torstai 9. huhtikuuta 2015

Suoma myrsky teki tuhojansa

Hui, että tuuli eilen kovaa. Me menimme Ossin kanssa kävelylle siinä puoli neljän aikaan ja hyvä olikin. Miäs soitti tuossa puoli viiden aikaan, että hän tulee sitten vähän myöhemmin. Hänen piti mennä isällänsä käymään. Olin juuri tullut kävelyltä, kun miäs soitti. Kävelyllä ollessani katselin koko ajan niitä huojuvia puita ja muutamassa kohdassa melkein pelkäsin. Onneksi ei ollut tuonne meidän takapihalle mitään asiaa. 

Silloin, kun tuo tuuli, tai myrskytuuli tuulee tuolta luoteesta tai pohjoisesta, niin se on pahin suunta meidän talon sijaintia ajatellen. Se tuuli pääsee silloin puhaltamaan koko tuon pienen lammen pituudelta, ilman, että siinä on mitään suojaa. Meidän kaikki suurimmat puut ovat tuolla "alatontilla", siis lampeen päin ja voin kertoa, että ne puut ovat isoja. Silloin, kun oli se "Tapsa"-myrsky vuonna 2011, niin silloin tuulen suunta oli sama ja sehän rykäisi pari isoa parikymmenmetristä kuusta nurin. Heh, toinen niistä kuusista asetti itsensä juuri ja juuri meidän talon ja puuliiterin väliin. Kuvat kaatuneesta kuusista *linkki*  Onneksi ei tänä vuonna sitten meidän puille sattunut mitään. Ympäri Suomea oli taas sähkökatkoksia ja kun menin kangaspuilla kutomaan, kuuntelin radiota. Radiossa kerrottiin, että Porkkalassakin oli jossain päin tietukos, kun oli puu kaatunut tielle.

Appiukon tontilla kaatui eilen jättikokoinen haapa, aidan yli, rikkoen siis aidan ja suoraan naapurin peräkärryn päälle. Se haapa oli ollut sisältä päin ihan laho. Toivottavasti vakuutus korvaa vahingon. Miäs sanoi isälleen, että nyt joku Pete Puunkaataja hommiin ja kaikki isommat haavat, sekä hopeapajut nurin, ennenkuin tapahtuu henkilövahinkoja. Hopeapajut ovat siitä hauskoja puita, että jos ne ovat terveitä rungoltaan, niin nehän alkavat kasvattaa uusia versoja. Sitten, kun niitä uusia versoja leikkelee, niin niitä saa pidettyä sellaisina pallomaisina pensaina. Tämmöiseen ratkaisuun on päädytty yhdessä Långvikin tien varrella sijaitsevassa talossa.


Meidän Ossi-possi on saanut aika sotkun aikaan. Tuo vanha villisiantalja lentää ihan parin viikon sisällä roskiin. Toivotaan, että Ossi ei mene vahingossa mukana, kun se osaa maastoutua siihen taljaan aika erinomaisen hienosti.

Edit: Täytyy vielä kertoa yksi juttu. Näin tuossa telkkarissa mainoksen tuosta 100 päivää ilman viinaa ohjelmasta. Ehkä Matti Nykäselle se voi olla vähän kovempi juttu, mutta radiosta kuulin kotiin ajaessani, että Atik Ismail (vanhemman polven futispelaaja, 58 vuotta) on ollut ilman viinaa 25 vuotta. Repikäähän siitä...

Ossilasta terveisiä kaikille!

8 kommenttia:

  1. Kylläpä sae tarkkaan kahtoo että Ossin erotti tuosta :)
    Tarkkana suat olla sinnäe ettee käy nii että etit koeroos tinkaan sejjäläkee ku oot taljan viennä roskii :)
    Onneks ee kukkaa jiännä sen huavan alle. Tiälä ee taenna puita kuitenkaa kuatuva vaekka muuten mellastihhii se tuulj melekolaella.
    Mukavata torstaeiltoo Ossilaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy olla varovainen. Meidän roskis on tuossa 600 metrin päässä, joten ihan itsestään selvää on, että roskat menevät aina, kun autolla lähdetään liikkeelle. No tuossa ehkä kuukausi sitten onnistuin nakkaamaan pussin mukana rodeen autonavaimet... Siinä sitten tyhjentelin roskista ja kaivoin ne avaimet sieltä pohjalta. Tosi onni oli, ettei kukaan ollut naapuritalosta ulkosalla, eikä tietty appiukkokaan.

      Hyvä, ettei teiltä päin ole mennyt puita. Tuollainen myrskyksi yltyvä pohjoinen tuuli on onneksi harvinainen tuulen suunta. Savoon päin terveisii!

      Poista
  2. Heh, mä luulin että on oikein taidevalokuvattu: ensin Ossin turkkia, sitten Ossi, ja sitten laitettu nämä kaksi kuvaa yhteen. Helpommallahan tuo kuva tuli kun Ossi olikin villisialla.
    Lukiessa odotin sitä kohtaa kun kerrot että puu kaatuu, vaan onneksi ei tällä kerralla.
    Mä en huomannut tuulta ollenkaan, paitsi merisäätiedotuksessa, vaikk olin ulkonakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sinun kuvausideasi olisi kyllä todella hieno, mutta minun kuvankäsittely taidoillani (siis olemattomilla) jää kyllä tuollainen taidekuva tekemättä.

      Onneksi ei tosiaan tällä kertaa meille tapahtunut puu haveria:) Sinä olet tainnut olla vasta iltasella ulkona, kun illalla se tuuli alkoi laantua. Uskolle paijauksia. Saari-hetket senkus lähenee...

      Poista
  3. Ossi, hyvät tyästöt olitkin saanu aikaan tohon villisikamatolle. :)

    VastaaPoista
  4. Párek ja Palvelijatar10. huhtikuuta 2015 klo 8.39

    Ai kamala, ei Ossia saa roskiin viedä edes vahingossa! Me ei tykätä sellaisesta. Kuva Ossisa taljalla on hieno!
    Kaatuvat puut ovat tosi vaarallisia. Ei sitä tajua miten paljon ohutrunkoinenkin puu todella painaa tuoreena. Siinä kun on melkoinen määrä vettä solukoissa.
    Pirteää perjantaita Ossilaan!

    VastaaPoista
  5. No, voit olla varma, ettei Ossi mene roskiin edes vahingossa!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.