Tämä kuva on sunnuntailta, kun Ossin Nelli-prinsessa putsasi tassuaan lumesta meidän lenkin jälkeen.
Nämä kaksi kuvaa on sitten tältä päivältä. Tytär, jos luet tätä, niin näytä poikkikselle tämä massiivinen lumen määrä. Ei ole ainakaan neljään, tai viiteen vuoteen ollut näin hirmuisesti lunta näillä huudeilla.
Pah, tuumaa Ossikin hangista.
No, siiten siihen mukavaan eiliseen. Olimme sopineet minun hyvän kamun kanssa jo aikaa sitten, että menemme katsomaan Henri Cartier-Bressonin (1908-2004) valokuvanäyttelyä Ateneumiin. Matkalla asemalle hain postista uusimman Tamara Aladinin ostokseni, tuon etummaisen, joka on nimeltään Kleopatra. Jouluakaan en ole raatsinut ihan täysin korjata pois. Tosin miäs on jo kuusen heivannut tuohon takapihalle.
Näyttely oli aivan mahtava ja minun kamu lisäännytti minun possukokoelmaani parilla yksilöllä. Olimme molemmat sitä mieltä, että tuo takimmainen on kivampi, mutta on toi pikkuinenkin aika söötti.
Sitten Atskista tulin hirmuisella kiireellä, jotta ehtisin Kirkkonummelle Kahvila Rostaan järjestettyyn neulemiittiin, joka alkoi 16.30. Ossi varmaan ihmetteli, kun matte meni, tuli ja meni uudestaan:) Mun ihana blogikaveri Kristiina toi minulle "kaupunkituliaisen". Toivottavasti joku kirkkonummelainen saa järkättyä Rostaan uudelleen tuollaisen tilaisuuden. Edellyttäen tietenkin, että ihmiset ostivat tarpeeksi Rostan tuotteita. Rosta ei ole ollut kuin puolisen vuotta auki ja toivon ihan hirmuisesti, että omistajat saavat kauniin kahvilan kannattamaan siinä paikalla. Pullat ja kakut olivat aivan fantastisen näköisiä, mutta otin vain cappucinon, koska tällä elopainolla ei uskalla kakkuja edes ajatella. Pelkästä ajattelusta tulee jo kilo lisää. Kahvila Rosta sijaitsee ihan Kirkkonummen asemalta noin sata metriä, hmm olisiko etelään ja osoite on Munkinmäentie 19. Alikulkutunnelia pitkin Hangon tielle päin. Ei sitä voi missata:)
Avatessani ensimmäistä kertaa tuliaista siellä Rostassa, en aluksi tajunnut lainkaan, mikä se on. Kun en älynnyt katsoa käyttöohjetta ja ajattelin "tämä on Kristiinalta, joten se liittyy jotenkin käsityöhommiin"
No, ei liity ja
toimii!! Tämän käsilaukkukoukun pitäisi kuulua jokaisen kahviloissa istuvien naisten käsilaukkujen sisältöön. Nyt minullakin on ja käyttöön tulee. Kiitos vielä kerran Kristiina!
Kaikille terveisiä Ossilasta!
Wau, onpas teillä paljon lunta! :o Paljon enemmän kuin meillä. Mies sanoikin, että Helsingissä on paljon enemmän lunta kuin täällä, mikä on harvinaista. Yleensä aina on toiste päin.
VastaaPoistaTuo käsilaukkupidike on ihan loistava väline! Pitäisi tosiaan kuulua jokaisen naisen vakiovarustukseen, niin ei tarvitse miettiä laukulle paikkaa kahvilassa tai ravintolassa.
Terkkuja sinne teille kaikille ja Ossikalle suukkoja meitin tytsiltä! <3
No, huomaatkos, että mä liioittelin vähän, kun otin kuvat aurauspenkoista. Mutta joo, on sitä lunta tasaisesti sellainen 30-40 senttiä. Niin paljon, että ihan riittää.
