Vähän sateista keskiviikkoa Ossilasta

Sen verran sataa, että Ossia piti raahata kävelylle. Koska en viitsinyt  raahata poloista postilaatikolle asti, tein pienen lenkin autotallin ympäri (noin 150 metriä) ja armahdin Kingiä. Menemme lenkille sitten, kun lakkaa satamasta. Oiva tauko blogin päivittämiseen.

Heh. Seuraava linkki on mainio juttu: *linkki* Ikea-reissu voi ajaa parisuhteen kriisiin. Me harvemmin käymme Ikeassa. Tytölle on kuitenkin löytynyt kiva levitettävä parisänky aikoinaan Ikeasta. Sillä on nyt käyttöä, kun saamme viikonlopuksi miähen tunteman pariskunnan Saksasta. Minä olen vähän stressaantunut, mutta kait tuostakin nyt selvitään. Vaimo ei ilmeisesti puhu kuin saksaa ja minun saksan kieleni on umpiruosteessa. No hyvällä tahdolla ja miähen tulkkauksella varmaan selviämme.

Eilen oli kyllä minun pidettävä kieltä keskellä suuta. Miäs livahti yksinään sisustusostoksille. Jos olisin senkin aikeen tiennyt, olisin kyllä pistänyt herätyskellon soittamaan. Nauroimme yhden minun hyvän ystävättären kanssa sitten illalla, että eihän miehiä pidä päästää yksin sisustusostoksille. Lopputulos: aika väärän väriset verhot tytön huoneeseen. Siellä on ollut aikaisemmin rullaverho, mutta se tipahti viime kesänä. Vääränmalliset istuintyynyt uusiin Boknäs tuoleihimme. Itse tuolit ovat ihan kivan näköiset. Niitä on nyt neljä kappaletta keittiön pöydän ympärillä. Kaiken kruunaa ulkokuistille ostettu matto, johon pyyhitään jalat sisään tullessa. Voi ei. Siinä lukee "WELCOME". Viisaana vaimona pidin suuni melkein kiinni, mutta ei mikään ostoksista täytä kriteerejäni. Huoks.

Tiedättekös mitkä ovat Suomen ihmisille vaarallisimmat eläimet. Minä olisin tiennyt ainakin sen vaarallisimman. Tästä asiasta meillä on joskus tullut vähän kinaa miähen kanssa. Minä näet olen sitä mieltä, että sitä vaarallisimman eläimen kantaa tulisi Suomessa harventaa ja roimasti. Miäs metsästäjänä on vähän toista mieltä. Kantaa kuulemma tulee ylläpitää siten, että metsästäjät saavat joka vuosi saalista. Voi, voi. No, tuossa ohessa tilastoa vuosilta 1998-2011. Ai niin ja tämä meidän parhain ystävämme on toisessa tilastossa ykkösenä. Koira on tappanut Suomessa vuosina 1998-2011 15 ihmistä. Aika kurjaa. Minä näin ihan saman tilaston Jahti-lehdessä ja pohjana on Tilastokeskuksen tilastot, joten uskottava se on. Liikenneonnettomuuksissa ykkösenä hirvi, muissa hyökkäyksissä ykkösenä koira ja kakkosena ampiainen. Jos jaksatte vilkaista tilastoa, niin tässä. Ei hirmuisen pitkä lista: *linkki* Suomen vaarallisimmat eläimet. Hevonenkin komeilee aika korkealla sijalla molemmissa listoissa. Vihainen hevonen on äärettömän vaarallinen. Kiltti hevonenkin on vaarallinen ihan kokonsa puolesta.

Ossila hiljenee hetkeksi ja toivottaa kaikille oikein mukavaa vappua. Nauttikaa kuohujuomaa kohtuudella.

