tiistai 12. huhtikuuta 2011

In München steht



ein Hofbräuhaus: Eins, zwei, g´suffa... Terveiset ihanan, ihanan keväisestä Münchenistä. Piipahdimme siellä nuuskuttelemassa kevättä. Lämpöä päivällä oli auringossa +20. Illallakin tarkeni syödä terassilla. Hofbräuhausessakin tuli piipahdettua ja yhdet vehnäoluet join mieheni kanssa. Tyttö otti lasillisen valkoviiniä. Jalkani olivat lähellä sanoa yhteistyösopimuksen irti kun saivat aimo annoksen kulttuuria. Kävin yksinäni Rezidenssissä joka on toiminut useamman keisarin kotipaikkana. Onneksi osa palatsista oli remontissa. Yhdeksässäkymmenessä huoneessa oli jaloilleni ihan tarpeeksi. Ja muutenkin liikuimme kävellen suurimman osan ajasta.

Tässä itselleni ostamat lahjaesineet: Kanadalaisen taiteilijan,Sid Dickensin, tekemiä keraamisia laattoja. Suomestahan niitä ei saa ja saimme ensimmäisen laatan joululahjaksi mieheni siskolta kolmisen vuotta sitten. Seuraavalta jenkkimatkalta ostimmekin niitä sitten kolme ja nyt ostin kaksi. Joululahjaksi olemme saaneet laattoja yhteensä kolme ja olen itse ostanut viisi. Kunhan mieheni saa nämä laatat ripustettua eteisen seinälle, eteisen seinää koristaa yhteensä kahdeksan laattaa. Valitettavasti taiteilija ei vielä ole saanut ideaa mäyräkoirasta. Iiris ja lintu






menevät näiden kavereiksi. Keskellä olevasta joululahjasta alkoi hurahdukseni näihin koristetiilikiviin. Käykää katsomassa Sid Dickensin kotisivuilta. Com perään niin johan alkaa tietoa tulla.


Ossi oli anoppilassa hoidossa ja varmaan se oli ihan tyytyväinen kun sai taas nukkua sohvalla ja lisäksi anopin ja apen kanssa sängyssä:). Liikuttavan onnellinen Ossi kuitenkin oli kun eilen haimme sen heti lentomme tultua.

Ihanasti ovat lumetkin sulaneet neljän päivän aikana. Tiemme jääpeite on kokonaan kadonnut ja pääsen taas esteettä kävelemään Ossin kanssa lenkkejämme.

2 kommenttia:

  1. Ihania laatoja! Mä olen kanssa vähän vastaavanlaisia hypistellyt joissakin sisustusliikkeissä, mutta toistaiseksi ovat jääneet ostamatta. Muistan, että törmäsin sellaisiinkin joissa oli vanhaa nuotitusta, olisivat aivan ihania näin entiselle viulistille :)

    Teidän loma kuulosti tosi mukavalta :)

    VastaaPoista
  2. Itsekin muistan nähneeni laattoja joissa oli nuotteja. Jotkut asiat jäävät päähän paremmin kuin toiset. Itse olen jostain syystä ihastunut kukkiin. Laattojen kestävyyskin tuli testattua kun lintulaatta tippui kakluunin syvennyksestä lattialle. Ei säröäkään - onneksi. Murto-osan sekunnissa näin sen jo sieluni silmillä tuhannen pirstaleina....

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.