torstai 19. syyskuuta 2013

Torstain kuulumisia

Hui, kuinka olen "rättipoikkiväsynyt". Meillä oli kaksi päivää sveitsiläisiä vieraita. Oikein mukava mieheni tuttava vaimonsa ja heidän koiransa kanssa. Täytyy vain sanoa, että kääntyminen totaalisesti suomi-saksa-englanti-suomi ajattelumoodiin rasitti kovasti, vaikka kivaa oli. Heidän koiransa oli onneksi, huh, narttu ja ystävällinen sellainen. Pariskunta on kiertänyt Pohjoismaita asuntoautollaan jo kuusi viikkoa ja käyneet Lofooteilla asti Norjassa. Sitten he ovat laskeutuneet ihan pohjoisinta Suomea myöten pikkuhiljaa alas tänne etelään. Aika raskasta tosiaan oli kääntää oma pää kielimoodille suomi-saksa-englanti-suomi. Minä otin vapaaehtoisesti käyttöön saksan, koska huomasin, että oma ruostunut saksankielen taitoni oli ihan aavistuksen verran parempi, kuin rouvan englanti. Sitten puhuimme sellaista suloista kielien sekamelskaa ja ymmärsimme mukavasti toisiamme. Totesin jälleen kerran, että tärkein juttu viestinnässä on se viestin ymmärtäminen puolin ja toisin, ei niinkään se tyyli jolla viestitään.

Tässä heidän mukava pitkäkarvainen saksanseisoja, Aisha. Ihan metsästyskäytössä oleva pitkakarvainen saksanseisoja.
Tässä Aisha ja meidän "putkirotta". Otin muutaman kymmentä kuvaa koirista ja tämä on paras, heh. Aisha kyllä pysyi paikallaan, mutta Ossi kierteli ja kiehnäsi, joten yhteiskuvaa ei oikein saanut.
 Kyllä koira koiranystävän tuntee. Ossi mielipaikassaan ja pussailemassa.

Taidan mennä pienille päiväunille:) Terveisiä Ossilasta!

14 kommenttia:

  1. Ossilla on ollut selvästi tosi mukavaa vieraiden kanssa :)
    Voin uskoa, että aivot ovat väsyksissä tuollaisen kielikaaoksen jälkeen. Joku kesä, kun olin Virossa ystävien luona, olin jo siitä kahden toisiaan muistuttavan kielen puurosta poikki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli meillä kaikilla oikein mukavaa:) Englanti ei ole minulle mikään kielikaaos, mutta kun tämä rouva ei enää pystynyt oikeastaan keskustelemaan englanniksi. Sitten tuli tämä "kaaos", minun saksani:). Hauska oli, kun lähtöaamuna Ossi ja tämä Aisha jo tapailivat "leikinpoikasta" tuossa meidän eteisessä. Se oli hupaisaa, kahdeksan ja kymmenvuotiaat ottamassa vauhtia ja vähänkuin telmimässä, hih.

      Poista
  2. Hoi, tunnen tuon tunteen, kun täytyy tottumatonta kieltä yrittää päkertää. Samalla kuunnella, mitä muut sanovat ja itse muotoilla oman sanottavansa. Elekieli on hyvä apu puheen lisänä.
    Olen huomannut, että pieni määrä punaviiniä saa kielimuistin ihmeesti pelittämään. Huom. pieni määrä, muuten vaikutus on vastakkainen.
    Ossilla olikin komeat daamit kylässä, taisi rohjeta enemmän lähestyä tuota kaksijalkaista. Muuten, olen Vilin myötä huomannut, että nuo pitkäselkäiset koirat pysytvät kiemurtelemaan kaikissa tilanteissa, sylissä, kuvattaessa jne. tuplasti niin paljon kuin normiselkäiset kaimansa. Ne kääntyvätkin niin nopeasti.
    Terveisiä "etelästä"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaviiniä, kiitos ei minulle. Pieni lasi olutta ei sitten kylläkään ajanut samaa asiaa lainkaan. Välillä kyselimme miehiltämme käännöksiä, minä saksa-suomi-saksa ja Mariann kysyi mieheltään saksa-englanti-saksa:) Siitä heidän keskenään puhumasta swiss-dütchistä ei kyllä enää ottanut selvää oikein miehenikään. Se kieli oli murteellista ja aika kaukana "hochdeutchista". Teillepäin kanssa terveisiä, lahden toiselle puolelle.

