lauantai 5. heinäkuuta 2014

Potutuslauantai osa 53

Moikka vaihteeksi blogikamut. Luulen, että minun pitää lopettaa autolla ajaminen perjantaisin. Ei ole kuin kuukausi, kun rypistelin omaa autoani ja eilen ryttäsin sitten miähen autoo, tietty sitä kohtuullisen uutta. Kävimme hakemassa miähen Harleyn korjaamolta, jossa se on seissyt kuukauden. Arvatkaas olivatko löytäneet mitään vikaa. No eivät. Minun piti sitten ajaa miähen auto appiukolle, mutta enkös sitten rytännyt sitä ja nyt oli sitten toinenkin osapuoli. Tulin kolmion takaa sellaiseen liikenneympyrään, enkä todellakaan nähnyt sitä pienempää autoa. Se tuli jotenkin sieltä ns. "kuolleesta kulmasta". No ei paljoa ole epäilystä, sitten kuka oli syyllinen ja molemmista autoista meni sitten vähän lokasuojaa. Onneksi tuossa uudessa autossa on täysvakuutus. En vain kertakaikkiaan nähnyt sitä autoa. Luulen oikeasti, että lopetan tämän perjantaisin ajelemisen. Se näyttää olevan huono päivä minun ajeluilleni. Sanoin appilassa, että minä en sitten aja tuota autoa kotiin ja sovittiin, että miäs ajaa sen Harleynsa appiukon autotalliin ja miähen sisko tulee sitten aamulla hakemaan miähen (miähen sisko ja hänen miähensä ottivat illallisella pari lasia viintä, joten eivät voineet illalla ajaa), mutta Harlikka sanoi taas sen sopimuksensa irti. Ei pirskules käynnistynyt. Jippijaijee. Oltiin aika vähäsanaisia ukon kanssa, kun ajeltiin miäs ratissa Subarulla kotiin.

Niin se asia mikä minnuu otti pannun viime viikolla, oli se juttu, että se joku hiivatin lakivaliokunta hylkäsi tämän sukupuolineutraalin avioliittolain. Tosin ei se ole minusta mikään "ihmisoikeuskysymys", niinkuin jotkut sitä asiaa nimittivät. Kyllähän heteroilla ja ei-heteroilla nyt ihan tasan tarkkaan samat ihmisoikeudet mielestäni on, mutta on se nyt ihme ja kumma, millainen hiivatin takapajula tämä Suomen maa oikein on. Ja kyllä sattui tämän lain hylkääminen sopivalle viikolle, kun oli tämä Pride-viikko. Varmaan sen takia muuten oli ihan ennätysmäärä noita marssijoita.

Voi jeskamandeera. Nyt ei voi enää muuta sanoa. Halla-Aho, yksi näitä meidän arvostettuja meppejä on sijoituttanut itsensä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan. Nyt voi ihan oikeasti olla aikas tyytyväinen ettei yhdellä mepillä ole kauhiasti tuota valtaa siellä Euroopassa. Jätän sitten sisälläni kiehuvat lisäajatukset kirjoittamatta.

*linkki* Eipä tämäkään isä juuri lapsiaan ansaitsisi. Surettaa pienten lasten puolesta tuollainen käytös. Mikähän tuonkin isän päätä vaivaa? Ei voi moni tietää. Henkinen hylkääminen on kanssa lasten kannalta suuri järkytys.

*linkki* Jotain kamalan outoa on tämänkin amerikkalaisen pojan katoamisessa ja löytymisessä oman talon kellarista. Onneksi sentään elossa. Toivottavasti jenkeistä löytyy lastensuojeluviranomaisia, jotka tutkivat ja tarkkaan, miksi ihmeessä poika oli tuon 11 päivää piilossa vanhemmiltaan.

