maanantai 28. helmikuuta 2011

Kuinka Ossistamme tuli Ossi


Kaikille ensinnäkin erinomaista Kalevalan päivää.

Ossimme on syntynyt toukokuussa 2003. Sain tietää pentueesta silloiselta työkaveriltani jolla oli samalta kasvattajalta kaksi mäyristä. Oli juhannuksen jälkeisiä aikoja ja soitin välittömästi kasvattajalle. Mutta voi ei. Kaikki pennut olivat jo varattuja. Kuusi urosta ja yksi naaras olivat myytyjä. Joku oli jo varannut meidän pentumme. Nielin pettymyksen kyyneleitä enkä edes kerinnyt kertoa suru-uutista tytöllemme kun kasvattaja soittikin seuraavana päivänä ja ilmoitti että yksi urospentu olikin vapautunut. Ilmoitin että tulemme seuraavana päivänä katsomaan pentua ja ettei hän nyt sitten myy sitä pentua kellekään. Ajoimme koko perhe katsomaan pentuja ja valittavanamme oli kolme urospentua. Muut pentujen varaajat eivät olleet vielä päättäneet yksilöstä. Meidän mielestämme ne pienet pötkylät näyttivät kaikki yhtä suloisilta mutta valitettavan samannäköisiltä kunnes huomasimme että yhdellä pennulla oli pieni valkoinen laikku rinnassa. "Tuon me otamme". Ei tarvinnut kasvattajan merkitä kynsilakalla niinkuin oli muita pentuja merkinnyt mustiin, pieniin kynsiin. Valitsimme kahdesta räyhäävästä pennusta sen meidän mielestämme hieman rauhallisemman... :)

Ossin oikea nimi on Quickcharm ja minulla on ihan teoria siitä mistä tuo nimi on syntynyt jos ihmiset käyvät useamman kerran katselemassa pentuja ja me päätimme ehkä 10 minuutissa että tuo yksilö on meidän. No totuus on myös se että emme viitsineet ajaa parinsadan kilometrin matkaa montaa kertaa edestakaisin.

Saavuttuamme kotiin alkoi nimen pohdinta. Pidimme perhekokousta johon tyttömme osallistui kerrankin täydellä äänestysoikeudella tai sanotaanko lähes täydellä ja hän alkoi ehdotella nimiä. Nimellä oli muutamia reunaehtoja: kaksitavuinen ja helppo. Minä ryhdyin tekemään listaa nimiehdotuksista. Nimiehdotuksia alkoi sadella. Tuli myös Mauri ja Olli mutta nämä nimet hylättiin heti koska ne olivat varattuina tytön molemmille isoisille. Halusimme myös että nimi ei tule vastaan usealla pienellä pojalla joten muutamia muita nimiehdotuksia Ossille hylättiin näiden nimien yleisyyden takia.

Ossi kuulosti sitten lopulta hauskalta ja katsoimme Kustaa Vilkunan ihanasta Etunimet kirjasta mitä sanotaan Ossista:

"Ossianin tavallisin lyhentymämuoto". Ossian taas on "gaelin kielen Oisin, Ossin deminutiivimuoto sanasta oss eli hirvi". No tässäpä oli sopiva nimi tulevalle metsästyskoiralle. Emme siinä vaiheessa vielä ajatelleetkaan että Ossista EI tulisi metsästyskoiraa. Jossain vaiheessa kun tyttömme kuuli kuinka helposti ajavat koirat voivat jäädä auton alle niin tyttömme itku silmässä vannotti että Ossista ei saa tehdä metsästyskoiraa. Hän ei halua Ossin kuolevan auton alle. No kunnioitimme omistajan toivetta eikä Ossista tullut ajavaa koiraa vaikka taipumusta siihen se osoittaa lähes jokaisella kävelylenkillä ja on näin ollen vahvan viettinsä takia tuomittu kiinni pidettäväksi.

Jos teillä on Ossi niminen koira ja matkustelette Saksassa älkää huudelko koiranne nimeä kovaäänisesti. Minä tein Berliinissä kerran sen virheen ja voin taata että ainakin viisi henkilöä katsoi minuun ihmeissään. Ossi on nimittäin saksankielinen haukkumanimi itä-saksalaiselle. Kyllä siellä Saksassa vielä jonkinlainen näkymätön raja on olemassa ja erityisesti Berliinissä vaikka muuri on purettu. Ossilla on siellä Saksassa enemmän latausta kuin sanalla manne Suomen kielessä. Ehkä sana nekru voisi olla yhtä halventava ja kumpaakaan edellä mainituista sanoista ei sivistynyt suomalainen toivottavasti käytä.

