perjantai 26. kesäkuuta 2015

Selvitty pienestä painajaisesta


No nyt pääsen vihdoin omalle tietsikalle, saan päivittää blogia, vastata sähköposteihin ja niin edelleen ja niin edelleen. Keskiviikkona minun henkilökohtainen painajainen päättyi. Yksi miähen kaveri näet asui meillä 12 päivää. Kaksitoista päivää. Luitte oikein. Minä meinasin tulla jo hulluksi. Miähen mukaan "kaveria pitää auttaa" silloin, kun hän on pulassa. No tämä kaveri on toisaalta minunkin vanha tuttu, mutta jos hän olisi kysynyt puhelimessa ensin minulta, että saako tulla, niin olisin todennäköisesti sanonut, että koeta nyt järjestää itsellesi toinen paikka. Tämän hemmon piti mennä jonnekin Mikkelin seuduille kesätöihin, hemmo nimittäin asuu Ghanassa, vaikka on täysin suomalainen mies. Sitten joku asia meni pieleen ja hän soitti 11.6 miähelle, että saako tulla tänne "siksi aikaa, että saa asiansa kuntoon". No miäs lupasi ja visiitti venyi kahdeksitoista päiväksi

Sitten vasta, kun minulta paloi hermo totaalisesti ja vedin mahtavat "kilarit", niin sekä miäs, että hemmo tajusivat, että tämä yhteisasuminen nyt ei ole ihan hyvä ratkaisu ja hemmo häipyi, en tiedä minne. Hänellä on aikuinen tytärkin täällä Kirkkonummella. Vanha äiti, sekä sisarkin asustelevat täällä pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti heistä löytyy apua. Sanoin miähelle, että me olemme kyllä oman osamme auttamisprojektissa tehneet.Onhan meillä vierashuone, mutta joku raja se pitää olla. Tässä tapauksessa se oli sen 12 päivää.

Ei mitään väliä, mistä rapsutat, kunhan rapsutat, tuumailee Ossi.
Miäs saa venyttää ja vanuttaa Ossia ihan mitenpäin vaan. Tänään siistin vähän Ossin korvia. Nyppiminen mistään kohdasta korvia ei ole hirmuisen pop-juttu Ossin mielestä. Peffan nyppiminen kuuluu samaan sarjaan:):) Onneksi tuo parrankasvu on niin mitätöntä, ettei sitä tarvitse nyppiä lainkaan.
Tämän viikon kauhun koin tiistai aamuna, kun löysin pienen punkin polvitaipeestani. Onneksi oli vielä niin pieni, ettei mitään vaaraa esimerkiksi borrelioosista pitäisi olla. Heti tuli mieleeni se viime kesän ankara antibioottikuuri. Punkki ei ollut kerennyt olla kiinni polvessa montaa tuntia. Mutta ovat ne punkit yksiä bakteeripesäkkeitä. Puremakohtaan tuli sellainen hyttysenpuremaa muistuttava patti joka kutisi pari päivää niin paljon, että pistin siihen pattiin jo Etonoakin, ettei se kutisisi. Maanantaina otimme päikkärit Ossin kanssa sohvalla ja luulen, että meidän "punkki-imuri" siirsi sen punkin minuun. Ossillahan on X-spotti juuri laitettu, joten eivät ne punkit siihen tartu. Punkit varmaan vaistoavat sen, että jos ne haluavat elää hetken pitempään, niin Ossia ei kannata imaista. On se X-spot punkeille ihan tappava aine. Ovat ne punkit myös sitkeitä veijareita, kun käyn päivittäin suihkussa. Onhan se punkki voinut tulla ihan kävellessäkin, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tuo rakas karvakasa saattaa olla syyllinen:) No, ei hätä eikä mikään.

Hyvät viikonloput Ossilasta!!

12 kommenttia:

  1. Hehhhehehheh, ei saisi nauraa, tiedän. Mutta kun kerrot niin mahdottoman hauskasti tuosta kiirastulestasi. :D Ja älä käsitä väärin, ymmärrän todellakin tuskasi! 12 päivää on pitkä aika sellaisen ei niin toivotun ja varsinkin YLLÄTYS vieraan kanssa. Onneksi teillä on siellä taas pelkkä oma porukka!

