lauantai 24. toukokuuta 2014

Potutuslauantai osa 48

Oma päiväni menee pilalle pelkästään siitä, että joudun käymään kaupassa ja kotiin tullessa huomaan, että kaalilaatikkoon tarvittava siirappi unohtui listasta. Ei voi mitään. Postista noutamani Mannerheim-Klingsporin eläinsarjan saukko oli täysin ehjä. Ostin sen Tori.fi:ltä. Nyt on Arabian "eläintarhani" kasvanut yhdellä jäsenellä.

Tänään luin aivan hirveän jutun Iltalehdestä. En laita linkkiä, koska ainakin minun silmät alkoivat täyttyä kyynelistä. Isoäidin pieni huolimattomuus aiheutti sen, että puolitoistavuotias lapsukainen tippui Tampereen liepeillä viidennen kerroksen avoimesta tuuletusikkunasta katuun ja kuoli. Isoäiti oli vaihtamassa vaippaa perheen kaikkein pienimmälle ja tuuletusikkuna oli auki. Ovet ja ikkunat kiinni ja turvavyöt päälle, kun ollaan lasten ja eläinten kanssa liikkeellä. 

Itse olen ollut lattialla ihan tyttöni vieressä, kun sattui onnettomuus ihan sekunnissa. Tytär oli muutaman vuoden vanha ja hän keinui pienellä lasten tuolilla. Sillä seurauksella, että hän kaatui niska edellä isovanhempien lasipöydän reunaan ja meille tuli pikainen lähtö Jorvin sairaalaan ensiapuun. Onneksi tässä tapauksessa selvittiin vereentyneellä pyyhkeellä ja muistaakseni viidellä tikillä.

Muuten viikko on kulunut mukavasti. Tytöllä oli torstaina Ranskassa jonkun sortin kielen tasotesti. En tiedä niistä kirjainlyhennelmistä mitään, mutta sen olen ymmärtänyt, että tuon testin suoritettuaan tyttö voi opiskella yliopistossa. Tyttö vaikuttaa Ranskassa ihan tyytyväiseltä. Välillä hän tulee lankoja pitkin korvaani. Jostain syystä tyttö keskustelee isänsä kanssa paljon rauhallisemmin. Kait se sitten on koetettava kaivaa malkaa omasta silmästä. En oikein aina tiedä missä on vika.

Meille tulee kuin tuleekin yhdet ylioppilasjuhlat, hienoa. Tytön jo tarha-aikainen kaveri, joka on vuoden nuorempi kuin tyttö, pääsee ylioppilaaksi. Silloin kun lapsemme olivat pieniä, tytöt olivat melkoisen paljon yhdessä. Sittemmin on yhteydenpito hieman meidän aikuisten kanssa harventunut. Näin tämän tytön vanhemmat viimeksi meidän tyttären YO-juhlissa puolitoista vuotta sitten. Tyttö on kerran käynyt Pariisissa ollessaan moikkaamassa meidän tytärtä. Tästä onkin hieno aasinsilta tähän Iltalehden juttuun Onko YO-lakkia pakko pitää? *linkki* Ei varmaan, mutta minun mielestäni on outoa, jos ei halua lakilla juhlistaa omaa suoritustaan. On se kuitenkin sellainen yksi etappi koulutuksen polulla. Ai, no entäs he, jotka valmistuvat opistoista ja ammattikouluista? Veikkaisin, että kyllä hekin jollain lailla juhlistavat omaa valmistumistaan. 

Tulot 4500 e/kk, mutta silti köyhä *linkki* Olen kirjanpitäjänä ja palkkoja laskiessani nähnyt ihmisiä, joiden bruttotulot ovat olleet 10 tuhatta euroa kuukaudessa ja aina he tuntuivat olevan rahattomina. No kulutustottumukset muuttuvat niin perusteellisesti. Sadan euron viinipullo maistuu paljon paremmalta kuin parinkympin tai viidentoista euron ja jakkupuvut ja miesten puvut pitää maksaa tuhansia euroja. No, joskus sitä voi joutua isopalkkaisesta työstäkin pois, mutta omasta mielestäni neljän ja puolen tonnin bruttotuloilla pitää pärjätä. Ehkä kannattaisi miettiä tulevaisuuteen ja ehkä olla ottamatta monen sadantuhannen euron asuntolainaa.

