maanantai 28. marraskuuta 2016

Peittojeni valtias

Niin, tuossahan ne tärkeimmät. Matte on ostanut minulle, Ossille, uuden täkin ja pussilakanan. Ihanan pehmeä ja kuohkea. Kun se täkki meni pari päivää sitten ensimmäistä kertaa pesukoneeseen, en olisi millään laskenut siitä irti. Matte venytteli kitapurjeitaan ja oli minun siitä peitosta luovuttava pariksi tunniksi. Matte pisti sen peiton kuivuriinkin, joten ero ei ollut monta tuntia


Käväistiin Maten kanssa eläinlääkärillä. Vakkarilääkäri oli pitkällä sairauslomalla, joten sellainen nuori sijainen katseli minun tassujani. Tassut eivät olleet kovin pahat, joten hoidoksi tuli vain Malaseb-shampoota, eikä onneksi antibiootteja. Matte ihmetteli, miten nuoret eläinlääkärit näyttävät ihan pikkutytöiltä. Voisikohan se johtua siitä, että matte itse alkaa olla jo sen verran iäkäs, että monetkin ihmiset näyttävät jo nuorilta?

Ossilassa kaiken puolin kaikki hyvin, mutta voi, kun olen ollut murheellinen yhden FB-kaverin vuoksi. Tämä FB-kaveri on sellainen karkkareiden pienkasvattaja. Oikeasti pienkasvattaja, kun hän on tehnyt vain muutaman pentueen. Nyt keväällä syntyneestä pentueesta yksi urospentu katosi viime viikonloppuna. Oli keplotellut itsensä pihalla irti ilmeisesti pannasta ja juoksunarusta ja hilppasi luontoon. Veikkaan, että joutui raukka suden suuhun, kun Pulkkilassa juuri pari viikkoa sitten pari sutta söi kaksi lammasta. Nyt taisivat huitaista mäyräkoirapojan jälkkäriksi. Pahuksen sudet. Ne joutaisi hävittää Suomesta, mutta ne mokomat on suojeltu EU-päätöksellä. Niinkuin ei Siperiassa riittäisi susia. Me olemme täällä Suomessa kohta niin sanotusti nesteessä, kun niitä laumoja alkaa olla ihan joka puolella Suomea.

Että semmoista Ossilasta. Mukavaa viikkoa kaikille.


6 kommenttia:

  1. Párek ja Palvelijatar28. marraskuuta 2016 klo 23.11

    Ossi, minä ymmärrän miten olit täkistäsi huolissasi,kun se pesukoneeseen joutui. Ei niistä koneista koskaan voi olla varma miten pyykkiä käsittelevät. Onneksi täkki selvisi hyvin!
    Voi voi, tosi surullinen sen pienen pennun kohtalo! Luonto on julma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, heh. Täkki tosiaankin selvisi ehjänä pesusta ja Ossi sai ihan muutamassa tunnissa takaisin, uuden ja tosi rakkaan peittonsa ja pussilakanansa.

      Eikö olekin luonto aina joskus karmea. Toki on sille pennulle voinut sattua jokin muukin onnettomuus, mutta minä veikkaan susia. Siellä Pulkkilassa oli niitä mokomia ihan pari viikkoa sitten ja ne otukset ovat aika paikkauskollisia. Terveiset teille täältä Ossilasta.

      Poista
  2. Kyllä seon aena ikävä ku peete pessuun pannaan. Vaekken kyllä ymmärrä minkätaatta pestä pittää. Ku justiisa on siihe omat hajusa suanna ni sittä pestään ne poekkeen.
    Voe pikku koeraparka! Surullinen kohtalo sillä. Myöhhii ollaan sitämieltä että suet salolle taekka hengiltä jos ruppeevat immeesten maella pyörimmään!
    Viärin on niihen miärä laskettu. Tiälläe on nii monta laamoo ettee kohta uskalla pihalle männä. Ja sittä muka väetettään ettee oo ku 200 sutta koko muassa. Hupatusta! Mukavata viikkoo Ossilaan kuitennii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vuan semmoinen juttu, että minä en siittä vahvasta tuoksusta oikein piittaa. Ossi oli kyllä tosi raivoissansa ja jopa katseli hetken aikaa pesukoneen pyörintää, kun meillä on semmoinen sivustaladattava kone lasiluukulla. Minun yksi FB kaveri käytti termiä siirtoistutus, kun sudet pannaan multiin. Laitontahan se on, mutta minä kannatan siirtoistutusta koko maahan. Täällä etelässäkin on yksi kuuden lauma siellä Raaseporissa ja kun se lauma hajoaa ja alkaa lisääntyä, niin voihan pakanat. Sudet, kun ei pohdi ootko sisar, tai velimies ne vaan lisääntyvät. Ja mä olen ihan varma kanssa, että niitä susia on enempi. Oli luku mikä hyvänsä, niin se on liikaa, kun ne sudet joutaisivat olla siellä Siperiassa. Pidä vaan Iivari tiukasti kiinni ja vartioitunakotipihallakin. Terkut Ossilasta.

      Poista
  3. Hyvännöinen peti sulla onkin, pidä vaan tiukasti kiinni pedin reunasta:)
    Luin minäkin siitä pennun katoamisesta, onko siitä kuulunut mitään vai joutuikohan tosiaan suden suuhun, ikävä juttu kuitenkin:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmoinen on peitto, niin hyvä Ossin mielestä, että nukkuu alhaalla mieluummin, kuin yläkerran sohvalla. Ei ole kuulunut mitään siitä mäyris-nuorukaisesta. Se susijuttu on minun spekulaatiota, mutta voi olla ja voi olla mikä tahansa muukin. Surullinen juttu. Ne sudet tuli mun mieleen sen takia, että justiinsa pari viikkoa sitten söivät lampaita samalla kylällä. Terkut Ossilasta.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.