Potutuslauantai osa 85

Aloitetaan vähän politiikalla. Ihan kappaleen verran ja se saakin sitten riittää lähes koko loppuvuodeksi. Minua harmittaa vaalien lopputulos. Saan sanoa näin, koska kävin äänestämässä. Sitten voin tietysti olla yhtä hienon diplomaattinen kuin Sauli, joka uutisissa sanoi, että "Vaalien lopputulos on aina oikea." Luuleekohan joku aidon oikeasti, että Sipilä pelastaa tämän maan? Minä veikkaan, että neljän vuoden päästä tämä ihan sama shitta jatkuu ja jatkuu. Tosin toivon olevani väärässä. Sitä ennen Sipilällä on hirmu paljon seliteltävää, joka alkaa ihan kohta. Kuten esimerkiksi se, että miksi niitä ministereitä ei tiputettukaan kahteentoista. Onneksi hänellä näyttää olevan sen verran selkärankaa, että Paavo Pesusienelle ei tipahtanutkaan ministeripestiä, joten Paavo vetäytyy murjottamaan takaisin parlamenttiin. Persuista ainoa, jolla on ministerikokemusta, on Toivo Kankaanniemi, se hemmo, joka jokunen vuosi sitten loikkasi Kristillisdemokraateista Perussuomalaisiin. Jos ja kun persut ovat hallituksessa, niin on meillä trio: lestadiolainen pääministeri, katolinen jokujoku ministeri ja kristillinen pappi (ehkä jokujoku ministeri). No se politiikasta. Jaa olisihan siellä kepulaisista tietty vielä nuhteeton Kauko Juhantalo, entinen ministeri, joka istui Valtakunnanoikeudessa noin 20 vuotta sitten yrittäessään kiristää SKOP:in silloista johtajaa Wegeliusta ja "koplata" itselleen jotain lainaetua. Jep,jep. Demokratia on puhunut, joten se siitä. Vanhasen Mattikin sitten palasi päivän politiikkaan. Ehkä hän kyllästyi esittelemään itseään "Matti Vanhanen, Pyllistä." Heh oikeasti Perheyritysten Liitto lyhennetään PL.

 Eilen, ajaessani Lohjalle, näin yhdessä paikassa aivan mielettömän määrän valkovuokkoja. Hyvä, etten ajanut ojaan, kun ihastelin sitä valkoista kukkamerta. Ei meillä vaan näy vielä valkovuokkoja. Yhden sinivuokon näin, kun kävelin Ossin kanssa eilen tuota meidän "päähiekkatietä" pitkin tavallista pitemmälle. Yhdestä talosta tuossa vajaan puolentoista kilometrin päässä on sellaiset ikivanhat isot airedalen terrierit kuolleet pois, joten voin hyvin kävellä siitä talosta ohitse.

Päivän hyvä asia: miäs kävi vaihdattamassa uudet kesärenkaat minun Tucsoniin ja vielä parempaa, maksoi ne. Ensin minä soittelin tuohon samaan firmaan ja sain hinnaksi 900, joka johtui siitä, että katsoin rekisteriotteesta  niiden renkaiden koon, jotka olivat autossa, kun olen sitä autoa katsastuttanut. No ne vanhat renkaat ovat kaksi tuumaa leveämmät, kuin normikoko, jolle se auto on tyyppihyväksytetty ja kolme sataa kalliimmat. Onneksi miäs tajuaa noista renkaista enempi kuin minä:) Säästöä se on kolmesataakin.

Hei haloo. Olenko minä joskus kirkunut mielipidettäni siitä, että koiria ei saa roikottaa ulkona sillä välin, kun itse käy kaupassa? *linkki* Kirkkonummen Prismasta varastettu Topi löytyi. Koira vietiin, mutta saatiin onneksi takaisin omistajalleen.

