Ossin aatoksia osa 48

Moi vaan kamut, te, jotka vielä käytte joskus moikkaamassa. Tässä minä olen sellaisilla ettosilla. Aina joskus pitää köllöttää selälläänkin ja vähän venytellä.

Pienet päikkärit tekee terää. Matte ei huolinut viereen. Kuulemma häiriköin.

 Toi matte sanoo, että olen huononäköinen. Ei pidä paikkaansa. Minun lähinäkö on vähän huonontunut ja se on semmoinen puolesta metristä alle. Kauas mä näen yhtä hyvin kuin ennenkin. Äskenkin hoksasin kaksi Pekka-peuraa tuolla ylärinteessä, eikä matte tajunnut ollenkaan, kun meinasin suorittaa mun ajokoiran virkaa. Ei itse nähnyt niitä, ennenkuin lähtivät liikkeelle. Eihän sekään näe niitä kirjaimia. Aina pitää nykyään olla lukurillit nenällä, jotta näkee lukea.

Tässä on hyvä haju...

Matte: katselin äsken ohjelmaa Etelä-Koreassa tehtävistä koirien kloonauksista. Yritys järjesti kilpailun Iso-Britanniassa ja voittajakoira kloonattiin. Voittaja oli 11-vuotias Winnie, mäyräkoira, lyhytkarvainen. Eihän siinä mitään, mutta kyllä jäi ristiriitainen tunne ohjelmasta. Geneettisestihän se koira on sama, täysin sama. Silti siitä ei tule samaa koiraa. Kasvatus ja muut ympäristötekijät ratkaisevat, minkälainen siitä koirasta loppujen lopuksi tulee. Siinä ohjelmassa oli kolme kloonattua jotain pientä puudelia, joista yksi oli käytökseltään ihan hirviö. Yritti purra jokaista lähestyvää kättä ja haukkua räksytti. Kaksi niistä kolmesta oli normaaleja suloisia koiria. Itse en voisi kloonata omaa elämäni koiraa, vaikka siihen tarjoutuisi tilaisuus. Ossi on Ossi. Huomenna tytär tulee viikoksi Suomessa käymään. Etäomistajakin näkee Ossin.

Terveiset Ossilasta ja oikein mukavaa helatorstaita.

Ossin aatoksia osa 47

Keskiviikkona 10.05: En muuten todellakaan halua lähteä lenkille. Tuollahan näkyy jotain valkoista, tie on märkä ja minua vähän jopa paleltaa. Sitkeän vedon jälkeen Ossi suostui tekemään lyhkäisen lenkin. Vanhemmiten Ossia on alkanut paleltaa helposti ja kun täällä meillä Porkkalan niemellä tuuli kovasti, niin puin Ossille tuon "koppakuoriaistakin".

 Lauantaina 13.5: En muuten todellakaan aio tulla sisälle. Tähän paistaa aurinko puolittain ja on mukavan lämmin. En ole pitänyt Ossia hetkeäkään yksin ulkona, sen jälkeen, kun tuli sudesta havainto tuossa kahden kilometrin päässä. Tiedän sen miehen, joka siitä otuksesta kuvat sai ja juttelin hänen kanssaan sen jälkeen, kun hän oli siitä sudesta kuvat ottanut. Mies sai hyvät kuvat sudesta hieman ennen tytön synttäreitä. Olisiko ollut 20.4? Tällä miehellä on lapinkoira ja se koira on aina hyvin vastuullisesti hihnassa ja mies tekee todella pitkiä lenkkejä sen koiransa kanssa. Suden kuvat oli kyllä otettu auton ikkunasta.

 Matte ja iskä helpottivat minun, Ossin, kulkua yläkertaan. Nyt eivät tassut enää lipsu lainkaan. Käytimme miähen kanssa useamman tunnin tuohon päällystystyöhön. Palojen leikkaaminen otti oman aikansa ja siihen kiinnitystyöhönkin tarvittiin kaksi. Palaset ovat kiinni ruuveilla porrasaskelman alapuolelta.

Ossilla on tänään 14-vuotis syntymäpäivä. Voi että, mihin tämä aika on oikein hurahtanut? 

Kaikille äideille oikein hyvää äitienpäivää ja kaikille muille lukijoille oikein mukavaa sunnuntaita Ossilasta!