lauantai 29. marraskuuta 2014

Potutuslauantai osa 71

Suoraan lempiaiheeseeni, liikennekäyttäytymiseen. Tänään näin omin silmin taas niin törkeää käytöstä, että huh,huh. Olin tulossa äitiäni katsomasta, koska eilen en päässyt. Ajelin sellaista suoraa pitkin, jossa on 80 km/h. Mittarini näytti tasan tarkkaan sitä ja pidin kohtalaista välimatkaa edessäni ajavaan autoon. Takanani melkein puskurissa kiinni ajoi mersukuski. Autonihan on maasturi, joten se on mitoiltaan pikkusen isompi kuin henkilöauto ja korkeampi. No edessäni ajava henkilöauto alkoi kääntyä vasemmalle, joten hidastin hieman ja mitä tämä neropetteri takanani teki, lähti ohittamaan minua. Voi jösses, että oli se mersukuski lähellä ajaa tätä edelläni kääntyvää autoa kylkeen. Minähän näin tilanteen ja jarrutin aika tiukasti, mutta se pirun mersukuski joutui painamaan jarrupoljinta melkoisen paljon tiukemmin. Hyvä opetus sillekin älykääpiölle. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa auto liikkuu reilut 22 metriä sekunnissa ja reaktioaika siihen päälle, joten näin tosiaan, että läheltä liippasi...

Tötteröpää alkaa tervehtyä pikku hiljaa ja muutaman päivän päästä voimme varmaan heittää hyvästit sille muovikaulurille. Vähän vielä toista takatassua helposti jyrsitään, joten olkoon tötsä osan aikaa päivästä vielä käytössä.

Eilen hyvä kaverini kävi kylässä. Oli pakko ottaa muutama kuva hänestä ja Ossista. Kamuni ei nyt väistele kameraa, vaan


Ossin
supernopeaa
pussailevaa kieltä.

Samaa kiemurtelua minäkin joudun tekemään aika usein. Näihin pieniin potutuksiin ja niistä huolimatta, ihanaa ensimmäistä adventtia teille kaikille Ossilasta!

12 kommenttia:

  1. Mistee nuita törppöjä tuola liikenteessä oekee sikijjää!!?? Voe hyvä ihme kuitennii.
    Tötteröpiän kielj näättää aenahhii olovan kunnossa :) Samat kolineet on mullae...
    Toevottaan että se viiminennii kippee käpsä parannoo äkkijä. Ja tötterö jootaa poekkee. Terveeset teelle sinne etelään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta. Minä pystyin reagoimaan siksi nopeaan, kun aina vähän tarkkailen tuollaisia auton persauksiin liimautuvia autoja.. Jarrutin näet samalla hetkellä, kun näin, että hyvä isä se menee ohi... Törppendaahl taasikkeen sit huomasi sen mun edessä olevan auton vasta, kun se oli mun rinnalla.

      Eiköhän se tassu parane. Onhan se aina ennenkin parantunut. Nyt pitää mennä taisteleen illan antibiootit vatsaan, huoooks. Savoon terveisii.

      Poista
  2. Párekin Palvelijatar29. marraskuuta 2014 klo 20.02

    Toivotaan, että se älykääpiö oppi jotakin siitä vähältä piti tilanteesta. Noita kaahareita riittää joka notkoon ja saarelmaan. Eikä ne näytä raaskivan vilkkuakaan käyttää. Lenkeillä ollaan päivittäin nähty kääntyviä autoja, jotka ei mitenkään ilmaise aikovansa kääntyä. Iltalenkillä jopa bussi kääntyi pysäkille käyttämättä vilkkua.
    Kivat kuvat Ossista tosi toimissa : )
    Terveisiä ja paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä oppiko, mutta varmasti sydän saattoi hiukka pompahtaa muutaman ekstralyönnin. Minäkin olen joskus ihmetellyt tuota vilkun käyttämättä jättämistä. Sen käyttäminen ei ole suuri vaiva. Itse käytän aina vilkkua ja käytän sitä ennenkuin painan jarrua kääntyessä. Joskus tekisi kyllä mieli ensin painaa jarrua ja sitten vasta vilkkua, kuten moni muu tekee:) Ossi on sitä mieltä, että rakkaus pitää näkyy. Se niin tykkää tuosta minun kamusta. Kamulla on ollut paljon koiria ja kissoja ja hevosia. Nyt on vain sellainen nuori hevonen, kun vanha issikka lopetettiin pari vuotta sitten. Párek-poitsulle terveisii.