Tämä seuraava on minusta jotain ihan käsittämätöntä Suomen oikeuslaitoksessa. Mies, joka on murhannut, raiskannut ja käyttänyt hyväkseen 4-vuotiasta lasta on pääsemässä vapaaksi, koska hän on istunut elinkautisestaan jo reilut 19 vuotta. *linkki" raiskaajamurhaaja pääsemässä vapaaksi. Täysin käsittämätöntä. Asiaa vastustavat Rikosseuraamuslaitos, psykiatrinen sairaala ja asiantuntijat, mutta hovioikeus on päästämässä hänet vapaaksi. Mikä elinkautinen on 19-20 vuotta? Yhteiskunnalle ja yksilöille vaaralliset ihmiset täytyy pitää lukkojen takana heidän eliniän, vaikka millä syyllä ja hinnalla, koska heistä ei voi mennä ikinä takuuseen. Kuuluisa "Jammu"-setäkin oli osoittanut sairaalloista kiinnostustaan lapsiin jo 1950-luvulla ja sitten hän tappoi ne pikkutytöt melkein kolmekymmentä vuotta sitten. Jos hän olisi päätynyt Niuvaniemeen aikaisemmin, ne hänen tappamansa tytöt olisivat nähneet aikuisuuden. 

Olen järkyttynyt, mutta siitä huolimatta kaunista viikonvaihdetta Ossilasta!

Paljon onnea vaan...

Huhtikuun 21. päivä on elämäni paras päivä, tai ainakin vuoden 1993 jälkeen:) Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten tyttäremme syntyi ja minusta tuli äiti ja miehestäni isä. Soittelimme tytön kanssa hieman ristiin ja rastiin tänään. Ensin hän ei vastannut ja sitten kun hän soitti, niin minä ajoin autoa. Ajaessani en vastaa koskaan puhelimeen. Enkös olekin tunnollinen kansalainen?

Vetelin imurilla kaikki hiirtä pienemmät pois tuolta "kodinhoito" huoneen lattialta ja sovittelin uutta mattoa paikalleen. Sain maton tänään sieltä sisustusliikkeestä, jossa kanttautin päät saman värisellä oranssilla kankaalla kuin nuo kudotut raidat ovat. Kaikki nuo lankojen päät pitää vielä katkoa, mutta minun oli ihan pakko "koe sovittaa" mattoa.

 Ossi vetelee päikkäreitä tuossa toissa päivänä otetussa kuvassa. Rakkaat peitot ja matto ovat pään alusena.

Minun miäheni syksyllä istuttama kultasadepuu on alkanut tehdä pieniä umpuja. Wuhuu! Se puu on siis selvinnyt talvesta hengissä. Parin vuoden päästä voin siis odottaa upeita kukkasia, ehkä.

Terveiset Ossilasta!

Potutuslauantai osa 84

Puuseppä kävi eilen, katseli keittiön pöydän pöytälevyä ja sanoi sen, minkä jo melkein tiesimmekin: uusi levy. Sitten kyselin varovaisesti hintaa ja hän piirteli pöydän mallia vihkoonsa. Sanoi valitettavasti vain niin kalliin hinnan, että haemme sen pöydän uuden levyn Juvi-Tuotteesta puuvalmiina ja viemme sitten sen puuvalmiin pöytälevyn hänelle pintakäsiteltäväksi, elikkä petsattavaksi ja vahattavaksi. Jos puuseppä sanoo hinnaksi kolme kertaa kalliimman hinnan, jolla saamme puuvalmiina lähes samanlaisen levyn kaupasta, niin valitettavasti silloin ostamme sen sieltä liikkeestä. Tosin Juvi-Tuote teettää kaikki huonekalut sun muut lipastot ja koko tuotevalikoimansa Virossa, missä myös on vielä paljon puusepäntaitoa jäljellä. Ehkä enemmänkin kuin Suomessa. Todella harmi, koska mielellämme olisimme ostaneet paikalliselta pienyrittäjältä koko levyn. Nyt tässä tapauksessa money talks...

Miäs ottaa nyt vähän kupoliin. Hän on kutsunut meille vappuviikonlopuksi ulkomaiset vieraat. No eihän siinä mitään, mutta hän ei ole tehnyt elettäkään siivotakseen tätä taloa... Tai no joo, hän järjesteli kirjoja viikon ollessaan viimeksi lomalla:) Kaiken lisäksi ilmeisesti vain tämän vieraan pariskunnan mies osaa englantia ja vaimo miähen muistikuvan mukaan vain saksaa. Jep, jep. Onpa mukava viikonloppu tulossa. Minun vanha saksan kielen taitoni on niin umpiruosteessa, ettei sillä mitään keskustelua viritellä. Ymmärrän toki kohtalaisen hyvin.

