maanantai 15. lokakuuta 2012

Sataa, sataa ropisee


Tänään on kurja päivä. Eipä ihme, että minua nukutti melkeinpä kymmeneen ja Ossi katsoi parhaimmaksi oikoa koipiansa vasta yhdentoista maissa. Tyttö nousi myöhään. Parempi kun ei edes mainitse kellonaikaa. No minulla oli rauhaisaa aikaa juoda pari isoa mukia kahvia ja lukea kaikki yleensäkin lukemani nettilehdet. Tänään olikin monta, monta hyvää pikku-uutista. Tänään muun muassa vietetään selkeän kielen päivää. Toivottavasti viranomaiset ja lomakkeiden laatijat painavat korvan taakse ja miettivät mitä on selkeä kieli.

Kun on oikein surkea ilma, niin voi kaivaa varastosta pari keskellä kauneinta kesää otettua Ossin kuvaa. Kaikki kuvat taitavat olla Aikun ottamia. Kiitos Aikku, että saan lainata sinun kuviasi Ossista.

Tässä Ossilla on "Voi ei. Taasko minua valokuvataan?-ilme"



 Tässä Ossi on sitä mieltä, että nyt minut voisi jättää jo rauhaan:)



Tässä tuo katselee, että huijattiinko minua nyt kuitenkin, kun en saanutkaan mitään?

Helsingin Sanomien nettiversiosta bongasin mainion jutun, miten koiran hajuaistia voi käyttää jopa lääketieteessä. Olen kyllä aikaisemminkin lukenut, että koira voisi haistaa jopa syöpäsoluja. Lukekaa ja ihmetelkää Tohtori Koiraa: Jan Kaaro ja Tohtori Koira

Toinen koirauutinen oli sellainen, jossa rescue-koira pelasti 9-viikkoisen vauvan herättämällä vauvan vanhemmat. Vauva nimittäin lakkasi hengittämästä, mutta pelastui vanhempien ja pelastushenkilökunnan toimenpiteiden avulla. Tämä taisi olla Amerikan ihmemaassa. Ovat nämä meidän koiraystävämme sellaisia ihmeotuksia. Kaikille oikein hyvää viikkoa!

26 kommenttia:

  1. Vähän on kyllä ankee ilma. Tuulee ja on kyllä sataa-tihuttanutkin, eli melko harmaa päivä. Selkeän kielen päivä, hih, onneks mä en tehnyt sitä Ellin murrepostatusta tänään ;) Ja musta nyt ei saa selvää vanha Erkkikään, ei vaikka kuinka olisi selkeää kieltä ;)

    Ihania kuvia Ossista, vaikka kovasti pieniä ovatkin. Kyllä sua, Ossi, varmaan huijattin, jos et kerran mitään palkkaa kuvauksista saanut.
    Juu, määkin oon joskus aikoja sitten lukenut tuosta koirien hajuaistista syöpäsoluja kohtaan. Olis nuo kyllä varmaan aika oivallisia syöväntunnistajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Elli kaikista sinun kirjoituksistasi saa ihan hyvin selvää, jopa murrekirjoituksista. Niitä on vaan minun hidas lukea.

      Minä koetin torjua ankeaa ilman aiheuttamaa oloa tekemällä hyvää ruokaa ja leipomalla "vähän helvetin hyviä pullia" Anna Leena Härkösen ohjeen mukaan. Hyviä niistä pullista tulikin. Tai ainakin ihan "mukiinmeneviä". Jos tekisi pullat ihan kokonaan mantelijauhoista, niin voisivat keliaakikotkin syödä. No meidän perheessä ei kukaan ole oikeastaan kovin allerginen, ainaskaan ruoka-aineille. Minä vähän jollekin pajulle tms ja Ossi pölylle ja peuralle ja meille ihmisille.

      On se vain mainiota, mihin kaikkeen voisi käyttää tarkkaa hajuaistia. Ellille koirasuukkoja ja rapsutuksia.

      Poista
  2. Oih, tuossa viimeisessä kuvassa voisi hyvin olla Peppi, hauskaa! :)

    Tää ainainen sade alkaa kyllä nyppiä, argh!!!

    Ihana tuo tarina koirasta, joka pelasti vauvan! <3 On ne vaan niin paljon vielä viisaampia nuo meitin karvapöksyt kun ehkä ymmärretäänkään.

    Mukavaa viikkoa teille ilmoista huolimatta ja Ossi-mossille rapsuja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaakko, että meidän koirissa on samaa näköä? Hih. Ainakin ne ovat karkeakarvaisia mäyriksiä molemmat. Älä vaan sano Pepille tuollaisia, voisi vielä loukkaantua.

