Ja ihan silkkaa käsityötä

Ylpeänä esittelen: siinä se on. Melkein kahden kuukauden iltojen uurastus. Tyttäreni pusero valmiina:) Hihat ovat sitten millilleen yhtä pitkät. En vain saanut aseteltua puseroa ihan kunnolla tuohon olohuoneen lattialle.

Valmis pusero

Tässä sitten kaverini 50-vuotispäivälahja. Ripsiliina, 2,7 metriä pitkä. Kuva ei   ihan tee oikeutta liinalle. Se on omasta mielestäni aika hieno. Olen vähän kääntänyt sitä päistä jotta näkee, että sitä voi käyttää kummin päin vain. Tässä liinaa pikkuisen reilu metri.

Yksityiskohta reunasta, jotta näkee vähän sitä kuviota.

Eipä tässä sunnuntai-iltana muuta. Ossi kuorsaa jo tuossa selkäni takana. Aikku taisi kirjoittaa jossain, että koirat nukkuvat 75% vuorokaudesta. Se on paljon mutta varmaan pitää paikkansa. Minusta tuntuu, että Ossi nukkuu aina silloin kun sitä ei erityisesti aktivoi johonkin:). Terveisiä kaikille Ossilasta!

Ossin aatoksia osa 5

Lyhyt kertomus siitä, kuinka Ossista tuli täydellinen miesvihaaja - valitettavasti.


Oli ihan loppusyksy vuonna 2004 ja olin menossa Ossin kanssa iltalenkille. Kun on pimeää niin täällä meilläpäin on pimeää. Lähimmät katuvalot ovat reilun kahden kilometrin päässä. Vuonna 2004 olin vielä täysin terve ja hoidin iltalenkitykset oikein mielelläni. Tuolloin Ossi oli noin puolitoistavuotias.


Ensimmäisessa mutkassa, noin kahdensadan metrin päässä talostamme Ossi alkoi vetää hullun lailla pellolle ja sai hurjan haukkukohtauksen. Haukkuminen ei ollut ajohaukkua ja kiskoinkin sitten Ossia takaisin tielle. Nähnyt en mitään vaikka minulla oli tehokas otsalamppu.


Yhtäkkiä, lähes vierestäni kuului miehen möreä ääni: "Iltaa". Vastasin samoin vakken heti tunnistanutkaan, että siellä oli "herra Huu", naapurimme muutaman kilometrin päästä. Arvatkaas pelästyinkö? Noin 600 metrin päässä meiltä yksinasuva naisnaapuri oli sanonut minulle, että "herra Huu" käy pimeällä kurkkimassa hänen ikkunoistaan. Kävelimme "herra Huun" kanssa postilaatikolle ja sanoin hänelle, että olisi suotavaa kävellä näin pimeänä vuodenaikana otsalampun kanssa, jotta pimeässä näkisi vastaantulevat. Siihen "herra Huu" ei kuitenkaan sanonut mitään.


"Herra Huu" on eläkkeellä oleva ja ihan naimisissa mutta en koskaan ole erityisesti hänestä pitänyt. Vielä vähemmän sen jälkeen kun törmäsimme pimeydessä. Ossi vihaa "herra Huuta" ja saa hirvittävän haukkukohtauksen hänet tavatessamme joskus lenkillä. Kaikenlisäksi Ossin miesviha on laajentunut niin, että saamme olla hieman varovaisia kun meille tulee vieraita. Esittely pitää tehdä varovaisesti. Tuossa pari päivää sitten putkimies meinasi tuta Ossin hampaita eteisessämme. Mieheni sai estettyä juuri ja juuri Ossia puremasta. Ossi oikeasti hyökkäsi tämän miehen kimppuun. Ilmeisesti pelästyessään jotenkin.


En tiedä voiko tuolle Ossin miesvihalle tehdä yhtään mitään muuta kuin suorittaa esittely varovaisesti. Kun Ossi on hyväksynyt miespuolisen vieraan, Ossi kyllä muistaa hänet myös seuraavan kerran ja osaa olla yhtä rakastettava kuin perheenkin kesken. "Herra huuta" Ossi ei tule hyväksymään koskaan mutta eipä tarvikaan, koska "herra Huu" ei meillä kyläilekään.

