torstai 29. elokuuta 2013

Ossin aatoksia osa 26


Heipparallaa kaikille Ossilasta! Voisitkos mamma olla häiriimättä minuu sohvalla? No et tietenkään...


Voitteko kuvitella, tuolla lailla Ossi nutustaa tuota peittoaan. Se ei järsi sitä, vaan kerää tuollaisen möhkäleen suuhunsa ja sitten pitelee sitä suussaan. Kaipa se joskus vähän järsäiseekin sitä, kun siihen lakanaan on ilmaantunut pari reikää, jotka ovat nyt kyllä vielä korjaamatta. Sain kaverini sukat valmiiksi, mutta annoin hänen miehelleen "sukkalahjakortin", joten nekin sukat pitää nyt saada kudottua. Kaverini oli hyvin tyytyväinen sukistaan. Hän luuli ensin, että olen ostanut ne Virosta, mutta sitten korjasin, että kyllä ovat ihan itse kudotut. Kröhöm:)


Huomenna tyttö pärähtää taas Pariisiin, nyt vaihteeksi kolmeksi kuukaudeksi ja Sorbonneen kielikurssille. Onhan sille nuorelle rakkaudelle annettava mahdollisuus, vaikka samaan hengenvetoon huokaisenkin, että olisi se niin paljon helpompaa, jos nuori mies asuisi esimerkiksi junamatkan päässä. Yksi pikkuasia meinasi jäädä tytöltä huomaamatta ja aiheutti paniikin eilen. YO-todistus on oltava ranskan kieleksi käännettynä. No minä aloin sitten järkyttävässä kiireessä hakea virallisia kielenkääntäjiä. Heistähän löytyy hienosti lista opetushallituksen sivuilta netissä (auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan ylläpitämä luettelo), mutta yhteystiedot täytyy kaivaa itse. Ennen luetteloa oikein kauniisti lukee, että "tutkintolautakunta ei valitettavasti voi julkaista kääntäjien yhteystietoja". Minkähän takia ei? Sehän olisi suorastaan loistavaa, kun ne yhteystiedot olisi linkitetty. No se on varmaan tietosuojalaki, tai joku vastaava, joka estää tälläisen linkkirekisterin ylläpidon. Onneksi jo toinen yhteydenottoni tärppäsi ja lähetin todistukset skannattuna kääntäjälle ja nyt minulla on ranskankieliset versiot sekä tyttäreni YO-todistuksesta, että lukion päättötodistuksesta. Huhhuh. Tyttö saa kyllä lentoliput varattua ja kampaajan, mutta yksi tälläinen ihan pikkuseikka, joka olisi estänyt pahimmassa tapauksessa hänen kurssille osallistumisensa, jäi epähuomiossa häneltä hoitamatta. Autsch. No ehkä tyttökin aina oppii jotain.

Ihmettelin taas tässä yksi päivä hakusanoja, joilla on blogiini eksytty. Jos nyt niistä sanoista tekisi jotain päätelmiä, voisi luulla, että blogini on täysin keskittynyt mattojen kudontaan, ruuanlaittoon ja eri käsitöihin. Kudinpuikoilla en ole ikinä saanut mitään niin vaikeaa aikaiseksi kuin k_e_l_t_t_i_l_ä_i_nen palmikko. Yksi hupaisa haku oli Las Vegas matkablogi. En tiedä missä listalla sijaitsemme, mutta löysin yhden "matkablogin", jossa oli tosi hienosti kuvattu se hotelli New York, jossa olimme yötä. Teksti kuitenkin paljasti, että tämän blogin kirjoittaja ei kyllä ainakaan kyseisen hotellin luona ole käynytkään. Se vuoristorata kun ei mitenkään kierrä hotellia, vaan on siinä hotellin edessä. Eikä se Las Vegas Boulevard, Strip nyt ole montaa kilometriä, siltä ihan "keskustakeskustaosuudelta". No joo, on se sittenkin 6,7 kilometriä, mutta pariin kilometriin mahtuu ihan tämä käveltävä osuus:) Tuli sitten vaan mieleen, että onko kirjoittaja edes käynyt kaupungissa ja onko kenties muutkin matkakohteet ihan puppua:). Se oli joku maailman ympäri matkablogi. Iloista viikonloppua kaikille. Huomenna tyttö lähtee, mies lähtee viikonlopuksi sorsajahtiin ja minä tietysti parun koko iltapäivän.


