torstai 8. maaliskuuta 2012

Awardeja ja "tunnustuksia"

Tämän hauskan tehtävän sain annamarilta ja siitä nyt kiitosta vaan:). 


1) Olen suuri eläintenystävä. Tämä on niin suuri itsestäänselvyys meille täällä mäykkyblogeissa pyöriville, että taidan kirjoittaa kahdeksan totuutta itsestäni. Asioita, jotka ehkä olette tienneet tai sitten ette. Lemmikeillä kyllä pitää mielestäni olla karvapeite ja käärmeitä kammoksun. Itse asiassa sen verran, että se jarrutti ensimmäistä Afrikan-matkaani siihen saakka kunnes mies täytti 50. Possuista ja norsuista pidän vaikka niillä se karvapeite onkin vähän vähäisempi.Minipossua haaveilin pitkään ihan lemmikiksikin.


2) Olen muuttanut Kirkkonummelle kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran      vanhempieni kanssa ja toisen kerran mieheni kanssa.


3) Minulla on aika harvinainen veriryhmä AB Rh+. Valitettavasti en saa enää luovuttaa verta.


4) Nuorempana naisena omistin ihan itse kolme moottoripyörää. Tosin en   yhtäaikaisesti. Kuutiot kasvoivat tasaiseen tahtiin. Ensimmäinen pyörä oli ns "piikki" eli 125 cc, seuraava oli 250 cc ja viimeinen oli jo 600 cc. Liikennevaloissa oli hauska tarkkailla miesten ilmeitä...


5) Olen mieheni kanssa käynyt 24:ssä maassa yli 80:ssa kaupungissa.


6) Olen saanut virvelillä yli yhdeksänkiloisen hauen. Pankaahan naiset paremmaksi:) Tuosta kalasta olisi moni kalamieskin jo kateellinen!


7) En pidä sivistyssanojen käytöstä. Suosin suomalaista versiota tai kiertoilmaisua, jos vain mahdollista.


8) Kerään possuaiheisia esineitä. Tosin kokoelmani on vielä pieni. Ehkä noin kolmisenkymmentä possua. Tosi keräilijän mielestä varmaankin olematon ja sana kokelma pitäisi laittaa lainausmerkkeihin.


Nyt lähden tutkimaan mitä te blogikamut olette tunnustaneet. Piti vielä lisäämäni, että tunnustaa saa nyt kuka vaan. En haasta varsinaisesti ketään.



12 kommenttia:

  1. Hauskoja "tunnustuksia"! :)

    Olettepa te matkustelleet monissa paikoissa, wau! Pitäisi joskus itsekin laskea missä kaikkialla on tullut käytyä. Oma listani on silti aika paljon vaatimattomampi. Olen melkoinen "kotihiiri", vaikka toisaalta nautin kyllä myös uusiin paikkoihin tutustumisesta, jos "puitteet" ovat sellaiset, että koko ajan ei yökötä tai pelota. ;D

    Minäkin tykkään possuista ja possuaiheisista esineistä, vaikka en niitä kyllä keräile.

    Mukavaa loppuviikkoa teille sinne Kirkkonummelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta muistan, että kirjoitit olleesi vaihto-oppilaana. Oletan, että jenkeissä, koska jostain kumman syystä se on pitkään ollut sellainen "suosikkimaa". Vuodessa saa kummasti jo "tarpeeksi" reissaamisesta.

      Muista minua sitten, jos melooninne alkaa etsiä kotia (mitä tosin epäilen). Olinhan adoptiolistan ekana:)

      Tytsyille koirasuukkoja vanhalta herralta! M.L ja Ossi

      Poista
  2. Noista reissuista saattaa olla muutama valokuva muistona :) Pitäisi olla valokuvamuisti, kun näkee ja kokee erikoisia asioita matkoilla. Mutta olette vissiin lähteneet pian uuteen reissuun, kun edellisen matkalaukut on purettu :)

    Näitkö muuten yhtään käärmettä Afrikassa?

    Keräilyä on kaikki, missä sydän on mukana. Kolmekymmentä possua on minusta jo hyvä kokoelma. Ei kuitenkaan niin mahdoton hallita, että pitäisi varata oma huone niitä varten. Kuten minipossu taitaisi tarvita :) Olisihan se veikeä Ossin kaverinakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On minulla valokuvia tietysti mutta vähemmän kuin luulisi ja on jopa reissuja joilta ei ole kuvia. Matkusteltiin tosi paljon ennen tytön syntymää ja tietysti sitten perheenä myös.

