lauantai 7. helmikuuta 2015

Potutuslauantai osa 78

No alkaahan ne paineet kihistä päässä, kun ei pariin viikkoon niitä pura pois. *linkki* Kaksi suurta koiraa hyökkäsi miehen kimppuun. Tämä on jo kohta kaksi viikkoa vanha juttu, mutta saa silti minut näkemään punaista. Ei voi olla totta? Miten ihmiset voivat pitää äkeitä koiriaan irti? Minä veisin asian ilman muuta poliisille. No mercy, koirilta henki pois. Seuraavan kerran kyseessä voi olla pieni lapsi ja vahingot pahoja. 

Minun kimppuuni on yhden kerran hyökännyt dobermanni. Se oli kanssa miehellä, joka piti sitä koiraa aina vapaana. Silloin sen koiran ärsytyskynnys meni jostain syystä yli äyräiden. Tein hyvin hidasta kaarrosta 125-kuutioisella moottoripyörälläni ja se dobberi iski hampaansa oikeaan pohkeeseeni. Onneksi prätkä pysyi pystyssä ja koira irrotti otteensa, kun "potkaisin" sitä samalla jalalla, jossa koira roikkui kiinni. Välissä oli nahkapuku ja nahkasaappaat, joten fyysisiä vahinkoja ei tullut. Tapahtuneesta lähtien olen lievästi pelännyt dobermanneja, enkä lainkaan välitä kyseisestä rodusta. Olin tapahtuman sattuessa 16-vuotias ja omasin kevytmoottoripyöräkortin.

Ihmisten tyhmyys on joskus käsittämätöntä. Luin jutun, jossa jenkkipariskunta istui jossain viininmaistajaistilaisuudessa ja lapset olivat lukitussa autossa. Ilman pipoja ja hansikkaita, takit sentään päällä. Taaperoikäisiä ja ovet lukossa. Lämpötila oli nollassa ja lapsia "vahdittiin" kännykällä. Poliisien tullessa paikalle, molemmat lapsiparat huusivat ja itkivät täyttä kurkkua. Taisi olla niin, että lapset otettiin ainakin väliaikaisesti huostaan. Kamalia vanhempia. Itse jätin tyttöni yhden kerran autoon nukkumaan, kun ajattelin, että juoksen Tapiolan Stockmannin ruokaosastolle. En ollut poissa kuin varmaan varttitunnin ja tyttö nukkui sikeästi vielä, kun jatkoimme matkaa. Tuostakin sain niin huonon omantunnon tuskan, etten koskaan enää jättänyt tyttöäni autoon nukkumaan. Minulla pyöri koko ajan kauhukuva mielessäni, että auto voi syttyä tuleen jne. Hieman tapahtuneen jälkeen Ruoholahdessa muuten paloi auto ja kyydissä ollutta pientä lasta ei keretty saamaan sieltä ulos. Auto oli sammunut ja äiti lähti hakemaan apua, jätti taaperon ja about puolivuotiaan autoon ja lukitsi ovet. Taapero saatiin ulos ja puolivuotias paloi autoon. Veikkaan, että äiti ei ole ikinä toipunut asiasta.

Yksi seuraamani blogi sai taas jotain ihan käsittämätöntä palautetta. Kommentti alkoi, että "vittu mitä paskaa". Tältä ameebaakin vähäjärkisemmältä kirjoittajalta oli jäänyt huomaamatta, että kommenttia ei voi edes kielioppimme mukaisesti kirjoittaa noin. Kyseessähän ei ole toteamus, vaan kysymyslause, joten siinä on lause täynnä kielioppivirheitäkin, puhumattakaan siitä, että lause on suorastaan tökerö.

Ainoat suomalaiset kirjoittajat, jotka saavat mielestäni käyttää nykypäivänä tuota v:llä alkavaa naisen elintä kuvaavaa sanaa, ovat Pasa ja Atpo. Luin heidän uusinta teostaan *linkki* Eniten vituttaa parisuhde, kun sen sai vitosella Suomalaisesta Kirjakaupasta. Tai oikeastaan se meni niin, että viidellätoista sai kolme pokkaria, joista yksi siis tämä. Junamatkalla kotiin maanantaina, aloittelin sitä kirjaa ja varmaan muutama kanssamatkustaja ajatteli, että tuolta kurpalta on jäänyt lääkkeet ottamatta, kun hieman hihittelin.