PoistaTerkkuja kanssa teitille päin ja Peppi Pitkuliinille, sekä Rillalle wanhalta herralta suukkoset!
Kivoja tavaroita kaikki, ja laukkukoukku on tosi hyvä keksintö. Ehkä neljä vuotta sitten ostin Kirkkonummen asemalla olevasta kivasta liikkeestä tosi kauniin kissalaukun, tai oikeammin kassin. Harmi vain, että heti sen vetoketju hajosi. Työkaverini tarjoutui viemään laukun liikkeeseen (asuu kirkkiksellä), mutta en jostain syystä halunnut vaivata häntä. Laukku jäi sitten tosi vähälle käytölle.
VastaaPoistaHauskaa torstai-iltaa ja Ossikalle rapsutuksia.
No voihan harmi Palvelijatar, ettet antanut kaverisi viedä kassia takaisin. Vastuunsa tunteva kauppa olisi varmaan vaihtanut laukun.
PoistaOikein mukavaa iltaa sinulle ja Párekille kanssa ja terkut Ossilasta.
Hih, pääsinpäs taas yllättämään, siis yllärituliaisella. Laukkukoukut on niin käteviä, joka laukulle pitäis olla oma ettei tarvi vaihtaa laukusta toiseen.
VastaaPoistaOli kiva kahvila ja leipomuksen todella hyviä. Toivon, että ne sikäläiset neulojat rohkaistuu kutsumaan kokoon neulojat uudestaan. Kysyntää tuntuu olevan.
Ossille rapsut.
No tuo laukkukoukku on aivan ihana, enkä ole tuollaisia kyllä ennen nähnytkään. On muuten joskus ollut aika, jolloin luin Annasta aina ensimmäisenä Maisan ja Kaarinan:), joten siksikin osui aika nappiin. Tosin mulle riittää yksi koukku, sen takii, kun mulla ei ole kuin yksi tuollainen nahkanen käsilaukku, jonka voi ripustaa.
PoistaSiellä kahvilassahan oli todella paljon väkeä, hyvä, että kaikki mahtuivat istumaan. Mä käyn kerran viikossa siinä samassa rakennuksessa fyssarin hieronnassa, joten pitää ottaa tavaksi ostaa sieltä torstaipulla miähelle tuliaisiksi. Terkut täältä Ossilasta!
Onpa ihana kahvila, kävin Kristiinan blogissa vakoilemassa kuvia ;)
VastaaPoistaJos mä laittaisin laukkuni johonkin koukkuun, siihen se unohtuisi... kun ei hanskatkaan tahdo tulla julkisissa liikkuessa mukana, jos ne hetkeksi lasken penkille. Hajamieli ;)
No on kyllä liikaa lunta Ossille. Mutta mäyris-herralle on varmasti kolattu tassutteluväylät <3
Se kahvila on aivan fantastinen. Sinun pitää käydä katselemassa Kristiinalta, millaisia upeita kutomuksia hän saa aikaan ja lähes jatkuvalla syötöllä.
PoistaOssille on ajettu brm-brm, isolla traktorilla kulkuväylä ja meille ajoväylä:) Muuten olisi elo vaikeata, ihan kaikilla. Nyt saa lumi riittää. On kaikille urheilijoillekin varmasti tarpeeksi:) Hesan keskustakin pullotti lunta joka nurkka, kun ei niitä massoja kauheasti taideta kuljetella mihinkään. En tiedä, mutta liikaa näytti olevan Hesassakin:) Terkut Ossilasta!
Mä en oo tommosesta laukku koukusta ikinä kuullutkaan, tunnustan. Olen muuten eka kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos tulisit vasta vierailulle Aurinkokujalle.
VastaaPoistaKuule, en ollut minäkään kuullut ja vielä vähemmän nähnyt, ennenkuin sain tämän kyseisen lahjaksi. Olen jo käyttänyt muutamaan kertaan ja toimii. Terkut Aurinkokujalle täältä Ossilasta. Tulen vastavierailulle.
Poista