*linkki* 8 syytä joiden vuoksi todella kannattaa omistaa koira. Näissä syissä ei todellakaan ole mitään harmittavaa, päin vastoin.

Vein Kirkkonummen Marttojen kierrätyskeskukseen kaksi vanhaa keittiön pikku jakkaraa ja toimivan kasettiradion. Ostin kolmella eurolla neljä pientä lasia, jotka lähes tulkoon samanlaiset kuin meidän neljä vanhaa ja yhden vanhan munakupin, jonka luulen olevan Arabian tuotantoa, sekä oheisessa kuvassa olevan noin 20 cm korkean lasienkelin. Minulla on kaksi pientä lasienkeliä ennestään tuossa eteisen ja pikkueteisen välisessä ovessa, mutta sitä ovea availlaan niin paljon, että tämän asetin olohuoneen ja eteisen väliseen oveen. On tuolla enkelillä kasvot ihan kokonaisuudessaan, mutta ne eivät näy, kun on niin läpinäkyvää lasia ja heijastuksia ihan joka suunnasta.

Miten ihmeessä saan miäheni siivoamaan, kun en aio itse nyt kauheasti vaivautua? Ei miäskään ikinä siivoa, jos minä olen kutsunut vieraita. 

Muistakaahan mennä huomenna äänestämään. Meillä on perinne, että aina äänestetämme varsinaisena äänestyspäivänä.

No, mutta hei, näihin pieniin potutuksiin ja niistä huolimatta, oikein ihanaa viikonlopun jatkoa täältä Ossilasta!

Kevään viimeiset tulppaanit

Ostin tänään varmaan ihan viimeiset tulppaanit. Ei valkoisten tulpsujen jälkeen

voi juurikaan enää käyttää tulppaaneja. Ne vain loppuvat. Tulppaanikausi loppuu.

Huomenna tulee puuseppä katsomaan tuota meidän lähes satavuotiasta pöytäämme. Hän katsoo voisiko tuohon pöytään tehdä uuden pöytälevyn. Tuo vanha on koivua ja liimapuuta. Siihenkin aikaan ovat puusepät jo tehneet liimapuulevyjä. Tuo pöytä on vaan hieman kaareva toisesta päästään. Nyt vihdoin ja viimein, kun talo on maksettu, tai on siitä jo vissiin neljä vuotta, kun laina loppui, niin on hieman ylimääräistä rahaa hassata. Olemme ajatelleet, että tuohon kauniiseen pöydänrunkoon saisi teetettyä samanmallisen pöytälevyn, Huomenna sitten olemme asiassa viisaampia.

Pitää varmaan vähäsen seurata puheenjohtajien vaalitenttiä. Olen ollut ihan järkyttynyt persujen joistakin vaalimainoksista. Kansakunnan sivistyneisyyden näkee siitä, miten se kohtelee heikompiaan. Näin on joku sanonut. Nämä persut haluaisivat vielä leikata kehitysavusta, joka on jotain prosentin luokkaa valtion budjetista. Mikäli ymmärsin luvut oikein ja osasin laskea, niin tälläiseen lukuun pääsin Tilastokeskuksen sivuilta. Muutkin persujen mainokset ovat ihan lähes tulkoon tökeröitä. No, se politiikasta. Muistakaahan kuitenkin käydä äänestämässä.

Nyt pitää lähteä vielä vähäsen herra päätähtösen kanssa ulkoilemaan. Terveiset Ossilasta!