      Poista
  3. No huhuh, onpas sulla ollut kielisekamelskaa. Ei ihme jos on pää vähän pyörryksissä. Minusta ei olis tainnut olla tuohon, kun (englannin) kielipääni on jo aikapäiviä hiipunut unholaan. Ja saksaa en muutamaa sanaa enempää ole ikinä osannut. No, yksi vuosi peruskouluiässä - autuaasti unohtunut sekin vähä. Tykkään kyllä kuunnella saksan kieltä, se ch siellä sanan keskellä, ach!

    Ai kun ihanan näköinen tuo Aisha, vaikka nykyään olenkin enempi pieniin (lue: mäyräkoiriin) päin kallellaan. Putkirotalla on kyllä selkeästi samanlaiset taunopalomaiset otteet, kuin eräällä tietyllä myrskyisällä mäykyllä taannoin, nimeä mainitsematta ;)
    Toivottavasti nokoset oli makosat, etkä nukkunut liikaa, ettei yöunet häiriinny :) Terkkuja sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No itse olen lukenut oppikoulussa niin sanotun pitkän saksan vai olikohan se keskipitkä:), hih. Autuaasti unohtaa. Olisikohan kuusi vuotta? Sitten kauppaopiston kaksi vuotta päälle. Ongelmahan on se, etten sitä kieltä joutunut työelämässä käyttämään, kuten jouduin englantia käyttämään ja paljon. Siksi enkku ei taas tuota minulle mitään ongelmaa. Sellainen "small talk" menee ihan sujuvasti, kunhan aihe on sopiva. En minä nyt mistään biologiasta tai jostain muusta tieteestä pysty keskustelemaan:) Mies onneksi puhui aika sujuvaa enkkua ja sitten taas mun mies puhuu loistavaa saksaa, niin hyvin me pärjättiin.

      Aisha oli minunkin (ja Ossin) silmissä varsinainen kaunotar. Sen veden juomatavat vaan saivat lattian lainehtimaan:) Onneksi laattalattia ei kärsi. Päikkärit olivat juuri sopivat, alle kolme varttia. Ei varmaan yöunet kärsi. Ellille Ossipusuja ja terveisii, M-L ja Ossi.

      Poista
  4. Onpa ollut hauska vierailu! On omakohtaisia kokemuksia kahden-kolmen kielen sekakäytöstä. On todella sivuseikka miten 'puhtaasti' ääntää ja kielioppin hallitsee, viestin ymmärtäminen (ja oikein arvaaminen) on hyvin palkitsevaa ; )

    Kaunis koira tuo Aisha. Ossi hallitsi varmasti viestinnän ongelmitta ja ihmisten hurmaaminenhan on Ossille helppo juttu.
    Syysterveisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein mukava oli vierailu ja meidät toivotettiin Sveitsiin vastavierailulle. Onhan ne Alpit hienot. Täytyy pistää harkintaan, josko jossain vaiheessa pelmahtaisi muutamaksi päiväksi Sveitsiin. Ihanasti me ymmärsimme toisiamme ja koirien kieli on onneksi universaalia. Hih, Ossi kerran murahti Aishalle, kun se uteliaana meinasi tutkia Ossin peittoa. Sen jälkeen Aisha pysyi kaukana Ossin aarteesta.

      Minunkin mielestäni Aisha oli tosi kaunis, mutta ei tulisi mieleenikään hankkia noin isoa koiraa. Terveisiä teille päin. Syksy se tulee, sniis.