      Poista
  3. Kaikenlaista tuolla tiellä näkee. Vaikka itse ohitin pitkää autojonoa jo reilulla ylinopeudella, takaani koukkasi joku OIKEAN kaistan kautta ohi heti, kun tuli pienen pieni kolo jonoon. Minulla torvi soi ja sydän hakkasi...

    Tykkääkö Ossi olla sylissä ?! Ainakin tuon kaverisi sylissä tykkää =D

    Pikaparanemiset tassuille, että pääsette antibioottitaisteluista.

    Hyvää viikonvaihdetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustatko ajavasi ylinopeutta? GÄÄK. Ossi rakastaa sylissä istumista, satunnaisesti ja sille sopivan hetken ajan. Ainakin sen ajan Ossi istuu sylissä, kun saa nuoleskella naaman ja korvat, öök. No eiköhän tuo taas ole kohta ohi.Joka päivä yritän vähän eri tavalla jipottaa sitä, ettei se ala pelätä valjaiden laittamista. Valjaathan sillä pitää olla päällä, että saa jostain kiinni, kun muuten se luiskahtaa pois kuin rasvattu salama. Lääkkeethän on sille pakkosyötettävä. Mitään niin suurta herkkua ei löydy, että ne pillerit voisi piilottaa. Illan pillerit menivät vähän helpommin, kun olivat kieritetty hyvässä maalaismaksamakkarassa.

      Artulle rapsutukset ja muutenkin mukavaa adventtia.

      Poista
  4. Törppöjä riittää! Tuossa meidän lähellä alkaa taajaman edellyttämä 40km/h nopeusrajoitus, kun tullaan tuolta Varkaudesta päin ja samalla alkaa alamäki, niin arvatkaapa vaan kuinka moni ajaa sitä neljääkymppiä! Puutavararekatkin paahtaa mäkeä alas täyttävauhtia, ja kyllä pelottaa kun ollaan Tiitun kanssa lenkillä.
    Toivottavasti Ossin tassut on pian terveet!
    Kuivempia kelejä ja lunta odotellessa hyvää viikonloppua :)
    Tiitulta muiskut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti maailma on täynnä törppöjä. Niitä vain pitää koettaa varoa. Tuossa Hirsalantielläkin on pätkä, jossa on 40:n rajoitus ja oikeasti noudatan sitäkin. No tähän on kyllä syynsä. Luulen, että aikaisemmin minullakin oli vähän raskaampi kaasujalka, mutta kokemukset opettavat. meinasin nimittäin ajaa tuossa 40:n alueella hyvän kaverini hevosen päälle, kun tämä ratsasti siinä tiellä, noin 15 vuotta sitten. Ikinä en ole sen jälkeen sitä nopeusrajoitusta ylittänyt...Kyllä ne tassut toipuvat, pikku hiljaa. Tiitulle kanssa yöpusut, kuorsaavalta Ossilta.

      Poista
  5. Hianoo toimintaa, Ossi! Noin juuri, salamapusuja.

    VastaaPoista
  6. Vähän autoilevana pidän aina turvaväliä edelläajavaan mutta taas Nuuksion reissulla joku siihenkin väliin kiilasi ja takana tuleva oli pepussa kiinni ku mä ajoin sallittua nopeutta.
    Kansallispuiston sisääntulossa on selkeä teksti, että lemmikit tulee pitää kytkettyinä. Eikös vaan siellä tepasteli kaksi pikkukoiraa ilman kytkentää, tulilla oli rauhassa suuri susikoira, joka ei pienkoirista ollut moksiskaan mutta ne pienet osas kyllä räksyttää ja hyvä että omistaja oli toisen saanut syliinsä. Toinen houkuteltiin paikan ohi mutta kiinni ei otettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiilarit ja persauksissa roikkujat osaavat sitten ärsyttää - ainakin minua... ja sitten sattuu niinkus meinasi sattua sille törppökuskille, joka nyt sattui olemaan mersukuski. Tosin monasti nuo "törpöt" ovat ns hienojen autojen omistajia, kun niillä pääsee kovaa ja ne ovat mukamas tekniikaltaan niin hyvii, että pysähtyvätkin puolessa siitä, mitä meikäläisen vanha maasturi:)

      Jos on säännöissä määrätty, että koirat kii, niin kyllä se koskee pieniikin koiria. Tosin luulen, että monasti pienet koirat räksyttävät, kun ne pelkäävät, mutta juuri sen takia ne pitäisikin olla kiinni. Ne kun singahtavat jonnekin sinne luonnon puistoon, niin hankala on kiinni saada. Ei sellaista koiraa olekaan, että sen ihminen juoksemalla kiinni saisi. Viel täytyy sanoa, että kyllä te olette mahtavia pakkauksia, et talvipakkasella yövytte teltassa. Siinä on jytyä!

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.