sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Ossi onnellinen

Ankka ennen
 ja ankka jälkeen Ossin leikin.
Joskus täytyy tehdä mäyräkoirakin hetkeksi onnelliseksi. Periaatteessa vastustan jyrkästi tuollaisia kertakäyttöleluja, mutta ah, kun Ossi tulee niistä iloiseksi. Ankka kesti Ossin käsittelyä noin puoli tuntia. Pää oli tehty yllättävän kestävästi ja sitä nikerrettiin sohvalla lähes puoli tuntia, ennen kuin se vaakkuva muoviosa oli näkyvissä. Kun ankka oli täysin tuhottu, se ei enää kinnostanut kamalasti. Ankan tuhoutuessa minä katselin X-Factoria. Nyt on niin jännät paikat, että meitsinkin tarttee katsella tuota musaohjelmaa. Ja tänäänkin on pakko linnoittautua sohvalle :)

Ostin ankan sieltä Kansainvälisiltä koiramessuilta, jotka pidettiin Messuhallissa eilen ja tänään. FB-kaverini narttupentu sai tänäänkin, siis toiselta tuomarilta, narttupentujen ykkösen ja rotunsa parhaan kakkosen. Olisikohan niin, että jotkut vaan pitävät uroksia komeampina? Itse en tiedä. Kyllähän muutenkin ihmiset asettavat sellaisia ajatusmalleja koirille, ainakin minä tunnustan tekeväni niin, että koiraurokset ovat "sen" tyyppisiä ja koiranaaraat taas "sen" tyyppisiä, myös luonteeltaan. Tämä heijastuu sitten varmaan tuomaroinnissa, tai sitten ei. Ei ehkä ainakaan pitäisi, koska jos koirayksilö täyttää hyvin kyseiselle rodulle asetetut vaatimukset, ei siinä sitten sukupuolella saisi olla vaikutusta. Uroksen pitää olla uroksen näköinen ja naaraan pitää olla naaraan näköinen. Jo päästä pitää pystyä erottamaan kumpaa sukupuolta koira on. Ihan samoin kuin monissa muissakin eläimissä. Ori on selkeästi ori ja tamma on selkeästi tamma ja tämä pitää näkyä selkeästi jo hevosen päästä, ilman, että muita osia katsellaan. Eri ihmiset asettavat varmasti erilaisia mielikuvia kummankin sukupuolen luonteelle ja tämäkin pätee moniin eläimiin. Hevoset tosin voivat olla niin hankalia käsitellä ison kokonsa vuoksi, että yleensä sellaiset oriit, joita ei varmasti tulla käyttämään siitokseen, ruunataan.

Ostin koiramessuilta kokeeksi Maukas-nimistä pakastekoiranruokaa. Ossi ainakin tykkäsi hirmuisesti niistä sulatetuista "lihapullista". katsotaan, jos tassut kestävät sitä, niin Ossi siirtyy ainakin osaksi raakaruokintaan. Mikäli tassuihin tulee ongelmia, eli anturavälitulehdus, siirrymme takaisin 100-prosenttiseen allergiaruokaan. Maukas näyttää olevan kotimaista, joten tietty siinäkin yksi hyvä syy ostaa sitä.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille Ossilasta.

10 kommenttia:

  1. Samantyyppisesti minäkin nuo pehmovinkut suolistan. Se on hauskaa! Onko niillä jokin muukin virka kuin tulla paloitelluiksi? En minä ainakaan ole keksinyt. Äänilähde pitää kaivaa esille oli mikä oli.
    Minä olen 90 prosenttisesti raakaruokinnalla ja oikein hyvin toimii. Vain satunnaiset pikkuherkut eivät ole raakoja. Ossille terveisiä, hienosti tuli sorsa suolistettua.

    VastaaPoista
  2. Parek, tosi mäyrämiehet tietty tappaa saaliinsa ja kunnolla. Miten sun pehmot aina näyttävät niin hyviltä? Heittääkö sinun palvelijatar ne pois ja korjaa sitten osan kuitenkin? Juu se ääni on ihan must-juttu. Ehkä se on koiralle jotenkin se "henki". En sitä oikein muuten osaa näin ihmisenä tulkita :) Oletkos Parek kokeillut näitä Maukas tuotteita? Niitä saa Mustista ja Mirristä. Kirkkonummen keskustassa on sellainen, joten sitten kun tuo pussi loppuu, niin suuntaan sinne. Mukavaa tulevaa viikkoa teille!

    VastaaPoista
  3. Vai ei Ossin tuliainen kestänyt käsittelyä? Pääasia, että toi kuitenkin pienen ilon hetken Ossille. Olipa kyllä mukava tavata näyttelyssä ja ihan elävässä elämässä, eikä vaan netissä ja somessa! Roihu-kasvatti ja puoleksiomistamani ihastuttava karkkarityttö pärjäsi kyllä tosi hyvin pentuluokassa molempina päivinä eli oli VSP-vastakkaisen sukupuolen paras. Oltiin tähän tulokseen oikein tyytyväisiä, sillä ROP-pentuna ei olisi päästy niin nopeasti kotimatkalle Ouluun. Oli kyllä aikamoista koirahulinaa kaksi päivää, nyt lepään kotona seurana Roihun Pyry-isukki. Terveiset sinne Ossilaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen monet some-kamut nähnyt. Kaikki FB-kamut ja aika monet blogikaveritkin. Oli kiva nähdä ja Roihu oli suloinen mäykkytyttö, josta kehittyy varmasti kaunis aikuisena. Kuva kertoo Ossin käsittelystä enemmän varmasti kuin kerrottuna. Mutta hetken oli Ossilla ihanaa. Terveiset kanssa sinne pohjoiseen Ossilasta.

      Poista
  4. Kyllä tuommosella riepoteltavalla tulloo koera onnelliseks! Voen totistoo täävvellä syvämmellä :) Ja ku koera on onnellinen ni emäntähhii on, eekö vuan !? Nuissa näättelyissä on jännä että erj tuomarit pannoo paenoo erj asijjoelle. Jotkut paenottaa kokonaesuutta ja jotkut jottae pikkuasijjoeta. Onneks ee oo tarvinna meekäläesen sielä pönöttee :)
    Mukavata viikojjatkoo sinne Ossilaan! ps. On maesteltu tuota ruokoo. Joku missee olj jottae kasviksija ee maestunna. Muut kyllä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on Iivari täävvellä syvämmellä. Niin ihanasti sanottu. Tulikohan oikeasti kirjoitettuu Savon murteella. Ja tuokin on totta, että kun koira on onnellinen ni emäntäänsä on kanssa. Minä ajattelin silloin, kun Ossi hankittiin, että käytän parissa näyttelyssä, kun on niin hienot taustat, mutta jäi. Nyt vähäsen harmittaa, kun minusta olisi ihanaa saada Ossin pentu. Vaan ei onnistu. Terkut Ossilasta.

      Poista
  5. Kyllä Ossi hommansa hallitsee.
    Vuosien kokemus ja työ tulee puolessa tunnissa tehtyä. Oppipoika ahertaisi monta tuntia tai jopa päivän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet Hanne niin oikeassa. Ossi hallitsee tuon lelujen tuhoamisen valitettavan hyvin. Ihmisille kuuluvaa Ossi onkin tuhonnut, kop kop, hämmästyttävän vähän. Tosin vielähän tuo kerkeää :). Mukavaa joulunodotusta!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Niin kuin myös teille, ihanaiselle lukukoira Sylville ja koko teidän laumalle, Ossilan väki.

      Poista