maanantai 29. elokuuta 2011

Allergiatestistä

Ossi kuistilla valmiina singahtamaan niin pitkälle kuin fleksi ja juoksunaru myötäävät.


Siitä allergiatestistä. Kävimme siis 8.7 testissä kun oli ell:ille muutakin asiaa. Veritestiin pitää olla syömättä ja nyt oli pidettykin Ossia takoituksella syömättä. Siinä tapauksessa, että sitä olisi jouduttu rauhoittamaan kun olivat ne tassut vähän jyrsityt.

Allergian määritelmä on ell:iltä saamani monisteen mukaan seuraava: "Allergialla tarkoitetaan yksilön immuunijärjestelmän synnynnäistä tai hankittua herkistymistä yhtä tai useaa ainetta vastaan. Kun immuunijärjestelmä on herkistynyt jollekin aineelle, se reagoi liian voimakkaasti havaitessaan kyseisen aineen. Tälläistä ainetta kutsutaan allergeeniksi. Allergisen yksilön immuunijärjestelmä pitää jotakin elimistön kannalta normaalia ainetta vieraana ja se ryhtyy hyökkäykseen puolystaakseen elimistöä. Eläinten immuunijärjestelmän tyypillisiä puolustusreaktioita ovat esimerkiksi syyhy tai kutina, tassujen liioiteltu nuoleminen ja kaluaminen, korvatulehdukset, turkinlähtö ja erilaiset iho-ongelmat"

Testattavia olivat

1) heinäkasvit: Bermudanruoho, nata, kattara, rölli, timotei, niittynurmikka, raiheinä, karvamesiheinä, tuoksusimake, koiranheinä ja järviruoko. Näistä positiivisen eli allergisen reaktion aiheuttavat nata, niittynurmikka, tuoksusimake ja järviruoko. Timotein saattaisin tunnistaa. Mitään muita kasveja en:(

2) Ruohokasvit: Tuoksukki, jauhosavikka, heinäratamo, hierakat, nokkonen, revonhäntä, pujo, puna-apila, voikukka, kultapiisku. Näistä Ossi sai positiivisen tuloksen heinäratamosta, nokkosesta, pujosta ja voikukasta. Nämä kolme sentään tunnistan ja pujohan on ihmisellekin hyvin allergisoiva. Meidän tiemme varrella ei ole juurikaan pujoja kun niitä olen ahkerasti vuosien varrella nyhtänyt pois ennenkuin alkavat kukkia ja levitä.

3) Puut: Koivu, leppä, pähkinäpensas, saarni, poppeli, jalava, tammi, paju ja pyökki. Allergiaa aiheuttavat: koivu, pähkinäpensas, tammi ja paju. Itsekin olen pajulle allerginen.

4) Sieni-eläimet tai olisiko sana itiöt parempi: Vain latinankieliset nimet: aspergillus (jonkinlainen homesieni), altemaria, helminthosporium, cladosporium, penicillium (siis penisilliini ilm.), rhizopus, smutmix, stemphyllium, curvularia, candida albicans, pullularia, fusarium, nigrospora. Kuusi viimeistä ovat joitain kasvitautien aiheuttajia. Stemphyllium aiheuttaa porkkanan mustamätää. Näistä reaktion aiheuttivat stemphyllium, curvularia ja fusarium.

5) Epiteelit: kissa, koira, höyhensekoitus, cavia porcellus, hevosen karva, hiiren epiteeli. Ei reaktioita.

6) Pöly: Pölypunkki. Sekä p. pteronyssinus että d. farinae, varastopunkki lepido, varastopunkki tyrophagys, varastopunkki acarus siro. Kaikkein eniten markkereita antoi koko testistä pölypunkki pteronyssinus. Varastopunkki tyrophagus oli "rajatapaus".

7) Ruoka-aineet: nauta, kani, kana, sika, peura, kananmuna,maito, soija, maissi, vehnä, lammas, riisi, kalkkuna, durra, kaura, ohra, peruna, panimohiiva, merilevä, tomaatti, kala, porkkana, herne, ankka. Näistä allergisen reaktion saivat aikaan: peura, maissi, vehnä, peruna, tomaatti ja herne. No ainoastaan peura on oikeastaan koskaan kuulunut Ossin ruokavalioon. Perunaa ja vielä vähemmän tomaatteja tai herneitä Ossi on syönytkään. Muutenkin ihmettelisin kovasti jos koiraa ruokittaisiin maissilla, vehnällä, perunalla, tomaateilla ja herneillä. Muuten sellainen vihannes mitä EI testattu mutta joka on hirmuisen allergisoiva on selleri ja siitä ei lähde allergeenit edes kypsentämällä. Tämän tiedän kun mieheni on erityisen allerginen juuri sellerille. Siinä mielessä hyvä, ettei maito antanut reaktiota. Eihän Ossi nyt maitoa juo tietenkään mutta se rakastaa juustoja joita se saa joskus herkkupaloina.