*linkki* Lopuksi vähän hupia. Tämä Onnimannin luvaton riiausreissu oli minusta aivan mahtava. Toivottavasti sillä ei ole syntyviä pieniä possuseurauksia naapurissa:)

*linkki* Youtube-videoon.  Loca, lievästä aivovammastaan huolimatta, saattaa olla ihan onnellinen koira. Katsokaa ja päätelkää itse. Vähän vaikeuksia juoksemisessa, mutta ei haittaa menoa.... Surullinen ja hellyyttävä video yhtäaikaisesti.

Harmitusaste on tällä hetkellä aika korkealla minulla. Ossikin on taas vähän huonommassa kunnossa. Torstaina, sillä aikaa kun kävin hieronnassa, se oli ilmeisesti loikannut huonossa kulmassa alas sohvalta ja on nyt aika raihnainen. Parempaan suuntaan kyllä menossa jo. Ossillekin alkaa jo pikkuhiljaa tulla ikää ja saattaa olla erilaisia nivelkulumia yms., joten välillä on sitten vähän heikompi olo.

Ai niin. Koiran madoista. Tiedustelin meidän naapurilta, joka on siis ELL, että kuuluvatko madot jotenkin koiran suoliston "normaaliflooraan", kuten eräässä koira-aiheisessa tiedottavassa blogissa mainitaan. Näin ei kuulemma ole ja suomalaiset koirat ovat kuulemma aika pitkälle "matovapaita". Jos koira saa esimerkiksi suolinkaistartunnan emoltaan jo syntymävaiheessa tai imeväisenä, niitä ei pystytä täysin hävittämään, vaan ne suolinkaiset jäävät lepotilaan toukkavaiheeseen matolääkinnän jälkeen ja saattavat tietyissä tilanteissa aktivoitua. Esimerkiksi silloin, kun narttu tulee kantavaksi. Näistä toukista ei muuten pitäisi olla terveelle, hyväkuntoiselle koiralle haittaa ja matolääkitys tehoaakin vain eläviin matoihin. Se on kuitenkin ns väärää tietoa, että koirilla olisi aina matoja. Itse annan matolääkityksen Ossille yleensä kaksi kertaa vuodessa enkä ole ikinä vielä sillä nähnyt madon matoa. Tosin Ossi voikin olla hyvinkin potentiaalinen madonsaaja, koska se kyntää tuota maata useamman koiran edestä ja jos se saa saaliikseen hiiren, tai jonkun myyrän, se erittäin suurella todennäköisyydellä syö sen.

No näihin potutuksiin ja niistä huolimatta, iloisempaa viikonvaihteen jatkoa Ossilasta!

6 kommenttia:

  1. No voe harmi tuon aaton kansa! :( Onneks ol se vakkuutus.
    Ja voe harmi tuon Ossin kansa. :( Sitä tulloo iän matkassa meelle koerillehhii vaekka minkälaesta remppoo. Ja sittä ku innostuu ni suattaa tulla kippee. Jospa se tokenis äkkijä kuntoon. Sylihoetoo ja ruaputusta aenahhii tarvihtoo.
    Paranemista Ossille ja terveesijä tiältä lämpimästä Savosta. Muistakee kahtoo Eokonkantoo telekkarista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lempeää rapsutushoitoa on Ossi saanut ja tuossa eilen makoilin sen kanssa aamusella eteisen (itse kangaspuilla louskuttamalla) matolla ja nukuttiin pari tuntii vierekkäin. Kyllä äijästä vielä koira tulee. Tänään tehtiin pienen pieni lenkki. Portaita tulee ylös, mutta alasmeno on hankalaa, joten kannamme. Onneksi peltiä saa uutta, mutta ihan pienen hetken piskuisen harmitti- tässä on kuukaudessa paukuteltu ehkä kymppitonnilla auton peltiä. Toisaalta sitä saa aina rahalla, joten se on vain materiaa.

      Minullakin on kuollut hyvä kaveri kolarissa, joten aina kun selviää pellinkorjauksella, niin ei tunnu muuta kuin kukkarossa.