      Onhan noita, sankarikoiratarinoita. Se oli kyllä tosi mielenkiintoinen tarina se koiran reagointi vauvan hengittämättömyyteen. Ihanaa oli se, että vauva saatiin uudestaan hengittämään. Joskushan noita sattuu noita selittämättömiä vauvojen kuolemisia, kun vauva vaan lakkaa hengittämästä. Tämä karmea juttu saattaa tapahtua vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen ja selitystä ei oikein ole. Yksi selitys on, että vauva unohtaa hengittää. Hengittäminen ei ole vielä tavallaan muodostunut sellaiseksi ihan automaattiseksi refleksiksi. Koetetaan kestää nämä Etelä-Suomen sadekelit. Onhan sentään vielä plusasteita! Tytöille koirapusuja Ossilta.

      Poista
  3. Niin, meistä koirista on moneksi. Seuralaisiksi ja sankareiksi. Toivotaan kuivempia kelejä, että päästään pinkomaan ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä tiedä, minkälaisia sankareita näissä meidänkin koirissa asustelee. Sisäisiä sankareita. Voisihan näistäkin olla pelastajaksi tarvittaessa. Tänään ei ole Ossinkaan tehnyt mieli pinkoa ulkona. Lenkillä se näytti "miettivän", kuinka pääsisi pian takaisin sohvan lämpöön. Vanhalla herralla kotiinpääsy on kuitenkin riippuvainen suolen toiminnasta ja sen Ossi tietää itsekin. Siksi piti kaikki toiminnot toimittaa nopiaan. Lutukoille terveisii M-L ja Ossi

      Poista
  4. Koirat ovat kyllä sananmukaisesti ihmisen parhaita ja uskollisimpia ystäviä. Teknologia ei uhkaa koiran asemaa ihmisen ystävänä, mutta muistaako ihminen sen, että luonto tarjoaa mahdollisuuksia teknologian sijaan? Hienoja, urheita ja viisaita koiria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssa ehdottomasti sitä mieltä, että tuo sanonta ihmisen parhaasta ystävästä pitää paikkansa. Onhan noita kissoja sun muita, mutta kissa tuskin tekisi mitään ihmisen hengen pelastamiseksi. Tuota koiran hyvää hajuaistia on muuten kokeiltu esim diabeetikoilla ja epileptikoilla, kun koulutetut koirat pystyvät varoittamaan omistajaansa liian alhaalle laskeneesta veren sokerista tai lähestyvästä epilepsiakohtauksesta. Hajuaistin käytön mahdollisuudet ovat siis ihan uskomattomat, poliisi- ja huumeiden etsinnän lisäksi. Wilille ja teille terveisiä Saksan maalle! M-L ja Ossi

      Poista
  5. Kyllä on taas ilmoja pidellyt! Ja lokakuu ei ole edes aikaisemmin kuulunut mun inhokkikuukausiin.

    Vai selkeän kielen päivä. No minä sain taas puhelinmyymälässä oikein selkokieliset ohjeet puhelimen päivitykseen, eli "Luot vaan Live ID:n googlessa ja lataat Zunen ja lisäät asetuksiin..." Jaaha, no niinhän minä vähän olin meinannutkin ;P No kyllä myyjä lupasi sitten tehdä sen, jos en itse osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu. Siinähän ne olivat ne selkeät ohjeet uudelle puhelimelle. Parasta vaan, että myyjä ihan nyt itse lataa sen. Joskus tosiaan näiden uusien teknisten vempainten käyttöohjeet ovat ihan käsittämättömät. Varsinkin, kun esimerkiksi uuden digiboksin käyttöohjeissa on ihan selkeitä virheitä. Säädintä olen joutunut opettelemaan ihan yrityksen ja erehdyksen kautta, kun se vempain EI todellakaan toimi niiden kirjoitettujen ohjeiden mukaan. Autsch

      Poista
  6. Ossi näköjään pitää valokuvaamisesta yhtä paljon Maurikin :) En ole täällä Espoon puolella onnistunut minäkään vanhaa herraa houkuttelemaan sateella ulos, enkä edes heti sateen jälkeen; Mauri nostelee järkyttyneen näköisenä tassujaan yksi kerrallaan ja katsoo minua että "etkö ymmärrä nainen, kun mun tassuni kastuvat?" Näin kerran TV:stä ohjelman epileptikoille koulutetusta koirasta ja se oli tosi vaikuttavaa, koira pystyy haistamaan omistajasta tulevan kohtauksen jo tuntia ennen, ja kohtauksen jälkeen osaa hakea lääkkeet ja haukkua niin kauan että potilas ei vaivu koomaan tms vaan herää pikku hiljaa. Ajatelkaa mikä valtava lisävoima epileptikon itsenäisyydelle on apukoira.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ossissa ei ole ainesta linssiluteeksi, ei sitten lainkaan, vaikka hieno kuvattavahan tuo olisi minun mielestä:) Märkä maa tosiaan syöksee Ossinkin ihan kauhistuksen tilaan. Tosin kaikki on suhteellista, miehen kanssa mennään oikein mieluusti lenkille vaikka sataa.

