kukkavaatteet kukkapuskaan:)

      Poista
  5. Onnea kaksikymppiselle avioliitolle ja pitkälle yhteiselolle! Mutta aivan harmi tuo kännykkävarkaus. Just tällä viikolla luin hesarista, että taskuvarkaudet ovat lisääntyneet. Tulen ensi viikolla käymään pika-pikaa Helsingissä ja täytyy pitää laukku visusti kainalossa. Vaikka liikkuminen Helsingissä rajoittuu matkoihin lentoasema-Marski taksilla molempiin suuntiin. Helsingissä en siis taida ottaa kovinkaan montaa askelta.

    Mäyräkoiraseinävaate on aivan ihastuttava. Voisin kuvitella teillä montakin paikkaa, jossa seinävaate pääsisi oikeuksiinsa. Minne sen laitoit?

    Eilen kuulin radiosta, että punkit eivät viihdy lyhyellä nurmikolla. Siispä laitat miehen/tytön nurmikonleikkuuseen. Meilläkin pitää ruoho leikata 2 x viikossa, kun kasvaa ihan silmissä. Sitä se lämmin teettää.

    Mukavan aurinkoista kesämieltä ja kesäistä viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, kiitos. Muista pitää omaisuudesta kiinni, kun tulet tännepäin.

    Mäyris on magee. Enhän minä nyt vielä ole sille paikkaa keksinyt. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja minä olen nyt suunnittelun alkuvaiheessa:)

    Miäs vetäisi eilen harlikalla tantereeseen, kun oli öljyä mutkassa tie täynnä. Onneksi ei kummallekaan käynyt juuri mitään. Vauhtia oli kuulemma kolmisenkymppiä. Sanoi, ettei kyennyt tekemään yhtään mitään. Onneksi ei tullut just silloin autoja vastaan. Otaniemen liittymässä. Sitten joku ystävällinen oli auttanut nostamaan harlikan pystyyn. Ei kuulemma jaksa itse nostaa kolmeasataa kiloa..

    Oikein mukavaa viikonloppua, pilvisyys näyttää lisääntyneen:)

    VastaaPoista
  7. Kyllä tuo "sadun mäyris" on ihka selvästi Ossi! Kauniit värit siinä on, luulen, että sopii monellekin seinälle.
    Minä en tajunnut pyytää mitään tiettyjä värejä tuohon meitin Vilin seinävaatteeseen, mutta kauniit oli taiteilija osannut valita, hiukan väriläiskää meidän muuten niukkaväriseen huusholliin. Me vielä odotellaan sen saapumista sieltä Etelä-Amerikasta.
    Onnittelut aika pitkästä, yhteisestä taipaleesta.♥
    Ja tuo Nettimartan neuvo pilvipalvelimesta on kyllä varteenotettava, minullakin on Dropbox, ja löytyyhän niitä muitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan satumäyris ollakin Ossi, mutta sitten siihen pitää pistää Ossi2, kun minulla on jo yksi "huopa-Ossi" ja siinä kaulapannassa oikein lukee Ossi.

      Kaikki nämä Chilessä tehdiyt koirataulut ovat aivan hulppean hienoja, mutta minä nyt halusin vielä varmistaa tuon vihreän ja ruskean hallitsevan osuuden ja esitin toivomuksen, silleen yksinkertaistettuna "paljon vihreää ja ruskeaa":).

      Kiitos, kiitos onnitteluista. Onhan nuita vuosia jo kerennyt kertyä, kun ihan parikymppisestä ollaan seukattu.

      Luulen, että tästä lähtien on älypuhelimen kuvat myös pilvipalvelimella. Terveisiä Saksan maalle!

      Poista
  8. Onnea kaikista vuosista, kyllä niitä teille onkin kertynyt.

    Piti oikein tuo linkki käydä katsomassa, alkoi sen verran kiinnostamaan tuo mäykkytaide. Meni kyllä harkintaan.

    Minullakin menee kännykästä kuvat sujuvasti pilveen. Paras keino kun kun windows-kännykkä, muuten niiden siirtäminen on täyttä tuskaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun löytää sen oikean nuorena, niin kerkiää tulla niitä vuosia montakin:) Ja ollaan todettu, että tuskin vaihtamalla paranee.

      Nellistäkin saisi kauniin satumäyrisversion. Suomalaista käsityötaitoa tuotettuna Chilestä. Tulee hienoja yhdistelmiä. Kohta meillä on monella mäyrisbloggaajalla ikioma sadun mäyriäinen.

      Miehenikin kännystä menee kuvat sujuvasti pilveen. Meistä kumpikaan vaan ei tiedä, niten ne kuvat saadaan tiputettua alas. No kameroilla meistä kumpikin kuvaa pääasiassa. Mies varsinkin, kun kuvaaminen on osa työtä. Terveisiä ja Nellille rapsutuksia.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.