Potutuslauantai osa 83

Nyt potuttavat jotkin ihmiset, tai oikeastaan puoli sukua.... Ykkössijaa pitää ehdottomasti oma rakas tyttö, joka soittaa aivan liian harvoin ja käy Suomessa aivan liian harvoin. Kakkossijalla on oma miäs, joka niittasi sen karmean metson tänne "hänen" työhuoneeseensa. Nyt näen sen metson pepun aina, kun katson telkkaria. Kolmosena tulee rakas appiukko, joka ei kyllä yleensä ikinä ota minua aivoon. Pitkänäperjantaina meinasin saada raivarin, kun hänen oli pakko todistaa sitä miehisyyttään nostamalla runkopatja meidän peräkärryyn. Sillä seurauksella, että appiukko sai melkein sydänkohtauksen. No viimeistä sijaa listalla pitää minun oma rakas äiti. Kävin eilen katsomassa häntä, kuten joka perjantai. Näin hoitokodin seinällä äänestysajan ja sitten kysyin äidiltäni, että "kävithän äänestämässä?" "No, en käynyt", oli vastaus. Voihan pakana, ajattelin ja sitten kyllä vuodatin äidille, mitä mieltä olen äänestämättä jättämisestä. Tytön poikaystäväkään ei ole soitellut pitkään aikaan. Hän joskus aikaisemmin ilahdutti meitä soittamalla. Tytöllä ja poikaystävällä on sellainen maksu TV-liittymä ja siitä saa soittaa ilmaiseksi lankapuhelimiin. Meillä on vielä vanha lankapuhelinliittymäkin.

Jätän itseni listalta pois, koska nyt ihan vähään aikaan en ole potuttanut itseäni. Tätäkin sattuu, joskus.

Tuossa edellisessä kirjoituksessa kerroin, kuinka iso, kaatunut haapa aiheutti vahinkoja appiukkoni tontilla ja sitten rikkoi vielä naapurin peräkärryn. Voitteko kuvitella, kuinka ihmeellisiä ovat vakuutussäännöt? Kotivakuutus ei korvaa, kuin omalla tontilla aiheutuneet vahingot, eli siis appiukon rikkoutuneen aidan. Naapurien auton täysvakuutus olisi korvannut peräkärryn, mikäli se olisi ollut auton perässä kiinni. No, sitten olisi kyllä autokin mennyt rikki siinä samalla ja nyt appiukon täytyy sitten kaivaa omalta tililtä käteistä naapurin rikkoutuneeseen peräkärryyn. Onneksi tapahtuma ei varmasti vie häntä konkurssiin. Katselin netistä, mitä maksaa peräkärryt ja isoin kuomullisena on siinä kolmen tonnin kieppeillä. Toivotaan, että se rikkoutunut peräkärry oli pieni ja halpa ja ilman päällyskuomua. Miäskin on havitellut meille uutta peräkärryä, mutta sain hänet järkiinsä, kun sanoin, että meillähän ON peräkärry, mihin me tarvitsemme uuden peräkärryn. Miäs on siinä mielessä toope, että kaiken tarttisi olla aina uutta ja viimeisen päälle laitettua. Miähen peräkärry on varmaan kymmenen vuotta vanha, mutta se oikenisi ihan pienillä korjaustoimenpiteillä. Sitä paitsi me tarvitsemme peräkärryä korkeintaan kerran, pari vuodessa.

Eläinaiheinen potutus: *linkki* Hevosajelu päättyi sekasortoon Ikävintä tässä jutussa on se, että mielestäni tämä on Haltialassa jo toinen kerta, jos nyt muistan oikein. Saattaa se olla tapahtunut muuallakin. Silloin parivaljakko hevosia sai sätkyn, kun niiden peffoille tipahti räystäältä kasa lunta. Sellaisia hevosia ei ole olemassakaan, jotka tyynen rauhallisesti seisoisivat, kun keko lunta rämähtää lautasille. Sama kuin niitä vetäistäisiin täysillä ruoskalla persauksille. Nyt, jostain syystä tämän hevosen aisat pettivät. No, se on kyllä ihan ja täysin valjastajan vika, että ne aisat pääsivät tippumaan. Kaikki varusteet hevosen kanssa pitäisi tutkia joka kerta ennen käyttöä. 