13 kommenttia:

  1. Ossi käsittelee peittoaan kuin Párek Nalle Puhinsa kuonoa; pitelee suussaan ja lutkuttaa hiljalleen. Joku muistuma pentuajoilta, kun oma mamma vielä ruokki pentujaan?
    Huh, olipa tosi hienoa, että sait tarpeelliset dokumentit ranskannettua kääntäjällä. Olisi ollut iso harmi, jos kurssille osallistuminen olisi estynyt. Onnea tytölle opintoihin ja rakkauteen ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kanssa miettinyt, että ehkä se lutkutus on joku mielihyvää tuottava jäänne pentuajalta. Ranskan käännös aiheutti lievästi sanottuna paniikkireaktion eilen minussa... Onnen toivotukset menevät varmasti tarpeeseen. Tuntuu vain siltä, että pikkuhiljaa tytöstä tulee ehkä pariisitar.. No ei voi tietää, ainakaan vielä.

      Poista
  2. Wou, johan siellä tilanteet muuttuu pikaisesti. Olette kyllä ihania, kun annatte nuorelle rakkaudelle mahdollisuuden. <3 Ja opiskelut Sorbonnessa näyttää kyllä hyvältä kenen tahansa CV:ssä!

    Nuo hakusanat, joilla blogiin on päädytty, jaksaa naurattaa ja ihmetyttää minuakin aina välillä. Yksi erikoinen oli tässä joku päivä: kurkun anatomia - whaat!?!? Niin kuin sellaisen syötävän kurkun vai sen suusta alkavan kurkun?!? En kyllä tietääkseni ole kirjoittanut kummastakaan.. :D:D

    "ja minä tietysti parun koko iltapäivän" - buahhahhahhaa!! Tää oli NIIIN hauska!! Loistava heitto! :D:D

    Terkkuja sinne parkumisen keskelle ;) ja peitonnutustelijalle suukkoja meitin plikoilta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on se Sorbonne ollut tuossa tapetilla jonkun aikaa..

      Siis joskus nuo hakusanat yllättävät niin maar perusteellisesti. En tunnusta pitäväni käsityö, ruokablogia kahdella reseptillä:)

      Kyllä minä hetken parun, mutta en kauaa. Tänään aamulla kiljuin tytölle pää punaisena, että "on se hyvä, että olet taas 3 kuukautta poissa, palaa rauha maahan". Ja juuri sillä hetkellä tarkoitin sitä. Otti niin aivoon, kun tytönkin oli vielä soitettava "aamulla" sinne yliopistolle ja kello oli 10.15, kun lähdin niitä käännettyjä todistuksia hakemaan. Minunhan ne oli haettava, koska tytöllä oli sitä kampaajaa ja muuta tähdellisempää menoa:)

      Terveisii ja tytöille Ossi-pusuja.

      Poista
  3. Olipa täpärällä niiden todistusten kanssa! :) Noh, se on se nuori lempi, joka pistää varmasti vähän pään pyörälle, että ei sitä sitten ihan kaikkia asioita voi muistaa ;) Onneksi kuitenkin ehditte saada ne käännätetyksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö myönsi itsekin aivan oma-aloitteisesti olevansa hömelö ja sitten riemukkaasti julisti, että nyt hän on lukenut kaikki ohjeet tarkkaan... Oli onnea matkassa ihan roppakaupalla tässä käännösasiassa. Kääntäjä oli mukava viisissäkymmenissä oleva ranskalainen mies, joka on suomalaistunut. Aikoinaan interraililla, ihastui maahan, opiskeli täällä meni naimisiin ranskalaisen kanssa, mutta vaimo palasi aikoinaan Ranskaan. Paljon sitä saa kuulla viiden minuutin jutustelussa:)

      Laikkupojille terveisiä!

      Poista
  4. Nopeita käänteitä teidän perheessä, luettava tytön ansioksi ;)

    Älähän paru, keksi jotain hauskaa tekemistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuten jo annamarille kirjoitin, niin on tuo Sorbonne ollut jo jonkun aikaa esillä. Sitten kun isä sanoi, että ok, niin siinä ei tytöltä kauaa nokka tuhissut kun sai liput järkättyä. Toivottavasti lempi kestää yhdessä asumista:)

      En paru ainakaan ihan koko aikaa. Mattoa alkaa valmistua ihan eri tahtiin ja sitten lauantaina voitaisiin treffata Narinkkatorilla käsityöläisiä katsomassa, eikö? AB:lle virtuaalirapsutuksia.