Poika kytki moottorin mummon rollaattoriin *linkki* Tämä juttu kaikessa hirvittävyydessään ja vaarallisuudessaan nauratti minua ihan mielettömästi. Jos tuosta pojasta ei tule lahjakasta insinööriä, niin ei sitten kenestäkään. Kyllä osoittaa melkoista innovaatiota kytkeä moottori rollaattoriin. Tosin teko osoittaa myös täydellistä harkintakyvyn pettämistä, mutta ehkä sitä harkintaa tulee sitten aikuiseksi kasvamisen myötä.

Näihin potutuksiin ja niistä huolimatta, iloista viikonvaihteen jatkoa Ossilasta!

8 kommenttia:

  1. Oli pakko heti googlettaa, miltä saukkosi näyttää :) Tyylitelty, hieno saukko, tuollaisesta taiteesta minäkin pidän.

    Äidit ja tyttäret, huokaus. Joskus se on helppoa, joskus vaatii hiukan pitkää pinnaa varmasti. Mutta ihanaa, kun tyttönne on taas edistynyt opinnoissa. Terkut hänelle ;)

    En puutu (taaskaan) uutistäkyihin. Vetoan Artun ulkoiluttamiseen, joka tuntuu olevan tällä sekunnilla taas ajankohtaista ;) Tuo herra tekee itsensä tiettäväksi ja asiansa selväksi, kun jotain haluaa =D

    Rapsutukset Ossille ja aurinkoisia, mukavia viikonlopun hetkiä sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve Mai. Niitä saukkoja on muutamaa erilaista. On pystyssä seisova saukko ja sellainen kiepillä makaava. Tämä on sellainen pystyssä seisova. Oikein hauskannäköinen veijari:)

      Äidit ja tyttäret ovat varmaan ikiaikainen ongelmapari. Varmastikin aina toisilleen rakkaat ja toisaalta hankala yhdistelmä.

      Ai sinä et puutu uutisiin, aikamoinen:) No mikä asia voisi olla sen tärkeämpi, kuin mäyriksen ulkoilutus. No ei juuri yhtään mikään.

      Terveisiä teillepäin myös ja koetetaan molemmat nauttia auringosta ja lämmöstä. Tosin tiedän, että sinä nautit enempi viileästä säästä, mutta koeta ees:) Artulle kanssa ne virtuaalirapsut!

      Poista
    2. Párekin Palvelijatar24. toukokuuta 2014 klo 22.49

      Voi mikä kamala onnettomuus Tampereen tienoilla! En lukenut artikkelia, mutta voi vain yrittää kuvitella vanhempien ja isoäidin tuskaa tällä hetkellä. Miten tuollaisen jälkeen voi päästä enää tasapainoon?
      Rahan riittämättömyydestä tulee mieleen vanha viisaus, joka pitää täsmälleen paikkansa: "Ei ne suuret tulot vaan pienet menot".
      Oivallista loppuviikkoa Ossilaan!

      Poista
    3. uistan hämärästi, että samalla tavalla on kuollut jonkun jenkkijulkkiksen, jonkun muusikon lapsi. Miten mieleeni tuleekaan Eric Clapton? Voin olla ihan väärässä, enkä jaksa edes tarkistaa. Sen muistan, että sitten tämä muusikko sävelsi jonkun kappaleen sille kuolleelle lapselleen.

      Se on varmaan niin, että ennemmin pieni kulutus, kuin suuret tulot. Toisaalta olen kuullut sellaisen hassun sanonnan, että menojen on taipumus kasvaa tulojen tasalle. Voi se näinkin olle... Mukavaa loppuviikkoa sinulle ja Párek-poitsulle.

      Poista
  2. Tuo pikkulapsen kohtalokas onnettomuus on ihan jokaisen, mutta varsinkin isovanhempien painajainen. Aivan kauhea tapahtuma! En löydä sanoja siihen...

    Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kuulen aikuisten tyttärien ja äitien hankalasta suhteesta. En tarkoita, että teillä olisi "vaikea" suhde, mutta niin se vaan on, äiti on se tärkein ja läheisin, hänelle kiukutellaan, puretaan pahaa oloa, kritisoidaan yms. En silti oikein ymmärrä, mistä se juontaa juurensa. Ehkä se läheisin ihminen on turvallisin kohde, voi olla varma, että äiti ei ikinä hylkää?
    Minullakin oli vaikea suhde äitiini, fyysisesti läheinen, henkisesti kaukainen. Koskaan ei kuitenkaan pahaa sanaa sanottu. Huoh.
    http://luinkirjan.blogspot.de/2010/05/tuula-vainikainen-aidit-ja-aikuiset.html

    Ilahduttaa kuulla, että tyttösi viihtyy siellä Ranskassa. Nykyään on helppo pitää yhteyksiä ulkomailta käsinkin, toista oli ennen, pelkkien kirjeiden varassa kaikki.
    Terveiset täältä kesäisestä Hampurista, juuri nyt alkoi ukkossade.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kamala vahinko. Mutta vähän vastaavia on sattunut muutama tässä jokusen vuoden aikana. Pienet lapset ovat niin nopeita käänteissään, että kyllä siinä saa olla silmä tarkkana ihan koko ajan. Tyttäreni mietti lapsien vahtimista yhtenä työpaikkana ja minä sanoin, että älä ikimaailmassa ala lapsia vahtimaan. Siinä on niin kamalan suuri vastuu. Lapset kyllä yleensä aina tykkäävät tytöstäni. Syytä me emme kumpikaan tiedä:)

      Siis minun ja tytön suhde on oikeasti kaukana sellaisesta todella "vaikeasta" äiti-tytär suhteesta. me vain kiukustumme toisiimme helposti ja nopeasti. Sitten me kiljumme toisillemme pienen hetken ja kun paineet on purettu, tilanne rauhoittuu.

      On se tytär pariin otteeseen kerennyt Ranskaa manaillakin. Asiat eivät aina suju yhtä helposti kuin täällä Suomessa. Silloin sanoin hänelle, että itsepä olet maasi valinnut, joten koeta kestää:) Näinhän se on ja ihan varmaan jokaisessa maassa on ne omat hyvät ja huonot puolensa. Senhän tiedät sinäkin Hanne, kahdessa maassa pitkään asuneena.

      Meillä on ukkosta odotettavissa alkuviikosta sääennusteen mukaan. Tänään olikin niin lämmintä, että ei meinannut todeksi uskoa. Jossain päin Suomea rikkoutui plus 30 astetta. Terveiset teille Hampuriin.

      Poista
  3. Iivarin äet sannaeloo:

    Kaaheeta juttuja nuo lapsille sattunneet. Hirveetä vanahemmille ja isovanahemmille. Mikkää ee oo nii hirveetä ku oman lapsesa mänetys...
    Äet-tytär suhe on pulumallinen. Meellä onneks ee kummempija oo ollunna. Äet ja tytär voep olla myös ystäviähhii, unohtamata sitä että toene on äet ja toene laps. Tytär on sanonna että oon sen parhaempija ystävijä. Oon siitä tos ylypee. Että vanaha kuapas kelepoo nuorennaesen ystäväks :)

    Oekee muistit tuon Claptonin. On muistooksen tehny semmosen kappaleen ku Heaven tuon lapsesa muistolle. Minäkää en ota uutissiin kantoo. Iivari pittää huolen siitä tässä mökissä :D
    Paetsi tuo rollaattorjuttu. Tuommonen voes olla aeka hyvä tämmöselle huonojalakaselle mammalle. Sujus tuo lenkityshomma sypäkämmin.
    Terveesijä teelle! Ukkosta ootellaan, pilivijä noosoo jo.

    VastaaPoista
  4. Voeskos äet-tytär suhe olla kyyhky, tai kotkamallinen. Pulu aiheutti taas nykinää suupielessä:) Tottakait äiti ja tytär ovat ystäviäkin, kunhan tietyllä tavalla pidetään mielessä, että äiti on äiti ja tytär on tytär. Ainakin näin haluan jotenkin sen asian nähdä.

    Joskus olen nähnyt noissa akkain lehdissä jonkun äiti-tytärparin kehuvan, että olemme maailman parhaat ystävät ja käymme drinkeilläkin kaksin, whaaaat? Se olisi minusta tosi outoa.

    Se on muuten hönö juttu, että ensi viikolle ja varsinkin ensi viikonlopuksi on luvassa viileätä ja ukkosii. Voi YO-raukkoja. Heille soisi kauniin ilman. Savoon terveisii.

    VastaaPoista