8 ) "Indoor": Ihmisen epiteeli, villa, pumpuli, kapokki, pyrethtum, juutti/sisal, tupakansavu. Ihmisen epiteeli antoi viidenneksi eniten markkereita koko testistä. Siis meidän koira on allerginen meille jotka rakastavat sitä yli kaiken. Tupakansavulle Ossi ei ollut allerginen joten se voi edelleen mennä mieheni kanssa parvekkeelle kun mieheni polttelee sikareitaan. Se tapahtuma on Ossille tärkeä. Sisällä täällä talossa ei ole poltettu koskaan.

9) Hyönteiset: torakka, hyttynen, kärpänen. Ei allergiaa. Hyttysiä ja kärpäsiä meille saattaa joskus eksyä sisällekin. Torakat ovat nykyään niin harvinaisia, että meillä ei sentään niitä ole. Olen kyllä elämässäni nähnyt torakan joten tiedän miltä se näyttää. Floridassa, ihan suhteellisen siistissä hotellissa juoksi torakka lattialla samoin kuin New Yorkissa. Oli muuten neljän tähden hotelli Manhattanilla...

10) Kirput: ei allergiaa

11) Stafylokokki: rajalla. Tämähän on bakteeri joka aiheuttaa erilaisia infektioita joten jos ihossa on joku vaurio niin varmasti se tulehduksen aiheuttaa..

12) Malassezia (googlen mukaan kaikkien ihmisten iholla luontaisesti esiintyvä hiivasieni): Ei allergiaa. No ihmisen epiteelille Ossi on allerginen eli tämä sitten tarkoittaa ilmeisesti yleisesti ihon hilsehtivää pintakerrosta.

Kaiken kaikkiaan Ossin allergia on hieman hankalan puoleinen vaikka oireita nyt ei niin hirmuisesti olekaan. Allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ovat helposti karsittavissa. Sille, että tuolla ulkona kasvaa varmaan kaikkiaa allergiaa aiheuttavia kasveja ei paljoa mahda. Tontillammekin kasvaa useita koivuja. Ehkä se siedätyshoito auttaa. Sitten pitää tassut huuhdella useammin jotta ei jäisi niitä siitepölyjäämiä. Lisäksi pitää täällä huushollissa siivota hieman enemmän ja siirtää muualle täältä miehen työhuoneesta yksi karhuntalja ja yksi villisiantalja. Siinäpä melkein ne jutut joille jotain voi tehdä.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

torstai 25. elokuuta 2011

Voi meidän allergikkoa



Pari päivää sitten ell soitti. Nyt se on sitten varmaa. Meidän rakas Ossi on allerginen. Maissille, perunalle, peuranlihalle, pölypunkille ja muutamille kasveille. Tässä vain osa listasta. Teen tarkemman postauksen sitten kun saan paperit käteeni. Ihan kaikkein kamalinta oli se, että Ossi on allerginen ihmisihon epiteelille. Voitteko kuvitella? Pölypunkkeja lupaan yrittää vähentää. Sillä niitä meillä on. Toisaalta hirmuisen vaikeaa kuvitella kotia, jossa olisi eläimiä eikä lainkaan pölypunkkeja. No onneksi niitä öttiäisiä ei näe kuin mikroskoopilla mutta silti lupaan tehdä parhaani niiden vähentämiseksi.Mieskin tulee ilahtumaan siivousinnostani. Maissiallergisuus on siinä mielessä outoa, että tietääkseni Ossi ei ole syönyt eläessään kertaakaan maissia.Peuranlihaa sitten sitäkin enemmän. Onneksi Ossi ei sentään ole allerginen naudanlihalle.

No sitten ihan muihin juttuihin. Puoli vuosisataa tuli jokunen päivä sitten ylitettyä. Aika kamalaa. Minulla ei koskaan ollut mitään "kolmenkympin" kriisiä. Vielä vähemmän "neljänkympin" kriisiä. Nyt on olo harvinaisen surullinen. Onneksi tämä olotila menee väkisin pian ohi.

Hyvän syntymäpäivälahjan saa kun käy itse ostamassa.Tämän Gunvor Olin-Grönqvistin maalaaman koristelautasen löysin Astialiisa-nimisestä vanhan lasitavaran ja porsliinin myyntiliikkeestä:


Mieheni oli ihana ja ripusti lautasen jo seinälle.