Minä olin hevosten kanssa niin tarkka, että katsoin jalustinhihnan kunnon aina ennen selkään nousua, samoin kuin sen, että satulavyö on ihan varmasti tarpeeksi kireällä, ennen kuin nousin ratsaille. Hevosista jotain ymmärtävät näkevät myös, että nuo jutun kuvat ovat ihan satunnaisessa järjestyksessä. Onneksi ei tapahtunut mitään henkilö-, eikä eläinvahinkoja.

Blogiini oli taas eksytty tosi ihmeellisillä hakusanoilla. Toinen oli "mopsin eloa" Ihan olen luullut kirjoittavani mäyräkoira aiheista blogia. Toinen oli "peliautomaatti". Voi ei, kyllä saa olla tosi epätoivoinen hakija:) tuolla hakusanalla.

Mutta hei, näihin pieniin potutuksiin ja niistä huolimatta oikein ihanaa viikonvaihteen jatkoa Ossilasta. Aurinko paistaa ja leskenlehtiä on vaikka kuinka ja paljon!

Suoma myrsky teki tuhojansa

Hui, että tuuli eilen kovaa. Me menimme Ossin kanssa kävelylle siinä puoli neljän aikaan ja hyvä olikin. Miäs soitti tuossa puoli viiden aikaan, että hän tulee sitten vähän myöhemmin. Hänen piti mennä isällänsä käymään. Olin juuri tullut kävelyltä, kun miäs soitti. Kävelyllä ollessani katselin koko ajan niitä huojuvia puita ja muutamassa kohdassa melkein pelkäsin. Onneksi ei ollut tuonne meidän takapihalle mitään asiaa. 

Silloin, kun tuo tuuli, tai myrskytuuli tuulee tuolta luoteesta tai pohjoisesta, niin se on pahin suunta meidän talon sijaintia ajatellen. Se tuuli pääsee silloin puhaltamaan koko tuon pienen lammen pituudelta, ilman, että siinä on mitään suojaa. Meidän kaikki suurimmat puut ovat tuolla "alatontilla", siis lampeen päin ja voin kertoa, että ne puut ovat isoja. Silloin, kun oli se "Tapsa"-myrsky vuonna 2011, niin silloin tuulen suunta oli sama ja sehän rykäisi pari isoa parikymmenmetristä kuusta nurin. Heh, toinen niistä kuusista asetti itsensä juuri ja juuri meidän talon ja puuliiterin väliin. Kuvat kaatuneesta kuusista *linkki*  Onneksi ei tänä vuonna sitten meidän puille sattunut mitään. Ympäri Suomea oli taas sähkökatkoksia ja kun menin kangaspuilla kutomaan, kuuntelin radiota. Radiossa kerrottiin, että Porkkalassakin oli jossain päin tietukos, kun oli puu kaatunut tielle.

Appiukon tontilla kaatui eilen jättikokoinen haapa, aidan yli, rikkoen siis aidan ja suoraan naapurin peräkärryn päälle. Se haapa oli ollut sisältä päin ihan laho. Toivottavasti vakuutus korvaa vahingon. Miäs sanoi isälleen, että nyt joku Pete Puunkaataja hommiin ja kaikki isommat haavat, sekä hopeapajut nurin, ennenkuin tapahtuu henkilövahinkoja. Hopeapajut ovat siitä hauskoja puita, että jos ne ovat terveitä rungoltaan, niin nehän alkavat kasvattaa uusia versoja. Sitten, kun niitä uusia versoja leikkelee, niin niitä saa pidettyä sellaisina pallomaisina pensaina. Tämmöiseen ratkaisuun on päädytty yhdessä Långvikin tien varrella sijaitsevassa talossa.

Meidän Ossi-possi on saanut aika sotkun aikaan. Tuo vanha villisiantalja lentää ihan parin viikon sisällä roskiin. Toivotaan, että Ossi ei mene vahingossa mukana, kun se osaa maastoutua siihen taljaan aika erinomaisen hienosti.

