tiistai 21. huhtikuuta 2015

Paljon onnea vaan...

Huhtikuun 21. päivä on elämäni paras päivä, tai ainakin vuoden 1993 jälkeen:) Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten tyttäremme syntyi ja minusta tuli äiti ja miehestäni isä. Soittelimme tytön kanssa hieman ristiin ja rastiin tänään. Ensin hän ei vastannut ja sitten kun hän soitti, niin minä ajoin autoa. Ajaessani en vastaa koskaan puhelimeen. Enkös olekin tunnollinen kansalainen?

Vetelin imurilla kaikki hiirtä pienemmät pois tuolta "kodinhoito" huoneen lattialta ja sovittelin uutta mattoa paikalleen. Sain maton tänään sieltä sisustusliikkeestä, jossa kanttautin päät saman värisellä oranssilla kankaalla kuin nuo kudotut raidat ovat. Kaikki nuo lankojen päät pitää vielä katkoa, mutta minun oli ihan pakko "koe sovittaa" mattoa.


 Ossi vetelee päikkäreitä tuossa toissa päivänä otetussa kuvassa. Rakkaat peitot ja matto ovat pään alusena.



Minun miäheni syksyllä istuttama kultasadepuu on alkanut tehdä pieniä umpuja. Wuhuu! Se puu on siis selvinnyt talvesta hengissä. Parin vuoden päästä voin siis odottaa upeita kukkasia, ehkä.

Terveiset Ossilasta!

4 kommenttia:

  1. Párekin Palvelijatar21. huhtikuuta 2015 klo 20.31

    Onnea tytölle ja tytön vanhemmille.
    Hieno matto! Hyvin sopii lattian väreihin. Ja Ossikka osaa ottaa elämän rennosti. Noin sitä pitäisi itse kunkin rentoutua päivittäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos ja kiitos. Ossi osaa ottaa yleensä rennosti, ainakin nukkuessaan. Sitten joskus se on kuin pieni herhiläinen ja pyörii ja hyörii. Se on iltaolio, niinkuin minäkin. Jätin muuten imurin letkun keskelle eteisen aulaa. Katsotaan älyääkö miäs:) Kiitos neuvosta, varsinkin jos se toimii...

      Poista
  2. Paljo onnee tyttärelle tiältähhii! <3
    Matto on hieno! Mahtaakohan Ossi siihe partoosa pyihkijä syönnijjäläkee :D
    Jospa malttas olla pyihkimätä ettee vuan uus matto kärsi. Mullon niät semmonen tapa että pittää parta mattoon pyihkijä ku on eenestännä.
    Ossi ossoo nuo rentootumishommat. Tyylj on justiisa kohillaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vain. Ossilla on sitä paljon olematon parta, että siihen eivät ruuan tähteet jää häiritsemään. Ennemmin tuntuu, että se sukii sitä kuonoaan ihan tavan, tai kutituksen vuoksi. Eteisen matto, sellainen pehmeämpi räsymatto on herran poskille mieluisa. Tai sitten tuo taukki ei ole vielä tajunnut, että yhteen huoneeseen on ilmestynyt uusi matto. Luotan sen pellavanarun kovuuteen, ettei Ossi käy siinä naamaansa paijailemaan. Matto ei ole lainkaan karhea, tai siinä ei ole sellaisia karkealle pellavalle ominaisia "tikkuja", mutta se on jollain lailla "kova". Ehkä se tosiaan pelastaa maton...

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.