Tämän kalan


ja tämän linnun kaveriksi.

Tunnustan. On niitä kaloja vielä yksi mutta toisella keittiön seinällä. Pidän noista GOGin vanhoista keramiikkatöistä. Hän työskenteli Arabian tehtailla täyteen eläkeikään saakka. Sipulitaulun olen ostanut myös itse itselleni mutta 30-vuotislahjaksi:). Se on taiteilijalta nimeltään Kaisa Melartin.



Arvatkaas, mitä mieheni sanoi? "Meillä alkaa olla aika täyttä":) No se on totta mutta silti jostain löytyy paikka hänenkin syntymäpäivälahjalleen. Suunnittelijana Arabialle tietysti GOG! Jos nyt ihmettelette niin tämä on minun keväällä "tilaama" lahja mieheltäni:


Kun tämä possu on täynnä kahden euron kolikkoja niin hmmm. No se päätetään sitten aikanaan. Possu on luonnossa muuten melkoisen iso:) Tyttö oli kanssa suloinen. Toi "äidin oman suklaalevyn", talkkunajauhoa ja karpalomarmeladia maatilatorilta. Lupasi myös maalata minulle taulun. Tyttö on erittäin lahjakas piirtäjä ja maalaaja.Toivottavasti hänen unelmat päästä TAIK:kiin ja kenties ammattitaiteilijaksi toteutuvat.



"Last but not least" ! Tämän ihanan lasisen porsaan sain minulle tärkeältä kirjeenvaihtokaveriltani. Ystävättäreni asuu Helsingissä joten voimme tavata aina silloin sun tällöin. Possu saapui kyllä postitse ja oli täysin matkastaan vahingoittumaton.



Hei kysymys. Voisinko antaa oheisen pellavaliinan oikein hyvälle ystävättärelleni
50-vuotislahjaksi? No tiedän ettei kukaan kehtaa sanoa ei mutta olen hieman kahden vaiheilla.. Liina on 50*70 cm joten se on sopivankokoinen saunan pefletiksi tai vaikka käsi- tai astiapyyhkeeksi. Sain sen kangaspuista irti ihan muutama päivä sitten ja siinä olisi vielä hieman viimeistelytöitä.. Ehkä minä nyt kuitenkin kaivan sen ompelukoneen esiin...Liina on 100% pellavaa.



Kaikille mukavat viikonloput. Teen tosiaan siitä Ossin allergiatestauksesta ja tuloksista oman postauksen. Luulen, että saan paperit alkuviikosta.

lauantai 20. elokuuta 2011

Torstai on toivoa täynnä

Otsikko on John Steinbeckin yhden romaanin nimi. Aika montahan kirjaa hänellekin kertyi.

Minulla ja vanhoilla työkavereillani oli mukava torstai-ilta ja ilma oli kaunis. Olemme jo lähes 15 vuotta kokoontuneet kahdesti vuodessa. Keväällä syömään ja elokuussa meille saunomaan. Nyt oli saunaillan vuoro. Tyttökin tuli kaupungista ihan saunailtaa varten. Hän on ollut mukanamme ihan pikkuisesta asti, ehkä 4-vuotiaasta. Neljällä viidestä naisesta on lapsia ja yhteensä meillä on lapsia 10. Yhdellä naisista on neljä lasta, yhdellä kolme ja yhdellä kaksi joten he ovat huolehtineet Suomen asukasluvun säilymisestä huomattavasti paremmin kuin minä. Yksi naisista ei ole koskaan hankkinut lapsia ja on sinkku. Tämä neljän lapsen äiti on jo päässyt isoäidiksi vaikka on vain muutaman vuoden vanhempi kuin minä.

Ossi oli onnesta soikeana kun sai niin paljon huomiota osakseen. Ei oikein koira tiennyt miten päin olisi pyörinyt kun joka puolelta sateli rapsutuksia.

Tässä on kuva meidän rantasaunasta. Ylälauteille mahtuu 4-5 kerrallaan niin ettei varmasti ota kiinni vieressä istujaan.