Edit: Täytyy vielä kertoa yksi juttu. Näin tuossa telkkarissa mainoksen tuosta 100 päivää ilman viinaa ohjelmasta. Ehkä Matti Nykäselle se voi olla vähän kovempi juttu, mutta radiosta kuulin kotiin ajaessani, että Atik Ismail (vanhemman polven futispelaaja, 58 vuotta) on ollut ilman viinaa 25 vuotta. Repikäähän siitä...

Ossilasta terveisiä kaikille!

Hyvää pääsiäistä Ossilasta

Kun päivä sattuu lauantaiksi, niin on ihan pakko kertoa pari juttua, jotka harmittavat. Yleisotsikko itsepäiset miehet.

Olimme eilen miähen kanssa appiukon luona. Ensin olin käynyt tätini kanssa katsomassa äitiäni Lohjalla ja toivottamassa hyvää pääsiäistä. Otimme miähen kanssa peräkärryn mukaan, jotta saimme siirrettyä tytön vuoden käytetyn hyvälaatuisen runkopatjan tänne meille. Pistämme sen meidän "vieras"/työhuoneeseen ja puramme sieltä pois sellaisen vanhan, tosin kauniin rautasängyn. Olimme lähdössä pois ja olin ajatellut, että minä nostan miähen kanssa sen runkopatjan sinne peräkärryyn. Sanoin vissiin neljä kertaa appiukolle, että "pidä Ossia" ja ne kaksi viimeistä kertaa olivat jo melko kiukkuisia. No, appiukko (83) vastasi, että luuletko olevasi vahvempi? meinasin vastata, että en luule, vaan tiedän. Appiukolla on sydämen vajaatoimintaa ja tahdistin. Miäskään ei sanonut mitään, koska hän on joissain asioissa niin toope. Nostivat siinä sitä runkopatjaa ja luulin, että appiukko lyyhistyy sen alle.... No, mitäs siinä sitten teet? Olimme miähen kanssa varmaan varttitunnin siinä pihalla, kun appiukko istui ulkotuolissa ja puuskutti ja minä mietin, että tarvitseeko kutsua ambulanssi. Miehistä itsepäisyyttä. Käly Ruotsissa: ihan todella yritin estää isääsi kantamasta sitä runkopatjaa...

Sitten me miähen kanssa kannoimme sen runkopatjan meille sisälle, eikä minulla ollut mitään vaikeuksia kantaa sitä. Ei se ihan kevyt ole, mutta ei minua sentään sydämestä ottanut. Huoks.

Minun täytyy näyttää mitä miäs on tehnyt. Voi itkut ja hammasten kiristykset. Miäs kyllä tietää, mitä mieltä olen tuosta, mutta en voinut estääkään häntä. Miäs on joutunut muuttamaan töissään pienempiin tiloihin ja hän joutui tuomaan metsästysmatkoiltaan ampumia trofeitaan kotiin. Tuo metso ei ole mikään pikkutirppa ja minulle tulee melkein parku silmään, kun näen sen. Sitä paitsi se on nyt asetettu niin, että kun katson televisiota hieromatuolistani (heh, sellainen selkää hierova laite) ja hieman kohotan katsettani, niin näen sen metson pyrstöpäästä päin:) :) Se on varmaan miehistä pilaa...

Kävin muutama päivä sitten ostamassa kolme sistustyynyä tämän uuden sängyn ja päiväpeiton päälle. Miäs kysyi, että mitäs ostit? Vastasin, että ison kasan kalliita sisustustyynyjä, kun tuo huone tarvitsee nyt niin paljon kaunistusta tuon metson vastapainoksi. Miäs oli kyllä jo etukäteen hakenut parille minun koriste-esineelleni uudet paikat, varmaan lepytelläkseen. Tosiasia vaan on, että mikään ei nyt riitä tuolle. Meidän pitää varmaan vielä rakentaa sellainen pieni hirsinen metsästysmaja, jonne voi siirtää nuo kaikki. Autotallissa on nimittäin kasa erinäköisiä sarvia ja yksi täytetty niilin ahven, joka painoi 80 kiloa.

Mutta hei, oikein ihanaa pääsiäisen jatkoa Ossilasta!