Awardeja ja "tunnustuksia"

Tämän hauskan tehtävän sain annamarilta ja siitä nyt kiitosta vaan:). 


1) Olen suuri eläintenystävä. Tämä on niin suuri itsestäänselvyys meille täällä mäykkyblogeissa pyöriville, että taidan kirjoittaa kahdeksan totuutta itsestäni. Asioita, jotka ehkä olette tienneet tai sitten ette. Lemmikeillä kyllä pitää mielestäni olla karvapeite ja käärmeitä kammoksun. Itse asiassa sen verran, että se jarrutti ensimmäistä Afrikan-matkaani siihen saakka kunnes mies täytti 50. Possuista ja norsuista pidän vaikka niillä se karvapeite onkin vähän vähäisempi.Minipossua haaveilin pitkään ihan lemmikiksikin.


2) Olen muuttanut Kirkkonummelle kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran      vanhempieni kanssa ja toisen kerran mieheni kanssa.


3) Minulla on aika harvinainen veriryhmä AB Rh+. Valitettavasti en saa enää luovuttaa verta.


4) Nuorempana naisena omistin ihan itse kolme moottoripyörää. Tosin en   yhtäaikaisesti. Kuutiot kasvoivat tasaiseen tahtiin. Ensimmäinen pyörä oli ns "piikki" eli 125 cc, seuraava oli 250 cc ja viimeinen oli jo 600 cc. Liikennevaloissa oli hauska tarkkailla miesten ilmeitä...


5) Olen mieheni kanssa käynyt 24:ssä maassa yli 80:ssa kaupungissa.


6) Olen saanut virvelillä yli yhdeksänkiloisen hauen. Pankaahan naiset paremmaksi:) Tuosta kalasta olisi moni kalamieskin jo kateellinen!


7) En pidä sivistyssanojen käytöstä. Suosin suomalaista versiota tai kiertoilmaisua, jos vain mahdollista.


8) Kerään possuaiheisia esineitä. Tosin kokoelmani on vielä pieni. Ehkä noin kolmisenkymmentä possua. Tosi keräilijän mielestä varmaankin olematon ja sana kokelma pitäisi laittaa lainausmerkkeihin.


Nyt lähden tutkimaan mitä te blogikamut olette tunnustaneet. Piti vielä lisäämäni, että tunnustaa saa nyt kuka vaan. En haasta varsinaisesti ketään.

Meidän mäykkyjen nimistä

Olen kiinnostunut paikoista ja paikkojen nimistä sekä myös ihmisten ja eläinten nimien alkuperästä. Tutkin usein Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet. Luen tietysti paljon muutakin ja tämän hauskan Etunimet kirjan lisäksi lueskelen silloin tällöin Heikki Ojan kirjoittamaa kirjaa Aikakirja. Sekin on puhtaaksi tietokirjaksi hyvin mielenkiintoinen. 


Päätin katsoa mitä Etunimet kirja kertoo meidän mäyräkoirista. Kirjoitan siis muutaman rivin niistä etunimistä, jotka löysin kyseisestä kirjasta. Jotakuinkin aakkosjärjestyksessä ja omistajittain ettei ketään sorsita:) 


Alphonse on ranskalainen nimi. Suomalaisessa almanakassa Alfonso almanakassa vuosina 1908-28. Alunperin muinaissaksalainen: ensiosa adal merkitsee aatelista ja jälkiosa funs innokasta, kiihkeää jaloa ja altista.


Aslan ei ole päässyt nimikirjaan. Asla on puhuttelunimi Aslakista. Aslan on turkin kieltä ja tarkoittaa leijonaa. Aslan-leijona on on Cliwe Staples Lewisin kirjoittaman Narnia-kirjasarjan keskeisiä hahmoja. Terveisiä teillepäin Maria. Päivittelehän poikien kuulumisia. Toivottavasti pikkuleijona ei ole tehnyt tuhojaan.