      Tuollainen epileptikon koira on varmaan yksin asuvalle ja tiheästi kohtauksia saavalle painonsa arvoinen kultaa. Oikein pahassa kohtauksessa, kun on hengenlähtö lähellä. Jos kohtauksen tietää olevan tulossa, voi jo ennakkoon soittaa vaikka jollekin ihmisystävälle tai sukulaiselle, joka voi sitten tulla tarkistamaan tilanteen. Onhan olemassa epilepsiaa sairastavia, jotka yksinkertaisesti eivät tuon pahan kohtausvaaran vuoksi voi asua yksin. Mauri-sedälle terveisiä!

      Poista
  7. Turussa myrskyää oikein kunnolla, jopa Aurajoki tyrskyää ja se on paljon se! Emäntä ja koira kyllä tykkäävät syksystä. Saa hyvällä omalla tunnolla käpertyä sohvalle ja kuunnella sadetta. Jalo protestoi ainoastaan sadekelien seurauksena tulevaa kylpyammepeseytymistä, putkiremppaa ja koiraystävällisempiä pesutiloja yhä odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt juuri täällä näkyy harvinainen valoilmiö, mutta eiköhän taas kohta sada. Putkiremppa ainakin kerrostalossa on harmillisempi juttu. Turkkuseen terveisiä, M-L ja Ossi

      Poista
  8. Siuntiossa myös aamulla sadetta ja tuulta, lähdettiin kuitenkin lauman kanssa kärrylenkille ja sieltä tultuamme sää tyyntyi ja aurinkokin näyttäytyi. Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä ole Porkkalan niemeltä pitkä matka Siuntioon. Se kamala sade taisi tulla sieltä teiltäpäin ja nyt se sade on onneksi ohi täälläkin. Kiitos kuvakehuista, minä en ole sählännyt kameran takana, mutta malli on oma ja kultainen:) Tyttölaumalle koirapusuja Ossilta M-L ja Ossi-mossi.

      Poista
  9. Pohjamaalla ei ole onneksi satanut tänään, mutta sää on harmaa ja kolea. Toivottavasti sade pysyykin poissa siihen asti, että me pääsemme koirapuistoon ja takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, toivottavasti kerkesitte puistoon ja takaisin. Nyt on vähän sellaiset ajat, että ihan joka puolella Suomea alkaa ankea syksy. Ei vaan voi mitään. Syksy on se vuodenaika joka voisi poistua. Suomen vuosi voisi jakaantua jotenkin kolmeen osaan:) lyhyeen talveen, vähän pitempään kevääseen ja tosi pitkään kesään. Se olisi tälläisen kesäihmisen toivomus. Vaan ei taida toteutua... M-L ja Ossi

      Poista
  10. Ensimmäinen ajatus tuosta syöpäkoirasta oli, että kun ensimmäinen allerginen älähtää niin siihen se sitten kaatuu. Kun kuitenkin käytännössä varmaan voitaisiin koiran liikkumista rajoittaa. Listalta ei löytynyt että koira löytäisi syöpäkasvainta aivoista - ex-mieheltä sellainen löytyi pari viikkoa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehkä niitä koira-allergisia voisi sitten testata ihan perinteisin menetelmin.

      Onpa ikävä juttu, että ex-mieheltäsi löytyi kasvain aivoista. Aivoleikkaus on kova juttu. Itse sellaisen kokeneena tiedän miltä tuntuu.

      Nellille vinkuvonku-Ossilta terveisiä. Tuolla se mouruaa alakerrassa päästäkseen miehen kanssa kävelylle. Monta päivää Ossi onkin taas joutunut tyytymään minun lenkityksiin, kun mies on ollut matkalla. M-L ja Ossi

      Poista
  11. Virkanainen-byrokraatti tuntee nyt ilkeän piston sydämessään... ai että ihan selkokieltäkö sitä pitäisi yrittää kirjoittaa? Myönnän kankean virkakielen käyttämisen, mutta eihän nuo viralliset postit paljon muuhun anna mahdollisuutta. Kyllä minä yleensä aina yritän olla lyhyt- ja selkeäsanainen. Mutta en kyllä ikinä pärjää Kelalle, siellä on sellaiset lomakkeet ja sellaiset ohjeet, ettei niistä meinaa ottaa selvää. Aikoinaan, kun piti ruveta tyttöjen puolesta täyttämään puoliorvon eläkehakemuksia, oli pakko soittaa Kelalle ja kysyä neuvoa, miten heidän lomakkeitaan oikein pitäisi täyttää. EU-lomakkeetkin on helpompia.

