Lumiset terveiset Ossilasta

Tämän näköistä meillä oli vielä vajaat kolme viikkoa sitten. Miäs oli matkoilla ja pohdin, että pitää alkaa haravoida. No ajattelin, että jätän sen haravoimisen siihen asti, että iso pihavaahteramme varmasti on tipauttanut viimeiset lehtensä. 

 Sitten tuli hirmuinen tuulenriepotus ja tyhjäsi tämän pihan vaahteranlehdistä. Miäs tuli matkoilta ja puhalteli loput vaahteranlehdet pois pihalta sellaisella puhaltimella. Kaikkea ne insinöörit keksivätkin. No, lopputulos oli, että säästyin haravoinnilta:)

Nyt meitin piha on täynnä lunta. Vitsit, muualla tuli "viisi" senttiä. Mitenhän meitin pihalle päätyi ainakin viistoista senttiä. Enkä kuulkaa valehtele yhtään. Se vaikuttaa jotenkin se, että meiltä merelle ei ole kuin pari hassua kilometriä ja se jotenkin imuroi lumet tälle niemelle ja eritoten meidän pihaan:)

Meidän mukavat naapurit ovat pistäneet hevostilansa myyntiin. Harmittavaa, mutta minkäs sille voi. Vähän ihmettelen, kun se rouva sanoi, että tämä on heidän eläkepaikkansa, mutta ehkä hän oikeasti ei sitten enää voi pitää hevosia sen olkapäävammansa vuoksi. No, se talon myynti on pitkä projekti, kun ei tuota taloa oikeasti voi ostaa kuin ihminen, joka harrastaa hevosia. Muuten jää hienot laitumet ihan hukkaan ja hieno tallirakennus. Toivottavasti talli ei päädy mihinkään kaupalliseen käyttöön. Sekin voi olla mahdollista. On siellä kuitenkin joku viisi hevosboksia, siinä tallissa. Se kaupallinen talli olisi vähän painajaista, jos täällä alkaisi suhata autoja hirmuusti. No, siihen asiaan ei minulla ole paljoakaan vaikutusvaltaa. Mukavaa viikonloppua kaikille Ossilasta.