perjantai 1. helmikuuta 2013

Perjantaita ja kaalilaatikkoa



Jihuu. Olemme nyt kenties saaneet vuokrattua tytöllemme asunnon Pariisista. Mies sanoi eilen, että hänellä ei olisi pinna riittänyt kaikkien näiden kommervenkkien kanssa. Yksikin paperi tuli bumerangina takaisin, kun allekirjoitus oli väärässä paikassa. No asia korjattiin ja toivon mukaan olemme saaneet kaikki nimet oikeisiin paikkoihin. Ihan huippua oli se, kun mies joutui kirjoittamaan = kopioimaan ranskankielistä tekstiä käsin ja aikamoisen pätkän. Englanninkielisellä käännöksellä ei olisi lainvoimaa Ranskassa. Huoks. Tässä vaiheessa meillä kaikilla alkoi luikerrella käärme otsasta. Toimistoon on lähetetty miehen ja tytön passien kopiot, todistus siitä, että tytöllä on vakituinen osoite täällä Suomessa ja todisteita siitä, että mieheni pystyy maksamaan vaadittavan kahden kuukauden vuokran ja takuuvuokran. Tämä kaikki on vaatinut 26 edestakaista sähköpostia minulta ja herra Sergiolta. Aika turhauttavaa:). Lopussa kiitos kuitenkin seisoo. Kait siihen on uskottava.

Tein tänään meidän kaikkien herkkuruokaa: kaalilaatikkoa. Kaali on ruokana varmaan sellaista, että se jakaa ihmiset. Ihan niinkuin sipuli ja valkosipuli. Kaalista joko pidetään tai sitten ei. No joka tapauksessa. Tämä internetistä bongattu kaalilaatikon resepti on ihana. En tiedä tekeekö  sen hieman muita reseptejä paremmaksi juuri tuo fenkoli. No joka tapauksessa teen kaalilaatikon aina tällä reseptillä:


Noin kilo kaalia
noin 1/2 kiloa jauhelihaa
1 sipuli
4 porkkanaa
1 fenkoli
1 liemikuutio
musta- ja valkopippuria
suolaa, meiramia (reippaasti)
3-4 ruokalusikallista siirappia
2 dl puuroriisiä, reilut 1/2 litraa vettä

Pilko sipuli, suikaloi kaali ja fenkoli. Kiehauta isossa kattilassa reilusti vettä. Lisää liemikuutio. Hauduta kaalia noin 20 minuuttia. Keitä riisi. Kuullota sipuli, lisää jauheliha ja ruskista. Lisää raastetut porkkanat ja suikaloidut fenkolit ja anna hautua. Mausta suolalla ja pippurilla. Makeuta hieman siirapilla. Sekoita kaalin kanssa ja kaada isoon voideltuun vuokaan. Lisää pinnalle hiukan siirappia, ihan maun mukaan. Paista laatikkoa reilu tunti uunissa n. 175 asteessa.

Tässä vielä laituri 39:n merileijonia, ilahduttamaan teitä. Tehkää kaalilaatikkoa, jos pidätte kaalin mausta. Muuten älkää. Mukavat viikonloput kaikille!


21 kommenttia:

  1. Jei, onnea vuokraussuorituksesta! ;D Suoritukselta se todella kuulostaa.. Mun bestis opiskeli aikoinaan vuoden Montpellierissa ja muistan hyvin hänen uskomattomat kertomuksensa opiskelulupa-asioiden, vuokrajuttujen, yms. virkamiesasiointejen hankaluudesta.

    Kiitos kaalilaatikko-ohjeesta! Tykkään tooosi paljon fenkolista (ja kaalista), joten tuota täytyy kokeilla asap.

    Merileijonat on super söpöjä! <3

    Mukavaa viikonloppua teille kaikille sinne Ossilaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suoritus se tosiaankin on ollut. Tänäänkin tuli vielä herra Sergiolta muistutus, että viimeiset vuokrasopimukset, jotka piti tyttäreni allekirjoittaa eivät ole tulleet. Olikohan herra ottanut liikaa lounaalla viintä, kun lähetin ne sopparit hänelle tämän päivän aikana yhteensä neljä kertaa? Uskomatonta. No sitten jotenkin tajusin lähettää ne liitteet ihan erillisenä s-postina ja vielä kysyin, että mikä vika näissä on. No viimeinen s-posti sitten "meni lävitse" ja tuli vielä vastauskin, että nyt on kaikki kunnossa:) Siihen en enää jaksanut edes vastata... Varsinainen suoritus. Jos itselleni olisin sitä asuntoa vuokraamassa, olisin varmaan jo luovuttanut.

      Tarkoitukseni ei ole suinkaan kilpailla sinun hienon ruokaperjantain kanssa, mutta ajattelin laittaa tuon ohjeen, kun tänään tosiaan satuin kaalilootaa tekemään.