      Poista
  5. Hih... vai säikäytin;) Joo ei meillä sentään vielä lunta, eikä toivottavasti ihan kohtakaan! Lämmintä ainakin on ollut yölläkin, viime yönäkin +14!!! Karpalosuollakin on käymättä:)
    Kaunis koira on tuo vierailija.
    Pitääkö Ossi aina valjaita, päivällä ja yöllä?

    Mukavaa viikonloppua! Ossille muiskut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kauhulla ajattelin lunta, eiiih. No eikös ne karpalot ole parhaimpia pakkasyön jälkeen? Vaikka joutaahan nuo sitä ennen keräämään. Mjamm, karpalot ovat kyllä aivan ihanii.

      Eihän toki Ossi valjaita pidä aina. Tuossa nyt oli aamulla sellainen tilanne, että kun mies tuli hetkeksi sisään, Ossi halusi sisään pihanarusta, kun mies meni hetkeksi ulos, Ossi raapi ovea päästäkseen ulos. Joskus pitää siis päivällä valjaita, kun on nopeampi kiinnittää pihanaruun. Itse otan yleensä aina ne valjaat pois, kun tulemme sisään. Tosin eivät ne valjaat paina mistään, etteivät ne haittaa Ossia vaikka pitempään niitä pitäisikin. Soljet ovat kyljissä ja kovin litteät, mutta silti otan pois, kun tullaan sisään. Savvoon päin terveisii ja Tiitulle erityisesti!

      Poista
  6. Ymmärrän niiin hyvin, että olet uupunut! Emäntänä toimiminen on välillä mukavaa, mutta myös väsyttävää. Aisha näyttää kivalta tyypiltä!

    Rentouttavaa viikonloppua sinne ja Ossiselle suukkoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, pikkuhiljaa alan tointua:) Aisha oli ihan rotumääritelmän mukainen, ainakin ihmisiin suhtautuessaan, eli "lauhkea kuin lammas". Kuitenkin sellainen ylvään oloinen, mutta kiltisti suhtautui meihin kaikkiin ja Ossiinkin oikein mukavasti. Lähtöpäivänä ja tapailivat sellaista "leikinpoikasta" tuossa meidän eteisessä. Se oli hupaisan näköistä. Ossi lähettää kanssa tytöille Ossi-pusuja.

      Poista
  7. Kesällä puhuin viisi viikkoa englantia, joten tiedän tunteen. Välillä en enää jaksanut olla ystävällinen tyttären poikaystävälle vaan annoin vaan tulla suomeksi ja ainoastaan suomeksi. Vieraalla kielellä ei vaan osaa aina ilmaista asioita tarpeeksi hyvin. Onneksi tyttäret puhuvat sujuvaa englantia niin sanoin, että kääntäkää. Keskimmäinen puhuu perusenglantia eikä australian aksentti ole kovin tarttunut. Kuopus puhuu brittienglantia hauskalla sävelellä. Kämppispoikien mukaan kuopuksen englannissa on lontoolaisen paikan, Croydonin aksentti. He kutsuivatkin tytärtä Croydoniksi. Kun olin menossa Englantiin, he olivat kysyneet, että joko Mrs Croydon on saapunut.

    Tämä taisi mennä ihan satuiluksi. Vieraat ovat kivoja, mutta aikansa kutakin. Eikös sitä sanota, että kiva kun tulitte, mutta vielä kivempi kun lähditte. Ha-haa. Ihan oikeasti tykkään vieraista! Saa sitä nyt sitten selitellä.

    Onkos valkohäntäpeuroja näkynyt?

    Oikein mukavaa viikonloppua teille ja Ossille rapsutukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, joo en muistanutkaan ja täällä minä valitan parista päivästä:) Mutta minäpäs olen luvannut opetella ranskaa, vai pitäisiköhän sano ranskan, jos tytön ja kultsun tarina jatkuu. Se että opettelee kielen on isompi juttu kuin kieltä, eikö?

      Kyllä minäkin pidän vieraista, oikeasti, mutta pikatutustu, ole ystävällinen ja keksi jotain puhumista onkin hankalampaa. Ei vaineskaan, oikein mukavaa meilläkin oli. Ouluun kanssa mukavat viikonloput.

      Poista