Tältä näyttää vastaranta laiturilta katsottuna


ja tältä näyttää lampi pituussuunnassa. Kyseessä on nimenomaan lampi kun järven pitäisi olla vähintään kilometrin pitkä ja olen kartalta joskus mitannut, että tämä lampi on noin 800 metriä pitkä ja noin 150 metriä leveä. Vesikin on vähän rusehtavaa kun se on humuspitoista mutta ihan uintikelpoista ja on siinä kalaakin. Itse olen kerran saanut laituriltamme hauen joka painoi lähes 10 kiloa. Ihan täyttä varmuutta ei saatu kun mieheni kanssa pistimme sen ensiksi sellaiseen isoon, monen kymmenen litran saaviin ja sitä kautta takaisin lampeen. Mieheni joka on paljon kalastellut elämänsä aikana, sanoi ettei ole montaa kertaa noin isoa saanut ja otti siitä hauesta erinäisiä mittoja. Hän sanoi, että varmasti painaa yli yhdeksän kiloa mutta vaakaa ei ollut. Tästäkin tapahtumasta on jo 18 vuotta joten hauki on kuollut jo vanhuuteen, jos ei aikoinaan päätynyt vastarannan maiden omistajan iskukoukkuihin.Vanha talonisäntä tapasi pitää talvella tuolla lammella vanhanaikaisia iskukoukkuja pyytiminä.




Katselin tänään tilastoa millä hakusanoilla on blogiini eksytty. Voi niitä raukkoja jotka olivat etsineet matonkutomisohjeita ja päätyivät mäyräkoirablogiin. Nimittäin hakusanalla ruusukasmatto oli tänne päädytty kahdeksalla osumalla. Ja mielestäni sana kirjoitetaan yhteen. Tosin Google ehdotti erilleen kirjoitusta jolloin tulee huomattavasti enemmän käsityöblogeja sekä matonkutomisohjeita. Onko vähemmistö nyt oikeassa vai väärässä kirjoitusasun suhteen? Lisäksi tänne oli päädytty hakusanoilla koiranputkisukat, etniset erityisruokavaliot:), munchen (nimenomaan näin kirjoitettuna!) sekä ossi paasi. Taisi olla kyllä ihan nimihaku kyseessä.

Kaikille hyvää viikonlopun jatkoa!


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Koiran ja Ossin käytöksestä


Olli blogissaan pohti koiran käytöstä ja minäkin ajattelin sorkkia samaa soppaa lusikallani. Mikä on koiran huonoa ja mikä mahdollisesti hyvää käytöstä? Osaako koira yleensäkään käyttäytyä? Sehän on koira:) joten kovin ihmismäistä käytöstä siltä ei voikaan odottaa. Onko muuten tottelevainen koira myös hyvin käyttäytyvä koira? Yleensähän näin voisi ajatella. Mutta mikä ihme näissä tottelevaisissa, koulutetuissa koirissa sitten laukaisee esimerkiksi hyvin ei toivotun käyttäytymisen? Tuossa viikko-kaksi sitten poliisikoira hyökkäsi jonkun ihmisen päälle vapaana ollessaan ja taisi purra aika pahastikin. Käyttäytyikö tuo koira huonosti vai mikä oli tuon tapauksen taustalla? Koiran kohtalosta en ole vielä lukenut..

Ja sitten Ossiin. Ossi on puraissut minua kaksi kertaa. Ihan täysin oikeutetusti. Toisen kerran tallasin täysin vahingossa sen jalan päälle ja toisen kerran yritin vetäistä ovea kiinni - Ossin jalka välissä. Minulla on rutkasti nykyisin tuota elopainoa joten ihan varmasti Ossia sattui eikä se oven vetäminenkään kiinni nyt kovinkaan hyvältä sen jalassa tuntunut. Onneksi ei kummankaan jalalle sattunut juurikaan vaurioita. Viime viikolla mieheni ollessa kävelyllä Ossin kanssa tuli naapurin käppänäsnautserit vastaan ja tietysti vapaina. Mieheni esti tulevan tappelun ottamalla Ossin syliin ja kuinkas sitten kävikään. Kun Ossi oli tiukasti kiinni ja yritti rimpuilla vapaaksi niin se nappasi miestäni kädestä. Olen tuossakin tapauksessa sitä mieltä, että kyse ei ollut huonosta käytöksestä vaan jostain vaistonvaraisesta toiminnasta jossa se koki puolustavansa itseään. No edes haavaa ei tullut onneksi ja tappelukin estyi taas kerran......