    Meillä oli viime yönä kireimmillään -11 astetta pakkasta ja aamulla herätessäkin oli yli -4 astetta. Pari paitaa piti pukea tuulitakin alle, että tarkeni lähteä polkemaan töihin. Sadekamppeet oli mukana, mutta iltapäivällä en kovasti kastunutkaan. Aamupäivän lumisade muuttui vedeksi ja loppui iltapäivällä kotiin lähdön aikaan. Hyvä ajoitus! Kotona pitikin sitten laittaa leivinuuniin tuli ja köllötellä koiran kanssa sohvalla. Olli ei suostunut tänään kuin sadan metrin asiointilenkeille. Kylmää, pimeää, sateista... kaikkea sitä, mistä koira ei pidä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkakieli on monasti kapulakieltä, ainakin kirjalliesessa muodossa. Lailliset perustelut ja tulkinnat pitää olla yksiselitteisiä. Tämä johtaa monasti varmasti siihen vaikeaan tulkittavuuteen. KELA:lle ei pärjää kyllä mikään eikä kukaan. Heidän lomakkeisiinsa ja ohjeisiin tutustuin palkkojen laskennan yhteydessä (sairaslomat, äitiys-,isyys- ja vanhempainlomat ja monet muut kummallisuudet). Näistä edellämainituista KELA ainakin korvaa työnantajalle osan.

      Huiiii, kuinka kylmää teillä jo on. Lumisadetta luvattiin Lappiin, mutta en minä miellä Oulua vielä Lapiksi. Vai kaiketi se nykyään kuuluu Lapin lääniin, kun jokunen vuosi noita lääninrajoja muutettiin. kait se on sitten ilmastokin Lapin mukainen:) Täällä oli sentäs 13 astetta päivällä, siis lähes "hellettä". Olli-pollille rapsutuksia M-L ja Ossi.

      Poista
  12. Nyt täytyy vastata melkein viran puolesta, että läänejä ei ole enää olemasakaan. Oulu kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, joka ulottuu etelän Pyhäjärvestä pohjoisen Kuusamoon asti.

    Lappi alkaa tuossa 90 km päässä eli kun mennään länsirajaa ylöspäin, Kuivaniemi kuuluu meihin ja Simo Lappiin. Esimerkiksi Oulusta on lyhyempi matka Helsinkiin kuin Nuorgamiin. Me ollaan omasta mielestä keskellä Suomea :)

    Mukavaa keskiviikkoa! Nyt oli +4 lämmintä ja tarkeni pyöräillä ilman lapasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai viran puolesta:) Kyllä minua saa sivistää ja oikoa tyhmiä kirjoituksia. Luulin oikeasti, että ne isompikokoiset läänit ovat vielä olemassa, kun niitä rukattiin silloin vuonna yks ja kaks:) No on Oulu melkein keskellä Suomea paitsi siellä rannikolla ja täältä etelästä katsottuna sinne on huisin pitkä matka:) No minun mielestäni ja Turkuun ja Tampereellekin on pitkä matka - oikeasti. Paitsi, että Turkkuseen pääsee Kirkkonummelta aika kätevästi sillä Turun pikajunalla, silloin kun VR sattuu kulkemaan. Terveisiä M-L, Ossille en kertonut, että sen emäntä on vähän tietämätön.

      Poista
  13. Suomen läänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa :)

    Kyllä minustakin Oulusta on pitkä matka kaikkialle, ainakin Eurooppaan. Olen menossa tyttären luo Englantiin joulukuun alussa ja lennän Tukholman kautta (siis Oulusta suoraan Tukholmaan ja sieltä Lontooseen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Olisin ehkä hakenut jossain vaiheessa tuon tiedon. Nyt ei tartte:) Oulu-Tukholma-Lontoo on aika pitkä lento, oikeasti. Eihän se suorana Oulu-Lontoo olisi tietenkään kuin tunti enempi kuin Helsinki-Lontoo, mutta öyks, kun joutuu vaihtamaan konetta ja odottelemaan vaihtolentoa. Sehän se tekee matkaan lisää pituutta ajallisesti. No varmaan kuitenkin ihanaa nähdä sitten tyttöäkin. Minäkin joudun sitten varmaan ainakin kerran keväällä käymään Etelä-Ranskassa, jos tuo tyttö toteuttaa uhkauksensa ja lähtee sinne Aix-de-Provenceen kieltä opiskelemaan....

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.