*linkki* Onko vihapuhe sananvapautta?  Tätä asiaa käsittelee Nazima Razmyar Iltalehden blogikirjoituksessaan. Hän kokosi yhden kirjoituksen saamistaan vihamielisistä kommenteista, jotka kyllä vaikuttivat yhden ja saman häiriintyneen henkilön kirjoittamilta. Kyllä poliitikoksi aikovan, kauniin suomalaistuneen nuoren naisen pitää kaikkia järkyttävyyksiä lukea. Hävettää välillä olla suomalainen.

Onneksi en ole pitkään aikaan syönyt tonnikalaa. *linkki* Jos minua tuijottaisi tälläinen otus tonnikalapurkista, saisin varmasti hysteerisen kohtauksen. Seuraavan kerran, kun avaan tonnikalapurkin, katson kyllä huisin tarkasti, että siellä on ihan ja vain ja ainoastaan tonnikalan lihaa.

Mutta hei, näihin potutuksiin ja niistä huolimatta, oikein hyvää viikonlopun jatkoa Ossilasta.

2 kommenttia:

  1. Iso koira voi olla todella vaarallinen! Ihmisellekin. Minä pelkään hiukan isoja koiria, vaikka ei koskaan ole yksikään hyökännyt. En tiedä, mistä pelko tulee, kun muuten olen ihan koiraihminen. Kerran olen kyllä hyökkäävää schäferiä pelästynyt, kun se syöksyi parkkeeratusta autosta kohti, ei mitään kylläkään tapahtunut.
    Minua ihan sydämeen sattuu, kun niin moni lapsi nykyaikanakin joutuu elämään turvattoman lapsuuden. Kaikesta materiaalisesta ylenpalttisuudesta huolimatta lapsen asema ei automaattisesti ole hyvä eikä turvattu. Muualla päin maailmaa tulee lisäksi vielä puute kaikesta aineellisesta ja lapsen aseman yleinen arvottomuus. :(
    Tuo v-sana on mielestäni merkityksensä menettänyt. Koen sen nykyään pelkkänä rumana kirosanana, en enää miellä sitä siksi, mitä se alunperin on tarkoittanut. Itse en ole koskaan tuota sanaa sanonut, vaikka kuinka muuten olisin raivostunut jostain. Se on melkein tehonsa menettänyt, pitäisi kai ottaa käyttöön miehinen vastine...
    Nuo vihapuheet ovat nykyajan kansainvälinen ilmiö. Kauhistuttaa, kuinka huonosti maailma voi ja kuinka paljon pahaa iso osa ihmisistä mukanaan kantaa. Surullista.
    Hyviä viikonlopun jatkoja toivotellen!

    VastaaPoista
  2. Se olisi hyvä, kun ihmiset tiedostaisivat koirienkin voimat. yhdellä kutomakamulla on todella iso koira ja se on hyvin koulutettu, mutta silti pitävät sitä aina hihnassa. Joskus on kuulemma tälläinen kuonohihna käytössä. En tiedä miten se toimii, mutta olen nähnyt joitakin koiria kuljetettavan sellaisissa.

    Jotenkin tuntuu, että lapset alkavat taas pikkuhiljaa menettää omaa arvoaan. joskus sata, sataviisikymmentä vuotta sitten ei lapsilla ollut yhtään mitään arvoa. Lapsia yritettiin tehdä niin paljon kun niitä tuli, koska "niitä kumminkin kuoli".

    Minä yritän olla viljelemättä tuota v-sanaa ihan tarkoituksella, mutta joskus se lipsahtaa. En voi sanoa, ettenkö koskaan ole sanaa sanonut. Tyttöni ilmeisesti käyttää tuota sanaa enempikin, kun miesystävä kysyi, että onko se suomalainen yleinen kirosana. No oli tyttö ilmeisesti sanan alkuperän kuitenkin selvittänyt, kun poikkis ehdotti englannin vastaavaa sanaa. Täytyy muistuttaa tyttöä siistin kielenkäytön merkityksestä. Eli tee, niinkuin minä sanon. Terveiset Saksaan.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.