      Afrikassa näin kaksi käärmettä joista toinen oli onneksi täytetty. Toinen oli elävä ja tosi ällöttävä. Helpotti tietysti kun sen näki "vain" jeepistä. Kuski teki parhaansa listiäkseen sen käärmeen autolla mutta epäonnistui. Jos nyt oikein muistan sen suomenkielinen nimi oli hietakyy. Noin metrin mittainen mutta miehen käsivarren paksuinen ja tietysti hyvin myrkyllinen. Göök. Namibiassa on jotain 70 käärmelajia joten oikeastaan aika ihme, että vain yhden näin. Toisaalta ihan hyvä.

      Olen vakuuttunut, että minipossu olisi ihana mutta se tulee jäämään ihan pelkäksi toteutumattomaksi haaveeksi. Kirkkonummen jo eläkkeelle jääneellä kunnaneläinlääkärillä on minipossu mutta minusta se on aika suurikokoinen. Näin sen pari kertaa tarhassa kun käytin Ossia siellä eläinlääkärissä. Tällä possulla oli oma sisäänkäynti taloon ja sieltä tarhaan:)

      Poista
  3. Kuopus oli ala-asteikäisenä minipossufani käytyään kesäleirillä paikassa, jossa oli kaikenlaisia "kotieläimiä". Pitkään hänellä oli kaapin päällä kehyksissä leirin possusta otettu valokuva, mutta vähitellen possuinnostus laantui.

    t. Aikku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Aikku. Mitäs sinä täällä anonyyminä seikkailet? Minäkin rakastuin jo aika pienenä possuihin. Innostus ei ole koskaan mennyt täysin ohi. Luulen kuitenkin, että tuossa Ossissa riittää "possua" ihan yllin kyllin:)

      Poista
    2. No, kun ei aina jaksa kirjautua...

      Poista
    3. Ai.Ai Aikkunahan tänne anonyyminä voisi kirjoittaa kuka ja mitä vaan:)

      Poista
  4. Ajattelin ihan samaa, eikös näissä mäyriksissä ole vähän minipossun vikaa? Ainakin yksi omistamme kantoi tämmöistä lempinimeä kun oli niin suuri herkkusuu.

    Teillä on tosiaan matkalaukut saaneet kyytiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei ole kokemusta minipossusta mutta voisin kuvitella, että olisi:) ossin yksi kurkkuääni muistuttaakin ihan pikkuisen sellaista röhkimis-urinaa:) Se on nimittäin ihan mielettömän moniäänteinen koira.

      Matkustaminen on ollut sellainen "elämäntapa". Meillä ei taas ikinä ole mennyt rahaa juurikaan "kapakoihin". Monet tuntuvat täällä pääkaupunkiseudulla hassaavan pienet omaisuudet sinne...Mieheni on sitten matkustanut vielä enempi. Tosin osittain työnsä takia.

      Poista
  5. Heippa pitkästä aikaa!
    Olit käyny kattelemassa mun kortteja jo aikoja sitten, vai että oikein tapetiksi meinasit:) En taida jaksaa leimailla niin paljon että tapetiksi asti!
    Oletpa tosiaan matkustellut! Olen minäkin jonkunverran, mutta maa on pysyny samana muutamia poikkeuksia lukuunottamatta:)
    Ja olet ollu oikein prätkäpimukin;D
    Tiitulta terkkuja Ossille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sirpa

      En ollut ihan varma oletko sama Tiltun omistaja. Siksi blogissasi kyselin:) Linkkauksesi meni nimittäin aiemmin profiiliisi, josta sitten ei ollut linkkiä blogiisi. Nyt oletkin näköjään linkannut suoraan blogiisi.

      Ihania kortteja sinulla. Se lintuaihe muuten sopisi mielettömän hyvin tapetiksi. Rahani taitaisivat vaan loppua alkumetreillä:)

      Sinun lempimaassasi Kreikassa en muuten ole vielä kerennyt käymään. Tiltulle unisuukot vähän jo kuorsaavalta Ossilta!

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.