maanantai 21. tammikuuta 2013

Ossin aatoksia osa 12



Kaikille blogikamuille hyvää uutta vuotta!! Tässä Ossi 27.12.2012, joulusta väsyneenä. No komiana tietenkin. Eihän komiasta koirasta saa kuin hienoja kuvia, hih. Raukka ei vielä tiedä mihin joutuu, eli appiukolle hoitoon, kun isäntäväki lähti maailmaa valloittamaan 4.1.2013.




Ihana mieheni ja ihana tyttäreni ostivat joululahjaksi juuri minulle sopivan pienen digikameran, Nikon Coolpix P310:n. Ihan varmaan on ihan kohtuullisen hyvä kamera. Ainakin on käteen sopiva ja kaikki toimii ja pelaa. On siinä pienen pieni zoomikin. Minun räpyläkäsilläni ei enää valokuvausta "harrasteta", joten tälläinen pieni automaattikamera on juuri minun tarkoitukseeni sopiva. 

Laitan parin päivän sisällä muutaman kuvapläjäyksen alkuvuoden matkaltamme. Minua itseäni on kerran kiusattu reilulla tuhannella dialla ja noin viiden tunnin puuduttavalla istumisella tuttavapariskuntamme jenkkimatkan jälkeen. Tämän kauhukokemuksen jälkeen vannoin, että ikinä en kiusaa muita ihmisiä matkakuvillani. Joten saatte ihan pienen, pienen kuvakavalkadin. Toisaalta tälläisestä blogista voi hyvin hypätä pois, jos ei kiinnosta. Sieltä illanistujaisesta ei päässyt pakoon. Vieläkin ilta kummittelee takaraivossa ihan horrorina, vuosikymmenten jälkeen.

10 kommenttia:

  1. Minullakin on pikkukamerana Nikon Coolpix, joku S4000 tms. Aluksi en meinannut ystävystyä sen kanssa ollenkaan, mutta sitten vähitellen alkoi sujumaan.
    Maailmanvalloitus on nyt sitten tehtynä ja kuvia odottelen. Tietyn määrän jaksan kyllä katsella, kuten sinäkin, mutta en kyllä tuntitolkulla ventovieraita maisemia ja hiekkarantoja, kiitos ei!
    Mitähän Ossi sai tuliaiseksi maailmalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuli tämän kameran kanssa ihan heti kamu. Silloin aikanaan, kun oikeasti kuvasin, minulla oli käytössäni mieheni Canon F1 joka on varmaan maailman oikeasti paras kamera ikinä tehty. Niitä oli hänellä parikin runkoa ja optiikkaa joka lähtöön. Voitko kuvitella, tyttärellämme on ihan ammattitason digijärkkäri ja tämä haluaa kuvata nykyään filmille. No onneksi miehen kamerakokoelmasta löytyy sopivia vehkeitä. Ei muuten tule hiekkarantakuvia:) Enpä vielä paljastakaan.... Ossi ei saanut maailmalta tuliaisiksi kuin rakastavat palvelijansa:)

      Poista
  2. Huh, viiden tunnin istuminen toisen matkakertomuksia kuunnellen ja kuvia katsellen - varmaan melkoinen maratooni. Ei ihme, että sait siihen kammon.

    Kyllä oli varmasti mieluinen lahja. Nikon on ainakin merkkinä sieltä paremmasta päästä. Itsellä tosin on Canonin sekä järkkäri, että pokkari. Nykyään enempi otan pokkarilla kuvia. Se on niin kätsä ottaa mukaan.

    Matkakuvien lisäks me halutaan kuulla, miten Ossi oli hoidossa viihtynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tiedätkö, se viisi tuntia saattaa olla alakanttiin. ja aina oli jompikumpi pönöttämässä jonkun patsaan tai rakennuksen edessä. Ja stooria riitti itärannikolta länsirannikolle ja kuvia oli otettu oikein olan takaa.

      Ossi oli appiukollani, eli varsin tutussa paikassa ja viihtyi hyvin. Tosin lähti se sitten tytön ja minun matkassa kotiin ihan mielellään. Ei ollut laihtunut yhtään ja yksi minun hyvä kaveri joka asuu ihan kävelymatkan päässä appiukoltani kävi narttu jack russelinsa kanssa pari kertaa kävelyttämässä Ossia, joten parempaa seuraa Ossilla oli kuin yleensä täällä kotikulmilla. Kaiken kaikkiaan Ossi viihtyi hoidossa mainiosti ja hyvää teki vähän ekstraliikunta apellenikin joka ei muuten enää paljoa kävele.Nyt kun oli pakko kävellä niin tuli hänenkin käveltyä. Onneksi sydän kesti, kun hänellä on tahdistaja.

      Poista
  3. On muuten kokemusta tuollaisesta dia-illasta, mutta jo yksi tunti tuntui ikuisuudelta. Kyllä hyvät matkakuvat vielä menettelevät, mutta kumminkaimanrippijuhlat tms. ei oikein innosta.

    Laita vaan kuvia näytille niin saadaan katsella, minkälaista se elämä ameriikassa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liika on kuitenkin liikaa, ihan missä asiassa vaan... Alan pistellä kuvia penen pläjäytyksen verran. Oli se niin ihmeellinen kaupunki.

      Poista
  4. Ennen tämän blogimaailman löytämistä minä en jaksanut katsella kenenkään valokuvia/dioja/videoita oikein mistään aiheesta. Tuo teidän dia-ilta kuulostaa ihan kammottavalta, kääk!! Blogeissa sitten tykkäänkin yhtäkkiä katsella kuvia ja olen itsekin innostunut kuvaamaan ja kuviani jakamaan. Johtuukohan se siitä, että blogien kuvia saa katsella omassa rauhassaan ja tahdissaan. Voi katsoa kuvat joko tosi tarkkaan tai selata vaan nopeasti läpi - ihan niin kuin itse haluaa.

    No, oli miten oli, niin odotan oikein tosissani innolla kuvia teidän reissusta! Laita vaan oikein kunnon kuvaoläjäys, pliis!

    Ihana kuva ihanasta Ossista! <3 Terkkuja sinne kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä oli dia-iltaa ihan koko loppuiäksi muisteltavaksi. Eikä yhtään mukavaa muistoa jäänyt. Pelkkä kauhukokemus.

      Alan raakata kuvamatskua. Koneelle on siirretty. Varmaan tämän illan aikana siirtyy osa 1.

      Poista
  5. Kappas vaan, meitä on aika monta jotka on pakkosyötetty, ja nimenomaan dioilla. Mutta iske tänne vaan näkyville kuvia, lupaan katsoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaah. Kanssakärsijöitä on siis olemassa. Pistelen vähän kuvia, varmaan maailman omituisemmasta kaupungista.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.