Arttu on puhuttelumuoto Artturista. Alkuaan englantilainen (kelttiläinen) Arthur oli almanakassa jo vuonna 1871 .Nimen alkuperä ei ole selvä.  Mahdollisesti lähtökohtana on keltin artos joka tarkoittaa karhua. Kuuluisin Arthur on ollut n 500 jKr. elänyt brittiläinen kuningas ja hänen pyöreän pöydän ritareistaan kertoo keskiaikainen Arthurin tarina. Bassea ei löytynyt. Lähin sinnepäin oleva nimi on vanhatestamentillinen nimi Batseba joka kylläkin on naisen nimi:)


Fanni on suomalainen muoto Fannysta. Ollut almanakassa vuodet 1872-1928. Fanny oli - Selman ohella se "taivaallinen" runotar, jolle Frans mikael Franzén (1772-1847) kirjoitti säkeitä. Nelli on päässyt kalenteriimme 1995. Suomalainen muoto Nellystä. Virossa Nelli esiintyi jo vuoden 1824 kalenterissa.


Jasusta, Jonesta ja Jimistä. Jasu on lempinimi monelle Jaakolle joka tulee nimestä Jakob (alkuaan heprealainen.  Jim on englantilainen lyhentymä Jaakobin hellittelymuodosta Jimmy. Sheriffit: Teillä on itseasiassa kaksi samannimistä koiraa! :) Jonesta ei löydy mitään:(


Mauri nimen pohjana on latinan Mauritius, marokkolainen eli siis maurilaisen näköinen mies. Maurin nimipäivä on omistettu Mauritius-pyhimykselle, joka oli legendan mukaan maurien päällikkö. Hän kuoli (302) marttyyrina Genéve-järven rannalla paikassa, jolla on vieläkin nimenään Saint Maurice.
Roope on tavallisin kansanomainen asu nimestä Robert joka taasen englantilainen versio jota Saksassa vastaa Rupert.


Olli on lähtöisin ruotsinkielisestä Olle-muodosta ja päässyt kalenteriimme 1950-luvulla. Syy myöhäiseen kalenteriin pääsyyn saattaa olla se, että sitä nimeä on pidetty tavallisena kutsumanimenä kaikista Olavi-nimiryhmän muodoista.


Ossi on lyhentymämuoto Ossianista. Ossian on gaelin kielen Oisin, Ossin deminutiivimuoto sanasta oss eli hirvi. Ossistahan piti tulla metsästyskoira:) Ossin muutama nimiehdotus oli Olli ja Mauri, mutta Olli on minun isäni ja Mauri appeni nimi, joten nimet eivät tulleet kysymykseen.


Peppiä ja Rillaa kirja ei tuntenut. Peppi Wikipediassa viittaa tietenkin siihen maailman kuuluisimpaan vahvaan tyttöön Peppi Pitkätossuun.


Pipsa on Itä-Suomessa käytetty versio nimestä Pirkko joka taasen tulee nimestä Birgitta.


Kuinka ollakaan Terapeuttia ei löytynyt nimikirjasta. Sohvi nimi on yleinen kansanomainen muoto Sofiasta joka kreikkalainen nimi, jonka merkitys on viisaus. Onneksi olkoon Sohvi! Almanakkaan nimen on tuonut pyhimyskalentereiden marttyrileski Sofia, joka legendan mukaan oli milanolainen ylhäisönainen, joka miehensä kuoleman jälkeen matkusti kolmen tyttärensä kanssa Roomaan kohtaamaan marttyyrikuoleman keisari Hadrianuksen aikaan.


Tässä vähän tietoa näistä meidän ihmisten nimisistä mäyriäisistä. Vähän lyhennettynä, joten lisää tietoa voitte halutessanne kaivaa Kustaa Vilkunan hauskasta Etunimet kirjasta. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille mäyriäisille ja heidän omistajilleen.

Ossin aatoksia osa 4

Voisitko emäntä oikeasti olla häiritsemättä minua tähän aikaan aamupäivästä?

Olenhan oikeasti ihan vasta heräämässä. Eikä varmasti ole vielä puolipäivä!

Uusi tietokone toimii. Aivan mahtavaa. Ei tarvitse miettiä, koska mahtaa olla netin käyttö poikki. Oikeasti vanha koneemme ei vaan jaksanut enää. No kahdeksan vuotta ainakin taisi tulla täyteen.

