torstai 28. heinäkuuta 2011

Ikean rottia

Kävimme tytön kanssa tänään Ikeassa, koska tytön piti ostaa muutama pussilakana ja puinen haarukoiden ja veitsien erottelulaatikko. Lisäksi päätin ilahduttaa Ossia muutamalla Ikean pehmorotalla. Toinen musta ja toinen valkoinen.Musta on vielä prikulleen samannäköinen kuin kuvassa. Valkoinen alemmassa, hämyisessä kuvassa on suolistettu.


Ossi oman mattonsa päällä hännättömän ja lähes muutenkin tyhjennetyn rotan vartijana.


Huomenna meillä on Ossin kanssa eläinlääkärissä käynti. Diagnoosi minulla onkin jo. Lievä korvatulehdus ja vähän hankalampi eli oikeassa takatassussa polkuanturan väleissä tulehdus. No huomenna olemme jälleen viisaampia. Lääkitys, tassukylpy ja kauluria tiedossa...

6 kommenttia:

  1. No niin, sisälukutaitoni oletti, että nyt on sitten Ikeassa nähty rottia sisällä, että kivakiva, enpä kyllä enää käy ostoksilla mokomassa paikassa! :D

    Harmillista, että Ossilla on aihetta ellille. Toivottavasti lääkkeet purevat pikaisesti ja herran olo kohenee!

    VastaaPoista
  2. Maria: No aina kaikki ei olekaan sitä miltä pikavilkaisu antaa olettaa :). Nuo Ikean pehmorotat ovat muutoin aivan ihania ja juuri sopivan hintaisia antaa koiralle joka tuhoaa kaikki pehmolelut alta aikayksikön. Maksavat 2,95 kipale.

    Tulehdukset eivät muuten olleetkaan niin pahat kuin oletin mutta diagnoosi oli kuitenkin aivan oikea. Antibiooteilta suun kautta vältyttiin toistaiseksi. Yritetään saada tulehdus pois canofite-tipoilla. Tällä kerralla sekä korviin, että tassuihin. No tietysti sitten tassukylpyjä mutta ne ovat kuitenkin aika helppo homma. Käytetään loppuun sekä Hexocilit, että Malaseb
    shampoot. Lisäksi sain vihdoin ja viimein otatettua Ossilta sen allergiatestiin vaaditun verikokeen. Ossi kun oli joka tapauksessa pidetty aamupäivän syömättä.(Sitä on kerran jouduttu rauhoittamaan hoitotoimenpiteisiin) Tänään se käyttäytyi lääkärissä lähes mallikelpoisesti. Allergiatestin tulokset saan noin kuukauden kuluttua. Mielenkiinnolla odotan onko tuo meidän koiraherra oikeasti jollekin ruoalle allerginen... Raportoin sitten erikseen.

    VastaaPoista
  3. Ossille paljon myötätuntoa ja paranemista. Täällä toinen "potilas", joka selkeästi oireilee nyt jollekin tuolla luonnossa. Onko se siitepöly vai mikä, en osaa sanoa, mutta allergiatesti on myös pakko teettää. Arttu on ollut KOKO kevään ja alkukesän ilman kutinoita tai hyvin vähäisillä rapsutuksilla. Nyt sitten on pikku hiljaa takajalka alkanut vispata kainalossa ja korvissa, täällä reissussa (ollaan siis yhä reissun päällä) oikein kunnolla! Ja kun palaamme kotiin, siellä vasta alkavat kukkia samat kiusankappaleet, jotka täällä etelämmässä on koko lomamme ajan ärsyttäneet Artun tassuja ja korvia. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan Ossin tuloksia.

    VastaaPoista
  4. Mai:

    Ossi on ollut yllättävän hyväntuulinen ja sain jopa tassuihin laitettua niitä canofiten antibioottitippoja. Todennäköisesti johtui siitä, että koira oli sen verran väsynyt ettei kauheasti jaksanut pistää vastaan. Huomenna onkin sitten toinen ääni kellossa kun pitäisi saada toisesta pullosta tipat KORVIIN. Siinä hommassa Ossi osaa kyllä kehittää ihan hysteerisen raivon. Taidan laittaa tipat sormenpäihin ja sormella ujuttaa korvaan. Eihän sitä sillä lailla tietenkään saa yhtä syvälle kuin pullosta mutta rimpuilevalle ja päätään koko ajan ravistelevalle mäyrikselle se pullosta tippojen laittaminen on aika tekemätön juttu. Tiedän kokemuksesta. No hyvää lomanjatkoa teille kuitenkin vaikka kukat kiusaavatkin:(

    VastaaPoista
  5. Ossi on suolistanut rotan mäyräkoiratoveriensa tapaan, liekö tuo tapa ihan geeneissä?

    Saisiko korvatipat korvaan, jos toinen henkilö antaisi samaan aikaan makupaloja? Meillä ei kyllä kepulikonstit tehoa, koira kyllä tietää, milloin on ikävää toimenpidettä tulossa.

    Tällä viikolla vien Ollin rokotuksille. En ole käyttänyt ikinä koiraa rokotuksissa, se on ollut aina tyttären hommia (pääemäntä). Ei ole siis mitään mielikuvaa, miten Olli päättää reagoida eläinlääkärissä.

    VastaaPoista
  6. Lääkärissä Ossi on aika iisisti ja rokotukset ja verenottokin sujui ihan ilman suurempia pyristelyjä. Eilen illalla jouduin Ossia ottamaan niskasta kiinni kun se meinasit tikata minua. Pienen neuvottelutuokion jälkeen tipat saatiin tassuihin. Korvatipat menivät korviin peurapaistin voimalla:) En koskaan lyö Ossia otan sitä vaan tiukasti niskasta kiinni ja vähäsen nostan että se tietää ettei koita "kukkoilla". Olen joskus ajatellut, että olisi aika hurja kombinaatio jos olisi kovapäisen mäyriksen luonne ja 50 - 60 kiloa. Eiköhän teidän eläinlääkäri mene hienosti ja onhan siellä sitten yleensä pieneläinhoitaja avustamassa.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.