Hyvää myöhäistä koiranpäivää

Hyvää valtakunnallisen koiranpäivän iltaa. Ossi nujuutti peittoaan ennen lenkille lähtöä. 

 Pitkän matelulenkin jälkeen ihan koko piha oli nuuskittava.

 Stella,

 Ootko käynyt jättämässä

 Ossi-herralle

 viestejä?

 Ainakin ihan joka

 pläntti pihasta piti tarkistaa,

 eikä sisälle tulo kiinnostanut laisinkaan...

Minä olen vihdoin saanut Kerttu-sukat aikaiseksi 

ihan itselleni. Minä olen kutonut näitä niin monet parit, etten edes jaksa laskea ja nyt vihdoin viitsin kutoa itsellenikin. Väristä, joka ei sovi minulle tippaakaan, mutta josta pidän ihan älyttömästi, appelsiininkeltaisesta :)

Ostin Arabian pikkuisen possun kokoelmaani, mutta kun se saapui,

 niin byhyy, sen kylki oli rikkoutunut matkalla. En tiedä erottuuko se naarmu, mutta valitettavasti se lasite on rikki. Myyjä vannoi ja vakuutti, että oli tutkinut possun suurennuslasilla ennen lähettämistä, joten ainoa mahdollisuus on postin naarmuttaminen. Voihan itku. Possu ei ollut kallis, mutta kun haluan, että kaikki keräilyesineeni ovat ehjiä. Nyt on edessä uuden possun etsiminen. Ei ihan helppoa, kun tuokin possu alkaa olla jo semmoisen 50 vuotta vanha. Luonnossa possu on tosi pieni. Semmoisen kolme senttiä pitkä ehkä. Noin puolet tulitikkuaskista. Oikea minipossu :)

Ei muuta kuin hyvää valtakunnallista koiranpäivän iltaa kaikille karvakuonoille ja heidän omistajilleen Ossilasta! Yksi FB-kaveri kirjoitti, että heillä on koiranpäivä ihan joka päivä. Hän omistaa ja kasvattaa karkkareita. Terveisiä Ossilasta. Vielä se Ossi tassuttelee.

Terveisiä Ossilasta

Me kävimme miähen kanssa morjenstamassa tytärtä ja poikkista Pariisissa 3-5 huhtikuuta. Nyt he ovat muuttaneet pois poikkiksen isovanhempien talosta, koska isovanhemmat yrittävät taas myydä taloa. Tässä näkymä meidän hotellihuoneesta

 ja tässä tytön ikkunasta. Reissun jälkeen olinkin sitten viikon flunssassa. Yksi ihana kaverini asui meillä Ossin seurana maanantaista keskiviikkoon, joten Ossin hoito järjestyi tällä kertaa tavallista helpommin.

 Myös tämä alempi kuva on tyttären asunnosta. Eikö ole aika järkkyä, että ulkomaalainen joutuu maksamaan yli vuoden takuuvuokran, koska ei ole ketään Ranskassa työtä tekeviä takaajina? Onneksi tyttärellä on rahaa säästössä ja takuutilillä se raha pysyy varmasti säästössä. Tuohon asuntoon heillä on muistaakseni kolmen vuoden vuokrasopimus. Paikka on nimeltään St Cloud ja ihan, ihan oikeasti se ei ole enää Pariisia, vaan se sijaitsee Seinen toisella rannalla, keskustasta noin varttitunnin matkan päässä. Paikka on vähän kuin Espoon Westend täällä meillä pääkaupunkiseudulla. Pieniä omakotitaloja ja jokunen pieni kerrostalo. Tämä tyttären kaksio on kolmikerroksisessa kerrostalossa ja asuntoja on muistaakseni 28. Kaksi porraskäytävää ja voitteko edes kuvitella: puiset portaat vievät kerrosten välillä.

Pariisissa minä pidän siitä, että siellä on ihan joka kaupunginosassa kauniita puistoja.  Siellä oli ihanan vihreää jo pari viikkoa sitten.

 Tänään kävi naapurin ihana cairnterrieri, Stella, leikkimässä Ossin kanssa. Stellalta on leikattu munasarjat pois, joten se on itsensä ja Ossin kannalta "turvallista" leikkiseuraa. Ei pääse syntymään vahinkopentuja.

Heippa Stella. Seuraisin sinua maailman ääriin, jos en sattuisi olemaan narussa. Näin taitaa Ossi-herra tuumailla.  Stellan omalle kotipihalle ei auta toisen uroksen mennä, koska siellä vahtii Stellaa jättikokoinen uros, Toro. Se on aika hurjan näköinen ja varmasti pöllyyttäisi Ossia, jos tämä eksyisi sinne pihaan.

Voi harmi. Daami katosi.

 Voitaisiinko mennä tarkistamaan, ettei Stella ole pihalla? Tässä näkyy maten uusin aikaansaannos, eteisen matto, joka on kyllä puoliksi vedetty olkkarin puolelle. Kunhan miäs saa tuota ovea nostettua, niin, että se kulkee maton ylitse, niin maton pää tulee tuohon paikkaan missä Ossi  nyt seisoo. Matto on 3,4 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä. Kunhan matto tuosta oikenee, siitä tulee ihan kelpo eteisen matto.

 On siellä parissa paikassa tuollainen ylimääräinen siksak-kuvio, joka ei kuulu malliin, mutta maton ollessa paikallaan ei sitä näy...

Pääsiäinen oli ja meni, mutta kovasti terveisiä Ossilasta. Kevät tulee hiljalleen.