Eilen kävin Helsingissä katsomassa penkkariajeluja mutta valitettavasti en nähnyt rakasta tytärtäni. Hänen koulunsa autot näin, mutta tyttö oli ilmeisesti sijoittanut itsensä kavereineen "väärälle puolelle" tai sitten minä olin "väärällä puolella". No paljon nuorta riemua tuli nähtyä ja tuli omat penkkariajot 31 vuoden takaa mieleen. Ilma oli silloin järkyttävän paljon kylmempi ja meitä edeltävästä autosta yksi sankari putosi ennenkuin edes lähdettiin liikkeelle. No onneksi tälle hieman huonokuntoiselle nuorelle miehelle ei käynyt kuinkaan ja hänet nostettiin takaisin lavalle ja matka jatkui.

Ossin ja minun kirjallinen yhteiselo täytti keskiviikkona vuoden. Vau. Täytyykin jossain vaiheessa oikein katsoa mitä soopaa tänne olen suoltanut.

Lunta tulee niin että heikottaa - meikäläistä nimittäin. Pian sitä on yhtä paljon kuin viime vuonna. Onneksi tämä luminen aika on ollut lyhyempi kuitenkin kuin viime vuonna. Ensi kuu on joka tapauksessa jo lähes kevätkuukausi, joten koitetaan kestää:)

Herätys 12.30

Arvatkaapas mitä? Meidän koira teki eilen varmaan koirien nukkumisen maailmanennätyksen. Se nousi 12.30. Itse istuin alakerrassa ja join jo toista kertaa kahvia - aamukahvit olin juonut tuossa yhdeksän maissa. Mies nousi kuudelta, minä yhdeksän pintaan ja koira 12.30. Kuulin, kun se pomppasi alas sohvalta ja alkoi samantien tulla alas rappusia. Ajattelin, että siltä rakko varmasti halkeaa mutta ei. Ossi haistoi kylmyyden eikä pitänyt mitään kiirettä ja sain rauhassa pukea talvitakkia päälleni. Ossi on omituinen. Ajattelin aikaisemmin, että miten myöhään koira voikaan nukkua? Tuossa yhtenä aamuna se nousi klo 12. Kuva otettu hiukan ennen kahtatoista:) Onkohan Ossilla joku vikana? Herätessään se on heti pirteä ja vaatii kaiken huomion. Kaikki muukin tuntuu olevan kunnossa.

Nyt on sitten presidentinvaalitkin ohitse ja maassa uusi presidentti. Kuntauudistuksesta olen ihmeissäni. Kirkkonummi yhdistyy Inkooseen ja osaan Siuntiosta.Toinen vaihtoehto on yhdistyminen Helsinkiin, Espoon, Vantaaseen, Kauniaisiin ja osaan Sipoota. Kauniaisissa asuvat varmaan riemastuvat. Asuinpaikan status häviää ja Suomen alhaisin veroprosentti nousee. Kunpa joku selittäisi yksinkertaisella kielellä mitä kuntalaiset voittavat sillä, että kunnista muodostetaan jättikuntia? Minun pieni pääni ei ymmärrä, vaikka talousalan ammattilainen olenkin ollut.

Taidanpa jatkaa tytön puseron kutomista. Ossikin heräsi tänään sentään jo yhdeksältä:) Koettakaahan kestää pakkaset. Kevät tulee!

Uusi vuosi, hienoa!

Kaikille oikein hyvää uutta vuotta. Tytär kysyi minulta reilu viikko sitten kutoisinko hänelle puseron.No tottakai. Sitten hän näytti minulle yhtä mallia netistä."Osaathan sinä kutoa tuollaisen?" Vetäisi tyttö muuten oikeasta narusta. En hevillä myönnä, että olisi asioita, joita en osaa tehdä. Hyvä ja huono piirre tietenkin.Nyt sitten väkerrän oheista puseroa ja on siinä hommaa. No toisaalta. Voisin minä sen ajan huonomminkin käyttää.Mies on työmatkoilla viikon ja Ossi on sitä mieltä, että mukavampi makoilla sohvalla kuin lenkkeillä kymmenen asteen pakkasessa. Tietokoneemmekin vetelee viimeisiään. Uusi on jo ostettuna mutta ei asennettuna. 

Taidanpa mennä jatkamaan kutomista. Jos minua ei näy kommenttibokseissanne, niin tietokoneemme on vetänyt viimeisen henkäyksensä. Hihkun täällä sitten kun pusero on valmis. Saatanpa pistää kuvankin.Nyt on vasta etukappaleen ensimmäinen kuviokerta tuossa kuvassa...