    Tosaalta sitten, nyt kun olen tavannut miehesi, niin voin hyvin kuvitella hänet tarjoamassa apua. Hän vaikuttaa todella auttavaiselta ja on tietysti myös henkilökohtainen sankarini.. ;D

    Käääääk. punkki!!! Onneksi, onneksi sait sen kiinni niin pienenä, ettei tosiaan tarvitse toistaa sitä viime kesän hevoskuuria! Muistan sen kyllä hyvin ja olosi taisi olla melkoisen huono. :/

    Terkkuja teille kaikille kovasti ja Ossikalle suukkoja meitin neideiltä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nauraa, minuakin alkaa jo hymyilyttää, kun harmitus on menossa ohi. Muutama päivä, ehkä viikkokin olisi ihan ok, mutta alkoi näyttää siltä, että hemmo viihtyy meillä koko kesän. Se oli syy, että vihelsin pelin poikki.

      No punkki on iso kääääk. Nyt olen sen verran "punkkistressaantunut", että olen tehnyt tiistain jälkeen päivittäisen punkkisyynin peilin kanssa. Heh, ettei vaan vaani punkki selässä:) :) ;) Ehkä tuossa syksyä kohti taas rauhoitun. Ei tosiaan tee mieli syödä samanlaista kuuria uudelleen.

      Rillalle ja Pepille rapsutuksii ja Ossilta unipusut. Herra kuorsailee jo alakerrassa. Yläkerta taitaa olla Ossikalle jo liian kuuma paikka. Aamulla se kuitenkin yleensä löytyy yläkerran sohvalta. Terveisii kovasti!

      Poista
  2. Vieraat on mukavija. Sillonku neon toevottuja. Ja jos eevät oo ni sittä on kärsimystä. Sano äet. Meellä ee nuita kuitenkaa liijjemmi oo viimeaekona näkynnä ni en tiijjä.
    Voehan juutas tuon punkin kansa! Jospa se oes ollunna semmonen taavviton punkki. Ettet tuas jootus kuurija syömään.
    Meellä ee oo vielä yhtää punkkija nähty tälle kesälle. Toevottaan ettee nähäkkää.
    Kuka määräkoera tykkee takapiän nyppimisestä!? Ee kukkaa. Kyllä ymmärrän Ossia :)
    Lupsakkata viikolloppuva Ossilaan!

    VastaaPoista
  3. Näinhän se on, mutta vieraiden kanssa on silti noudatettava jonkin sortin "etikettiä". Esimerkiksi alasti liikkuminen sisätiloissa on nou,nou. Enhän minä mikään naturisti ole, mutta tarpeen vaatiessa suihkuun mennessä voin siirtyä yläkerrasta alas ilman vaatteita, jos vaan miäs on täällä.

    No tää punkki oli tauditon. Ei voi kahta kertaa olla huonoa tuuria peräkkäin.

    Savoon kovsti terveisii!

    VastaaPoista
  4. Hyvä kannattaa laittaa kiertämään, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, ja on resursseja. Sanonta "antaessaan saa" ei petä koskaan. Palkkaa ei saa välttämättä siltä, jota itse auttaa (kuukaudenkin majoituskokemuksesta jopa sanoisin että päinvastoin, paskaa voi tulla auttajalle myöhemmin niskaan). Mutta ennemmin tai myöhemmin jostain tipahtelee omallekin kohdalle hyviä asioita. Eikä muuten kivalta tunnu silloinkaan, kun apu ei kelpaa, vaikka "lähimmäinen" sinnittelee...

    Miten tyttö voi Ranskassa? En hahmota, missä päin hän on, ja uutiset vaan muistuttivat sinusta ja tyttärestä pienen huolen kera.

    Gäääk, onneksi huomasit punkin ajoissa. Turvallista, kesäistä viikonloppua Porkkalanniemeen. Ossille erittäin ihailevat kuonopusut <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä tykkään, että meitin auttamisraja meni siinä vajaassa kahdessa viikossa:) Miten voi olla, että "apu ei kelpaa"? Luulis kyllä kelpaavan, jos apua tarttee....

      Tyttö tulee kotiin Pariisista neljän vkon päästä ja sitten kun yliopistot alkavat, poistuu takuuvarmasti ainakin kolmeksi vuodeksi. On se joo kumma, että joka paikassa terroristit vaan muistuttavat itsestään, huoks.

      Punkki menetti henkensä ja minä kauhistuin taas niin, että jäi punkkipihditkin hakematta. Kynsillä kikersin pienen sitkeän ällötyksen polvesta ulos:) Mikseihän ihmisiä voi valella sillä permetriinillä kuten koiria?? Tai sisältäähän ne itikkakarkotteet permetriiniä, mutta ehkä se johtuu siitä, että kun käy päivittäin suihkussa, niin niistä valeluista ei ole mitään hyötyä, kun se liuos liukenee veteen,

      Sinulle ja söpöliini-Artulle mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua.

