maanantai 17. huhtikuuta 2017

Terveisiä Ossilasta

Me kävimme miähen kanssa morjenstamassa tytärtä ja poikkista Pariisissa 3-5 huhtikuuta. Nyt he ovat muuttaneet pois poikkiksen isovanhempien talosta, koska isovanhemmat yrittävät taas myydä taloa. Tässä näkymä meidän hotellihuoneesta
 ja tässä tytön ikkunasta. Reissun jälkeen olinkin sitten viikon flunssassa. Yksi ihana kaverini asui meillä Ossin seurana maanantaista keskiviikkoon, joten Ossin hoito järjestyi tällä kertaa tavallista helpommin.
 Myös tämä alempi kuva on tyttären asunnosta. Eikö ole aika järkkyä, että ulkomaalainen joutuu maksamaan yli vuoden takuuvuokran, koska ei ole ketään Ranskassa työtä tekeviä takaajina? Onneksi tyttärellä on rahaa säästössä ja takuutilillä se raha pysyy varmasti säästössä. Tuohon asuntoon heillä on muistaakseni kolmen vuoden vuokrasopimus. Paikka on nimeltään St Cloud ja ihan, ihan oikeasti se ei ole enää Pariisia, vaan se sijaitsee Seinen toisella rannalla, keskustasta noin varttitunnin matkan päässä. Paikka on vähän kuin Espoon Westend täällä meillä pääkaupunkiseudulla. Pieniä omakotitaloja ja jokunen pieni kerrostalo. Tämä tyttären kaksio on kolmikerroksisessa kerrostalossa ja asuntoja on muistaakseni 28. Kaksi porraskäytävää ja voitteko edes kuvitella: puiset portaat vievät kerrosten välillä.
Pariisissa minä pidän siitä, että siellä on ihan joka kaupunginosassa kauniita puistoja.  Siellä oli ihanan vihreää jo pari viikkoa sitten.
 Tänään kävi naapurin ihana cairnterrieri, Stella, leikkimässä Ossin kanssa. Stellalta on leikattu munasarjat pois, joten se on itsensä ja Ossin kannalta "turvallista" leikkiseuraa. Ei pääse syntymään vahinkopentuja.
Heippa Stella. Seuraisin sinua maailman ääriin, jos en sattuisi olemaan narussa. Näin taitaa Ossi-herra tuumailla.  Stellan omalle kotipihalle ei auta toisen uroksen mennä, koska siellä vahtii Stellaa jättikokoinen uros, Toro. Se on aika hurjan näköinen ja varmasti pöllyyttäisi Ossia, jos tämä eksyisi sinne pihaan.
Voi harmi. Daami katosi.
 Voitaisiinko mennä tarkistamaan, ettei Stella ole pihalla? Tässä näkyy maten uusin aikaansaannos, eteisen matto, joka on kyllä puoliksi vedetty olkkarin puolelle. Kunhan miäs saa tuota ovea nostettua, niin, että se kulkee maton ylitse, niin maton pää tulee tuohon paikkaan missä Ossi  nyt seisoo. Matto on 3,4 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä. Kunhan matto tuosta oikenee, siitä tulee ihan kelpo eteisen matto.
 On siellä parissa paikassa tuollainen ylimääräinen siksak-kuvio, joka ei kuulu malliin, mutta maton ollessa paikallaan ei sitä näy...
Pääsiäinen oli ja meni, mutta kovasti terveisiä Ossilasta. Kevät tulee hiljalleen. 

4 kommenttia:

  1. Oi, oli varmaan mukava nähdä tytär ja poikkis. Siellä kaukana kun asuvat, niin ei sitä ihan joka päivä vierasilla piipahdetakkaan.

    Ossi-herra on kyllä hurmaava, ja kivaa kun Stella tuli vähän leikkimään Ossin kanssa. Voi että tuota mattoa, on se upea. Minä en edes huomaa siinä mitään ylimääräisiä kuvioita, melko iso matto se kuitenkin on. Kovan tyon oot siinä tehnyt, kuviotakin kun kuitenkin pitää tarkkailla koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se ihanaa nähdä nuori pari ja tietää, että kaikki on ok. Soitteleehan se tyttö joskus, mutta aivan liian harvoin...

      Nyt kun kevät tulee ja koirat voivat olla vähän ulkosalla, niin Stella poikkeaa meillä aina välillä. Ei haittaa mitään. Päinvastoin vanha herra ilahtuu seurasta.

      On siinä matossa kuvan alareunassa vähän sellaista ylimääräistä siksakkia. On siinä matossa parissakin kohdass pari pikku virhettä mutta ei onneksi niin montaa kerrosta, että sitä helposti huomaisi. Juupa juu, tarkkailusta huolimatta sinne pääsi pari virhettä lipsahtamaan. mutta jos ei tietäisi, niin ei huomaisi:) Tuo on vielä kahteen kertaan kudottu matto, kun ensimmäisestä versiosta tuli liian lyhyt. Sitten aloitin uudestaan ja purin sitä ensimmäistä mattoa niin paljon, että kude riitti tähän pidempään versioon. Siitä ekasta matosta tuli jonkun käsittämättömän mittausvirheen takia alle kaksimetrinen. Vähänkös kuule paruin, kun otin sen puista pois ja huomasin ihan järkyttävän virheeni. Yhteensä siis kudoin tuota reilut viisi metriä... Terkut teille sinne Poriin päin. Jossain sielläpäinhän te Ellin kanssa taidatte asustella. Ihanaa, että Ellikin on kuntoutunut.

      Poista
  2. Párek ja Palvelijatar18. huhtikuuta 2017 klo 23.14

    Varmasti ihana Pariisin reissu! Ja voi miten mukavaa seuraa Ossi sai Stellasta.
    Tuo matto on täyskymppi! Suuret taiteilijat laittavat AINA pienen 'virheen' töihinsä tarkoituksella,koska täydellinen symmetria on tylsää. Tämä on fakta. Palvelijatar kuuli sen Ateneumin järjestämällä taidehistorian luennolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aina ihanaa nähdä jälkikasvua ja todeta, että asiat hänellä ovat hyvin. Soitteleehan tytär, mutta liian harvoin, eikä puhelu ole sama asia kuin nähdä ja halata.

      Voi Palvelijatar, kiitos kauniista arvosteluista. Minulla on sitten koti täynnä taideteoksia, kun jokaisessa kutomassani matossa ja shaalissa on pieniä virheitä. En minä sukkiakaan yleensä saa aikaiseksi ilman virheitä. Varmaan löytyy niistäkin sukista, jotka sinulle kudoin, mutta toivottavasti ei ole kauhiasti käyttöä haitannut.

      Meidän kankaankudonnan opettajakin aina korostaa sitä, että se tekijän persoonallinen puumerkki pitää löytyä tekeleestä. Minä oottelen vielä sitä virheetöntä kudelmaa, mutta ei sellaista ole vielä syntynyt ja kymmenen vuotta nyt olen koettanut kangaspuilla treenata. Kovasti terveisii sinulle ja Parekille. Ihanaa, kun kevät saapuu. Kevät on kyllä niin kaunis vuodenaika.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.