Koiran puremisen ihan varmasti moni tulkitsee huonoksi käytökseksi. Minusta sekin on tilannekohtaista. Koiran tottelevaisuus ja hyvä käytös eivät ole minusta ihan täysin sama asia.No tätä pohdintaa voisi varmasti jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Aikaisemmin kommentoin Alfien blogiin, että mäyristä on huono kouluttaa. Olen edelleenkin vähän tuota mieltä kun sitten tottelevaiselta koiralta vaatisin huomattavasti enemmän kuin mitä ikinä saisin vastineeksi mäyräkoiralta. Minullahan oli nuoruudessani saksan paimenkoira joka tuli meille valmiiksi huippukoulutettuna. Minä sitten vain treenailin sitä. Ossilla on kyllä treenailtu kaikkea pientä. Osaa se peruskäskyt. Luokse tulokin onnistuu jos ei ole mitään "häiriötekijöitä", kuten keskeneräistä peuran- tai kauriinajoa:) Tästä syystä Ossia ei pidetä irti koskaan kun niitä kauriita ja peuroja näkyy täällä päin ihan joka päivä. Pillillekin yritin Ossia kouluttaa mutta ajossa se olisi yhtä tyhjän kanssa. Voi, voi Ossista olisi tullut hieno ajava metsästyskoira...

Huomenna on sitten mukava päivä. Rantasaunamme lämpiää vanhoille työkavereilleni. Tapaamisesta sitten lisää ehkä ensi viikolla.

Yritin ottaa lenkiltä palatessamme kuvaa talostamme mutta nyt se jäi täysin koivujen pimentoon:)Vähän kattoa ja autokatoksen kulmaa voi nähdä.




Tässä Ossi "raskaan" lenkin jälkeen. En edes viitsi tunnustaa montako sataa metriä sitä huvitti kävellä:)



Tässä on mielestäni yksi kauneimmista männyistä jonka tiedän. Se on varsin erikoinen. Se on juuresta asti kolmihaarainen mutta sitten siinä on matalalta lähteviä oksia kaksi kappaletta jotka oikeastaan tekevät sen viisihaaraiseksi. Ohitamme tämän päivittäin kun se kasvaa tiemme yhdessä mutkassa "mäntymutkassa":) Mitenhän sen saisi siirrettyä pihalle kasvamaan?


Tässä tiemme loppukesäistä maisemaa. Noiden puiden takana on tie jonka toisella puolella lähimmät naapurimme. Taloltamme on sinne noin 600-700 metriä. Talvella talot jopa näkyvät:)




Ensi viikkoon.

tiistai 9. elokuuta 2011

Aurinko paistaa ja vettä sattaa....


Eikä kesä ole tulossa vaan menossa.... Potilas Ossi voi jo selkeästi paremmin. Sanoisin, että korvat ovat parantuneet. Niissähän ei ollut kovaa bakteeritulehdusta vaan "hiivaa". No eikös se ole bakteeri sekin? Täytyy kysäistä eläinlääkäriltä kun soittaa niistä allergiatestin tuloksista. Onkohan se "hiiva" yleistäkin miesten korvissa vai onko se niin, että kaikilla miehillä on valikoiva kuulo? Siis myös avo- ja aviomiehillä ja joskus jopa poikaystävillä:)

Ihmeellistä mitä palkitsemisella saakaan aikaan:) Korvatipat ja puhdistus menevät kepeästi kunhan muistaa antaa kolme kertaa jotain herkkua. Ensimmäisellä kerralla Ossin nähdessä pullon ja sitten ruiskaisujen jälkeen:) Tassujen tipottaminen on huomattavasti hankalampaa. Siinä ei palkinnot auta vaan on toimittava nopeasti ja tiukan jämäkästi. Muuten se potilas karkaa tiehensä ja jos siinä tilanteessa niin sanotusti tyrii niin lopputulos on vihainen koira jossain pöydän alla ja tuskastunut emäntä.

Tänään olisin taas ollut menossa Ossin kanssa lenkille mutta se kerta kaikkiaan kieltäytyi. Joku ei nyt pienessä koiran päässä taas hyväksynyt ajatusta:) Mitään kuvaa en siitä myöskään saanut napattua. Sen sijaan saatte ihastella kuistipossuani:

Olenhan tainnut mainita, että olen possufriikki? Syntymäpäivälahjaksikin olen tilannut mieheltä yhden porsliinisen Gunvor Olin-Grönqvistin Arabialle aikoinaan suunnitteleman valtavankokoisen säästöpossun. Nämä possut saavat sitten olla korvikkeena sille ihanalle messinkiselle possupatsaalle joka sattuneesta syystä viime vuonna jäi Amsterdamiin. Minulla kun ei sillä(kään) matkalla ollut neljää tuhatta ylimääräistä. Se oli kyllä yksi ihanimmista possuista jonka olen eläissäni nähnyt. No lottovoitosta voi haaveilla. Vaikka vähän pienemmästä. Esimerkiksi possunkokoisesta:)

Nauttikaahan loppukesän päivistä.