      Lämmin on tullut tännekin. Nyt varmaan missasin eukonkannon, enkä huomannutkaan. On niillä naisilla siinä riippumista, jäyks päät alaspäin. Sitkeitä mimmejä ja vahvoi miähii. Vaikka yleensä ne näyttää aika laihoilta mimmeiltä. Se ukko, joka heittäisi meitsin olkapäälleen ja voittaisi olisi kyllä tosi äijä:) Savoon terveisii!!

      Poista
  2. Komppaan Iivaria, voehan harmitus noita peltiruttuja! Ihan varmasti ottaa päähän, vaikka kyllähän se silti on vaan peltiä. Sitä saa uutta. Ja onneksi tosiaan edes toisessa autossa on täysvakuutus. Halventaa koko paukkua kummasti!

    Ja Ossi sitten, se se vasta harmittaakin!! Me laitetaan tyttöjen kanssa niin tömäkät kuntoutussuukot, että eiköhän niillä ala poika paranemaan. <3

    Mäyriäisten pitkä selkä kyllä huolestuttaa ja varmasti myös aiheuttaa huolta. Meillä kävi aikammoinen vahinko pari viikkoa sitten. Peppi nimittäin tippui minun sylistäni takapihan portaille suoraan selälteen. Tlanne oli ihan kamala!! Ilmeisesti joku uskomaton onni oli myötä, kun pitkuliini vaikutti heti onnettomuuden jälkeen ja myöhemminkin olevan ihan kunnossa. Siinä olisi voinut käydä tosi, tosi pahasti.. Kääk!! :/

    Terkkuja sinne kovasti ja Ossille tosiaan paaaaljon parantavia suukkoja ja paijauksia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mää vastaan niinkuin aikaisemminkin, että pelti on peltii. Ossi surettaa kaikkein eniten justiinsa nyt, mutta onneksi se alkaa pikkuhiljaa olla oma ittensä. Ihan pikkuinen lenkkikin tehtiin, jotta saatiin vatsa tyhjäksi = noin 300 metriä. Sileällä se menee ihan normaalisti jo. Alaspäin ei pääse portaita pitkin. Toivotaan, että nuo parannuspusutkin auttavat asiaa.

      Ossihan kerran nuorena koirana yritti loikata mun syliin ja meni ylitse. Ei ole sen kerran jälkeen ikinä hypännyt syliin. Yrittää kiivetä ja ängetä, kunnes se nostetaan:)

      Hui mikä tapaus Peppisellä. Aina kun mäyriksen tai muun pienen koiran kanssa sattuu jotain tuollaista, sitä kyllä säikähtää oikein kunnolla. Eiköhän täällä Ossikin pikkuhiljaa parannu. Sitten, kun se on paremmassa kunnossa, minä koetan saada sen kuvautettua, niin tietäisi mikä siellä etujalassa muljahtelee... Terveisii teille päin kanssa. Ihanaa, kun aurinkokin näyttäytyi:)

      Poista
  3. Voi Ossia, toivottavasti se paranee pian! Oon samaa mieltä, että on ihan naurettavaa ettei tuo sukupuolineutraali avioliittolaki mene läpi täällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Lilli, sinua en muista nähneenikään aikaisemmin. Ossi on jo huikeasti parempi. Eilen meni portaat jo itse alas ja jaksoi tänään kuumuudesta huolimatta kolmen kilsan lenkin. Vien sen kuvattavaksi kuitenkin, kunhan esim Mevettiin tulee ELLit kesälomiltaan takaisin. haluan tietää, mikä sillä "spragasi" ja mitä on odotettavissa. Oma veikkaus on huonossa kulmassa alas sohvalta ja joku etutassun "nyrjähdys"/ venähdys. Sitten olen tehnyt sellaisen "julmurieleen", että nyt Ossilla ei ole enää ilman meitä asiaa sohvalle. Sillä on pari muuta hyvää nukkumapaikkaa. Saa luvan käyttää niitä, ettei enää tartte hypätä sohvalta alas. Terveisii Ossilasta.

      Poista