maanantai 28. joulukuuta 2015

Hyvää joulukuun kahdettakymmenettäkahdeksatta

Isännän sylissä on
 sitten ihana istua tuumailee Ossi,
 vaikka hää pelaa toisella kädellä Ipadilla pasianssia.
 Katsokaahan minkälaisen kauniin meikkipussin miäs osti minulle. Hänen työkaverinsa ompelee tuollaisia, erilaisista koira-aiheisista kankaista. Tontut minä olen
 ostanut 16-17 vuotta sitten tyttären tarhasta.
Kävin maanantaina ennen joulua Tuomaan markkinoilla ja ostin miähellekin joululahjaksi kirjan "Miten kiltti mies voi kesyttää häijyn vaimon". Ai kun minua nauratti kirjan nimi. Oli ihan pakko ostaa se. En kyllä tiedä mitä taikatemppuja kirja sisältää, mutta toivomuksena olisi esimerkiksi: osta robotti-imuri, tyhjennä tiskikone useammin. Kyllä näillä pääsee jo aika pitkälle. Kirja on melkoisen ohut, ehkä 20 sivua, mutta toivottavasti siellä on mitä ihanimpia konsteja:)

Tytär lähti tapaninpäivänä takaisin Pariisiin ja kyynel tuli monta kertaa päivän aikana silmään. Se on se lähdön hetki, kun on aina vaikeaa. Sitten taas asiaan tottuu. Tosin aaton aattona, kun kuuntelin joulukonserttia televisiosta ja hyräilin mukana ja tytär kiljui huoneestaan, että voitko olla hyräilemättä, mietin jo mielessäni, että onneksi se tapaninpäivä on ihan muutaman päivän päästä.

Terkut Ossilasta.


6 kommenttia:

  1. Hmm, ainakin kiltti mies tiesi minkälainen pussukka on vaimon mielestä kiva.

    VastaaPoista
  2. Joo, miäs tietää, että mun tykkääminen mäyräkoirista on aika lailla rajaton. Ossi sitten on ihan omaa kunkkuluokkaansa. Tosin se, että me olemme ottaneet nimenomaan mäyriksen on sitten tytön syytä, mutta hyvä niin.

    VastaaPoista
  3. Párekin Palvelijatar29. joulukuuta 2015 klo 20.44

    Täydellinen meikkipussukka ja ihanat tontut!
    Ossikka on onnellisen näköinen pasianssikaverina ollessa.
    Jännä kuulla mitä vinkkejä se kirja sisältää, ja kuinka monta niistä testataan käytännössä ;)
    Tytär on onnellinen ja sehän varmasti helpottaa ikävääsi. Jännää, että ei ole merkitystä minkä ikäinen lapsi on, kyllä sitä aina ikävöi. Yksi proffa kertoi, että kun hän ilmoitti varovaisesti yli 90v äidilleen lähtevänsä puoleksi vuodeksi jenkkeihin vierailevaksi proffaksi, äitinsä oli todennut "Nuorena on mentävä!" Proffa oli silloin kuusikymppinen! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäpäs olisi täydellisempi, kuin mäykkymeikkipussi. Täytyy alkaa käyttää enempi sitä mun ihanaa mäykkylaukkua ja panna meikkipussi sinne:)

      Tytär on omassa kodissaan ja tietty onnellinen. Kotihan on siellä, missä sydän on.

      Toi proffajuttuhan on mainio. On minunkin äiti aina joskus sanonut sellaisia juttuja, että minun on pitänyt muistuttaa, että hei ca´moon, olen nyt sentään päälle viiskymppinen:). Kuten "olethan muistanut syödä terveellisesti". Voi ei...

      Kait se on hyväksyttävä, että äidit ovat äitejä, iästä riippumatta:)

      Poista
  4. Ossi on niin ihana noissa kuvissa! Ihana meikkipussi, kertakaikkiaan. Voisko parempaa kuosia olla :)
    Kuullostaa mainiolta tuo kirja, nimestä päätellen. Aiotko itse lukea sen joskus?

    Voi, ikävä on varmaan kova. Varsinkin kun Pariisi ei ole ihan naapurikaupungissa, jossa voisi piipahtaa silloin kun huvittaa. Terkkuja Ossilaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki mäykkytavara on hauskaa. Ei löydy hienompaa kuosia:)

      Ehkä mä salaa vilkaisen kirjaa joskus, todetakseni, että mitään kikkaa miäs ei ole käyttänyt. Tai no joo, on se tiskikonetta nyt pari kertaa tyhjentänyt:)

      Ikävä on kova aina kun tyttöä ei näe. Toisaalta tyttö on jo aikuinen ja parempi hänen onkin asua omillaan. Toisaalta se on ihan se ja sama, josko hän olisi löytänyt miähensä vaikka Oulusta tai Rovaniemeltä tai jostain pitkältä muualta Suomesta. Emme me varmaan kovin usein nähtäisi silloinkaan:(

      Hyvää vuodenalkua ja Ellille Ossi-pusut!

      Poista