Rakkaalla Ossillamme on monta lempinimeä: Ossi-mossi, Osku-mosku, Oskari-moskari, monsteri, riiviö. Löytyy niitä vielä lisää mutta kaikki eivät nyt pulpahda juuri mieleen. Varmaan riippuu tilanteesta. Riiviö on aika kuvaava. Rakas mutta riiviö. Ossi on aika ärhäkkä luonteeltaan joten vieraiden ihmisten kanssa olen hieman varovainen. Jos meille tulee vieraita Ossi toivottaa heidät tervetulleeksi raivoisalla haukulla joka vaimenee kyllä onneksi nopeasti. Tervetuloa haukkumisen päätteeksi Ossi päättää nopeasti ihastuuko vai vihastuuko se vieraaseen. Yleensä ihastuu. Varsinkin jos vieras osoittaa ystävällistä huomiota Ossille.


8 kommenttia:

  1. Mukava tarina Ossista!

    Moni koira on saanut "ihmisen nimen" ja usein juuri se lyhyt, naseva nimi on parhain. Ja lempinimiä syntyy aina vähitellen.

    Terveisin Aikku ja Ollipolli

    VastaaPoista
  2. Jostain syystä koirat saavat nykyään lähes pelkästään ihmisten nimiä. Kertoo varmaan meidän ihmisten suhtautumisen muutoksesta koiriin. Aikaisemminhan koirat olivat Musteja ja Rekkuja ja ties mitä lienee mutta siis koiran nimisä:)

    VastaaPoista
  3. Miten ihana kuvaus Ossin nimiäisistä! Minusta taas etenkin mäyrikset näyttävät näiltä ihmisten nimiltä, vai onkohan niitä muissakin roduissa näin paljon? Vaikea kuvitella Esko-nimistä samojedia, mutta Esko-mäyris kyllä huvittaa. Meidän kanoilla ja kukoilla oli kansanedustajien nimiä kun ei kehdattu nimetä niitä sukulaisten mukaan. Välillä meitä katottiin vähän hitaasti kun puhuttelimme niitä niiden oikeilla nimillä, kas sieltä tulee Tarja ja Pentti...

    VastaaPoista
  4. ...siis näiden kahden muun lisäksi kansanedustajat asuttivat kanalaamme...

    VastaaPoista
  5. Ehkä se on sitten vaan omaa kuvitelmaani että koirilla olisi niin yleisesti ihmisten nimiä mutta kyllä tiedän monta koiraa joilla on ihan kalenterista poimittu nimi. Tosin tiedän sitten yhden Töpö nimisen mäyriksen kun siltä jouduttiin häntää typistämään ihan pikkupentuna. Se häntä oli vaurioitunut Töpön syntyessä. Hei Sohvi: Erotitteko te niitä kanoja toisistaan oikeasti kun minun mielestäni ne ovat aikalailla samannäköisiä:)

    VastaaPoista
  6. Ensimmäisenä nimen saivat ne jotka jotenkin joukosta erottuivat. Loppuja kutsuin itse yleisesti vaan Sepoksi tai rouva Kanoiksi. Lapseni kyllä yleensä närkästyneenä oikaisi jos puhuin Seposta kun kyseessä olikin joku "tietty" kukko. Lapseni erotti ne jo kaukaa, enkä kyllä käsitä miten!

    VastaaPoista
  7. Voi Ossi! :)
    Meillä Ossi sai nimensä, kun oltiin poitsua hakemassa (sain Ossin siis joululahjaksi v. 2003!), ja kasvattaja kysyi että minkäs nimen pennulle annat. Hetken vaavia katsottuani, tokaisin vain, että Se on Ossi. Ja Ossihan se on ;) Luonteet natsaa yhteen teidän Ossin kanssa.

    Onko teidänkin Ossi kovin leimautuva omaan perheeseen?

    VastaaPoista
  8. Wiivi: Ossi on aina siellä missä mekin. Tosin sänkyymme ja makuuhuoneisiin Ossi ei pääse. Sohvan valloituskin tapahtui vähitellen. Reissuilla sängyssä nukkumisestakin on jouduttu tekemään poikkeus ja ankarien "potkimisten" jälkeen se on suostunut nukkumaan kauniisi pienellä kerällä jalkopäässä....

    VastaaPoista