      Poista
  5. Meillä ei ole koskaan noin pitkäaikaista vierasta nähty. Palvelijatar on pesunkestävä erakko. Kaikki tutut ja sukulaiset sen tietävät hyvin. Eikä Palvelijatarta yökylään helposti saa, tykkää nukkua omassa sängyssään. Ollaan me silti oltu yön yli jossakin pari tai korkeintaan kolme kertaa vuodessa.
    Punkki on todellä ällö otus. Meillä on ollut hyvä tuuri, ei ainuttakaan olla ikinä nähty. Toivottavasti ei ikinä tarvitse moiseen tutustuakaan.
    Kivaa viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin minustakin tuntuu, että pikkuhiljaa erakoidun ja viihdyn yhä paremmin ja paremmin itseni seurassa:) Minäkin olen sitä mieltä, että oma sänky, paras sänky!!

      Minä haluan samat punkkimyrkyt kuin Párek, jos ette koskaan ole edes nähneet punkkeja. Onhan punkkeja kaupungissakin. Ihan joka paikassa, missä ruoho vaan kasvaa. No ei ne punkit kyllä tutustumisen arvoisia olekaan. Minä luulen, että ei niitä edes mikään lintukaan syö. Siksi kait niitä hyvin voi nimitellä loisiksi...

      Oikein aurinkoista viikonloppua teille päin myös.

      Poista
  6. Mä oon lluvannu mun ystävälle Marialle, että sen perhe saa käyttää mun asuntoa ku niillä on putkiremppa ja mä oon paljon saaressa. Mut mehän ei olla yhtäaikaa täällä. En mä osais vieraan kanssa asua ja olla.
    Punkkeja ei oo toisaiseksi Uskon mukana tullut mun ulottuville eikä suoraan puskistakaan mun päälle. Uskolla on Frontline estoaine.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun me rakensimme tämän talon, me asuimme miähen vanhemmilla ja he kun olivat eläkkeellä, niin he taas menivät mun isoäidin muuten tyhjillään olevaan taloon Etelä-Espanjassa. Oikein sellainen huipputilanne. On se vaikeaa asua vieraiden ihmisten kanssa.

      Onneksi oot säästynyt punkeilta ja Usko kanssa. Koirille ja kissoille on vissiin pikkasen eri punkkimyrkyt. Täytyykin tutkia, kun musta toi Frontline nimenä tuntuu tutulta. Luulen, että niillä on koirille kanssa. Tai sitten ovat samaa kamaa, mutta vähän eri annostuksin. Kissa kun pystyy hyvin nuoleen itseään, niin luulis, että sille laitetaan kanssa aika keskelle niskaa, jos on joku liuos:) Terkut teille päin ja hyvii Saari-kelejä!

      Poista
  7. Taisitte pitää vierasta kuin piispaa pappilassa, kun noinkin kauan viihtyi. Sen siitä saa, kun on vieraanvarainen.
    Minulla olisi kyllä runsaasti sopeutumisvaikeuksia, jos meille rantautuisi joku, joka ei perheeseen kuulu.
    Punkkeja ei ole vielä tänä vuonna nähty, toivottavasti pysyvät poissa kuten myös muut "kesävieraat". :)
    Terveiset etelästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vertaus. Toki hemmo teki hyvääkin. Hän pilkkoi varmaan koko ensi vuonna tarvittavat polttopuut. Minun tarvitsee vain latoa klapit tuonne liiteriin.

      Kahden viikon päästä meille tulee miähen saksalais-suomalainen vanha luokkakaveri, mutta tiedän jo etukäteen, että hän ei ole kuin 3-4 päivää.

      Miten voi olla totta, ettei teillä Saksassa ole punkkeja. Minä olen luullut, että niitä on joka puolella maailmaa. Näin juuri ihan karmean dokumentin, jossa oli ranskalainen nainen, joka kärsi pahasta borrelioosista. Minun mielestäni punkkeja on siellä missä on ruohoa ja puita:) Meidän ruoho etupihalla onkin vähän liian pitkä taas. Toivottavasti miäs ajelee sen kohta. Ennen en välittänyt tippaakaan ruoon pituudesta, mutta nyt oman punkkikauhuni koettuani ajatukset ovat hieman muuttuneet.

      Terveiset Saksan maalle!

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.