torstai 10. joulukuuta 2015

Hyvää joulukuun kymmenettä

Oi ihana torstai. Fyssarini hieronta tekee niin vetreän olon. Naureskeltiin yhdessä, että torstai on meille molemmille oma hierontapäivä, koska hänkin pääsee  työpäivän päätteeksi "virkaveljen" käsiteltäväksi. Tämä nuori mies valmistui tänä vuonna fysioterapeutiksi ja minäkin olen ollut hänen hierottavana. Miehellä on myös urheilijahierojan koulutus, joten hänellä on aika voimakkaat käden otteet, mutta kyllä on lihaksilla hyvä olo.

Minua vähän keljuttaa kaikenlainen "kytkykauppa". Ostin miähen takia sekä Iltalehden, että Ilta Sanomat, koska molemmissa on miästä kiinnostava lisäliite. Toinen on Karjalan evakoista ja toinen on Marskin ritareista. Ne liitteet myydään vain näiden iltapäivälehtien mukana, joten pakko oli ostaa nämä molemmat "iltsikat".

Tyttären poikkiskin ilahdutti minua soittamalla. Mitenhän nuo ranskalaiset saadaan kasvatettua noin ihaniksi, että jaksavat joskus soitella jopa tyttöystävän äitimuorille? Tosin se puhelu ei tosiaankaan maksa kuin vaivan, koska heidän netti/kaapeli-TV-liittymään kuuluu ilmaiset soitot lankapuhelimiin, myös ulkomaisiin lankapuhelimiin. Meillähän on vielä tälläinen "antiikin aikainen" ihme, kuin lankapuhelin. Voitteko muuten kuvitella, luin jostain, että enää ei uusia lankapuhelinliittymiä edes myydä. Poikkis on mennyt jollekin muutaman kuukauden kokkikurssille. Ei tyhmempi idea, koska poikkis ja keittiöveitsi on ollut tähän asti erittäin vaarallinen yhdistelmä -hänelle itselleen. Kun poikkis halusi kokata minulle syntymäpäivänä elokuussa, niin laastaria tarvittiin pariinkin otteeseen. Tytär tuhersi melkein itkua ja sanoi, että "äiti, auta nyt, kun ei toi osaa mitään." Yritin tarjota apua, mutta ei kelvannut:)

Tässä Ossi repimässä Pariisin "luuta", joka on aika hyvin kestänyt päivittäisen retuuttamisen.

Mrrr, mulle ja heti!
Terkkuja Ossilasta!


4 kommenttia:

  1. Párek ja Palvelijatar10. joulukuuta 2015 klo 20.15

    Huh, toivottavasti kokkikurssilla opetetaan veitsen käsittelyä, ettei poikkikselta lopu sormet kesken keittiössä häärätessään.
    Ossilla on tuossa tosimiehen ote ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän se oikea oppinen veitsen käsittely kuulu kurssin sisältöön:) Kaipa sitä jokainen, joka keittiössä häärää veitsen kanssa, on joskus onnistunut pienen viillon itseensä vetämään. Ainakin minä olen onnistunut ja useampaankin kertaan.

      Pariisin "luu" on osoittautunut erinomaiseksi tuliaiseksi:) Tarpeeksi jämäkkä ja painava. Sillä saa hyvät päivittäiset vetokisat aikaiseksi. Voittaja - tadaa Ossi, aina lopulta:) Terkut teille päin.

      Poista
  2. Jep, irtolehtenä olisi evakot voinu ehkä ostaa mutta olkoot. Saa noista muualtakin lukea kun sille päälle sattuu.
    Hyvä se on kokkikurssilla käydä, oppii sit ainakin vettä keittämään;)
    Ossille kiitos omakuvasta, kyllä mä sen verran höperö oon että kuvaa rapsutin ja supisin "koiraa". Ja ihan oikein muistit että Fazusuklaa on mun herkku ellei jopa elinehto. Uskon lelu odottaa vielä hetken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin tarttee lukee ne liitteet, mut antaa nyt miähen lukee ne ensin. Tulipas kirje-kortti nopeasti. Koetin valita sellaisen iloisen kuvan Ossista. Terkut Ossilasta sulle ja Uskolle.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.