      Poista
    2. Sinne siis ihailemaan muiden käsitöitä :)
      Parin viikon päästä on käden taitojen messutkin, mutta saa nähdä missä itse silloin viiletän.

      Ossille rapsuja :)

      Poista
  5. Vai lähtee tytär Pariisiin. Hienoa se on nähdä maailmaa asumalla siellä, lomamatkat ovat kevytversio siihen verrattuna.
    Teille sattui vissiin ikäpolvien ristiriita. Tytär teki asiat oman tärkeysjärjestyksensä mukaan: matkaliput, kampaaja jne. Äidin mielestä tärkeimmät ovat: todistuskäännökset ym dokumentit, sitten tulee kaikki muu.
    Nuoruus on kyllä ihanan huoletonta aikaa.
    Ossilla on "tutti", voi hellanlettas sentään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tytär sillä keväisellä kahden kuukauden matkalla olisi kuunnellut vanhempien "viisaita" neuvoja, niin nyt olisi monen ihmisen elämä paljon helpompaa. Mutta ei. Sitten täytyy tunnustaa, että minä olin aikamoisen jääräpäinen nuorena ja varmasti aiheuttanut äidilleni harmaita hiuksia nuorempana kuin tyttäreni nyt. Eikä se jääräpäisyys ole kauhiast helpottanut. Se on hyvä ja huono luonteenpiirre.

      Sitäpaitsi tästä reissusta hän saa ihan kiittää minua ja minä saan syyttä itseäni, jos gaumee ikävä iskee.. Se olin nimittäin minä joka aloin puhua mieheni kanssa, että nyt tuo tyttö on saatava sinne Pariisiin keinolla millä hyvänsä, palautusoikeudella tietysti:)

      Ossilla on aika isohko tutti. Se on pienestä pitäen ollut tuollainen imeskelijä. Onneksi muillakin koirilla on vastaavia tapoja, kun olen ajatellut, että tuo raukka on jotenkin häiriintynyt omalla tavallaan. Saksaan kovasti terveisiä, M-L ja Ossi.

      Poista
  6. Jäin ihmettelemään tuota loppua: siis joku pitää matkablogia, kiertää maailmaa kotisohvalta käsin. Olen kyllä joskus google mapsin avulla käynyt muutamassa maailman kaupungissa mutta ikinä en ole väittänyt että olisin sitten siellä ollut. Juttu todistaa niiin hyvin että mihinkään ei pidä sokeana uskoa.

    Baxterin blogihan oli "varastettu" jokin aika sitten. Joku törkeästi kopioi tekstit ja kuvat ja kaikki ja väitti omakseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tiedätkö, löysin sen blogin jo joskus jokin aika sitten. Lueskelin juttua ja katsoin kuvia ja päästyäni sen "meidän" hotellin kohdalle totesin, että ei voi olla totta. Mitä ihmeen soopaa tuo kirjoittaa? Se teksti osoitti niin hienosti, ettei paikan päällä ole käytykään:) Kaiken kukkuraksi blogissa oli melkomoinen määrä mainoksia.. Voisiko nuo pienoiset mainostulot olla syynä "matkusteluun"? Ihmettelin aikani ja poistuin sivustolta.

      Google maps, siis tämä "Street view"-versio on ihana. Tosin en ole käynyt muualla "ulkomailla" kuin seikkailemassa sen tyttöni keväisen Pariisin osoitteen luona, mutta se oli aika häkellyttävää. Pariisissa olen käynyt kyllä muutaman kerran, mutta oli aika liikuttavaa katsoa, että tuolla se minun nuppuni asustaa:) ja tuosta hienosta puuovesta hän astelee sisään päivittäin.

      Siis identiteettivarkaudetkin ovat nykypäivää. Onhan noita Facebook-valeprofiilejakin. Onneksi ei ole kuuluisa eikä nettikirjoittajana sellainen, että pitäisi pelätä blogivarkautta:) Terveisiä ja Nellille Ossipusuja.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.