perjantai 7. helmikuuta 2014

Se on sitten perjantai!

Keskustelin jonkin aikaa aamulla itseni kanssa uskallanko ajaa kaupunkiin, vaiko en. Olen ollut aikoinani hyvä kuski. Kehtaan kehua, että varmastikin keskivertoa parempi kuski. Peruuttamiset, taskuparkkeeraukset, sun muut ovat sujuneet vaivatta. Kun näköni muuttui kaksiulotteiseksi ajaminenkin on muuttunut. Huoks. No päätin kuitenkin ajaa kaupunkiin, vaikka junalla olisi tietysti tullut halvemmaksi. Paikka vaan oli hankala. Minun piti käydä Tehtaankadulla, ihan siinä vanhan telakan puoleisessa päädyssä. Oma auto veti sittenkin pitemmän korren ja onneksi selvisin. Nyt taas tiedän, että voin ajella kaupungissakin. No, ehkä en ihan pahimpaan ruuhka-aikaan. Se näön kaksiulotteisuus haittaa ainakin minua tosi pahasti. Mitä pienempi välimatka, sen vaikeampi sitä etäisyyttä on arvioida. Kaksiulotteisuutta on hirveän vaikea kuvata. Tiedän olevani ja liikkuvani kolmiulotteisuudessa, mutta näen kuitenkin kuin postikortissa:(

Kävin hakemassa Hagelstamin kuukausihuutokaupasta tämän:
Se on sitten ruutipullo:) Pitäähän joka metsämiehellä olla ikioma ruutipullo. Miäs saa sen ensi kuussa syntymäpäivälahjaksi. Kyllä hän tietää, että minulla on blogi, mutta epäilen hänen käyvän täällä mitään kurkkimassa. 

Tämä kirja "Arabian eläintarha" tarttui hyppysiini kassalla. Kirja itsessään ei ollut kuin kympin, mutta sisältö voi joskus tulla kalliiksi. Minähän olen sellainen, joka rakastaisi kerätä tavaroita.  Kerää koko sarja figuureita:):). Onhan minulla jo kaksi seepraa. Toisen ostin ja toisen tyttö löysi appiukolta ja kysyi, saisiko se pikkuseepra tulla meille isomman kaveriksi. Niin ja niitä possujahan on pesiytynyt vähän enempikin.
Nyt minä otan kuulkaas pienet päikkärit ja Ossi on jo sohvalla odottamassa. Mukavaa perjantai-iltaa Ossilasta!

2 kommenttia:

  1. Onneksi mä en kerää mitään! Kaikenlaiset eläimet vois muuten valloittaa mun kodin. Et satu tarvitsemaan Arabian kirahvia? Se kylläkin puuttuu korvat.
    Hieno ruutipullo, mahtava lahja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin aikoinani, kun oikein ajattelin, että mitähän voisin kerätä, ilman, että niitä tulee liikaa, mietin sammakkoaiheisia kahvikuppeja. Niitä en ole nähnyt ainuttakaan, joten pieneksi olisi jäänyt kokoelma. Onneksi noita possujakaan ei ole liikaa. Ihmiset eivät tunnut pitävän kamalasti possuista. Ehkä mä ennen virallista eläkeikää päädyn jonnekin sataan:) Nythän possuja on noin kuutisenkymmentä. Arabian kirahvi olisi soma, kiitos tarjouksesta. Jos se olisi ehjä, niin ostaisin sen. haluan kuitenkin, että kaikki vitriiniin ja muuten esillepistämäni koriste-esineet ovat ihan ehjiä. Saa nähdä, mitä miäs pitää ruutipullosta. Sekin on juuri sellainen esine, jolla ei tee yhtään mitään!

      Poista