      Eikö vain ole sööttejä nuo merileijonat? Varsin hellyyttäviä. Voin vain kuvitella, että veneilijöillä on tullut tukalat paikat, kun niitä eläimiä on alkanut olla muutaman sijasta useita kymmeniä. Voi olla ihan vaaratilanteitakin sattunut laitureilla ja loppujen lopuksi merileijonat ovat ottaneet ihmisistä erävoiton 6-0. Veneethän on siitä satamalaiturista siirretty pois ja sellainen yksi iso satama-allas on kokonaan rauhoitettu näille merileijonille.

      Tytsyille ja teille hyvää viikonloppua ja Ossilta tytöille suukkoja.

      Poista

    2. Kilpailla ja hienon, höpö-höpö. ;D Kyllä maailmaan ruokaohjeita mahtuu ja etenkin täällä blogimaailmassa on tosi mukavaa, jos joku niitä jakaa, koska tykkään kokeilla uusia juttuja. Joten kiitos vielä! <3

      Ihan huippua, että niinkin suuressa kaupungissa voi luonto välillä edes voittaa ihmisen. :)

      Leppoisaa launtai-iltaa!

      Poista
    3. No no sinun ruokaperjantai hiaaano - oikeasti.

      Poista
  2. Onnea! Kuulostaapa todella rasittavalta pilkun viilaamiselta. Itse inhoan kaikkea turhaa näpertämistä ja ajan tuhlausta, varmaan en ikinä saisi vuokrattua mitään ulkomailta, hankkisin pelkästään vihamiehiä polttamalla päreitä :P Ja sitten meitä suomalaisia usein kutsutaan ylisäntillisiksi ohjeiden noudattajiksi... ?

    Täytyykin kokeilla fenkolia kaalilaatikossa, en muista olenko ikinä fenkolia käyttänyt missään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli niin megalomaaninen vääntö, ettei tosikaan. Onneksi nyt pitäisi kaiken olla kunnossa. Sitkeys palkitaan ja kohteliaisuus. Varmaan molemmat meistä sekä Sergio, että minä ajattelimme, että voi ei mikä ääliö....

      Fenkoli oli minullekin uusi tuttavuus ennen tätä löytämääni reseptiä. Siinä on vieno aniksen maku ja tuoksu ja se mielestäni raikastaa ja keventää kivasti sitä kaalilaatikkoa. Kotkaan teveisiä ja hyvää viikonloppua.

      Poista
  3. Mahtava juttu, että saitte sen asunnon! :) Mutta kylläpä otti koville, voi hyvänen aika sentään.
    Jotenkin kuulostaa siltä, että asiat on pakko tehdä mahdollisimman vaikeiksi!

    Ja nyt alkoi tehdä mieli kaalilaatikkoa...saisinkin varmasti syödä sen ihan keskenäni, luulen ;) Hyvät viikonloput! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen siis niin ylpeä itsestäni, kun jaksoin joka sähköpostin aloittaa ja lopettaa hyvin kohteliaasti. Kyllä oli hiomista. Ranskalaiset ovat ihmetyksekseni säntillisempiä, kuin olen ikinä pystynyt kuvittelemaankaan.

      Sun pitää tehdä joskus kaalilaatikko ja pistää pakasteeseen. Aina kun tekee mielei kaalia, muista sitten, että ai niin onhan minulla pakkasessa kaalilaatikkoa. Jos itselleni vain pitäisi tehdä, niin voisi olla, että Saarioinen olisi se joka auttaisi. Onneksi koko perhe tykkää kaalilaatikosta, jopa Ossi! Mukavat viikonloput ja laikkupojille terveisiä.

      Poista
  4. Kiitos kaalilaatikko-ohjeesta, minä kun tarviin ihan selkeitä ohjeita osatakseni jotain. Tykkään kaaliruuista, edullisia, terveellisiä ja täyttäviä. Njam.
    Vuokranantajalla on varmaan syynsä, miksi on tarkka vuokrasopimuksen teossa, varsinkin kun sellainen tehdään eri maahan. Haluaa toki varmistaa, että kaikki on kunnossa. Jotenkin ymmärrän asian oikeinkin hyvin. Tietenkin se on turhauttavan tuntuista, kun itse tietää olevansa kunniallisesti asiassa mukana, mutta se toinen osapuolihan ei voi siitä olla niinkään varma.
    On se vaan hienoa tyttärelle päästä asumaan Pariisiin, oi, teillekin hieno lomareissu sinne kai jo tiedossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä HooPee. Kiva, että jotkut muutkin pitävät kaalista.

      Ihan varmaan on vuokranantajilla syynsä vaatia tarkat tiedot, mutta se on jo minusta hupaisaa, että jos on allekirjoitus väärässä paikassa, niin allekirjoitus sitten "puuttuu".

      Luultavasti emme kuitenkaan mene Pariisiin. No vannomatta paras. Ei sinne yksiöön ainakaan mahdu.. No täytyy nyt katsoa. Ehkä tuo tytär pärjää sen kahdeksan viikkoa ihan itsekseen. Jos olisi pitempään, niin sitten olisi ihan eri juttu. Tarvitsisi taas löytää herra Ossillekin sitten hoitopaikka. No hmm se on sitten maalis-huhtikuun murheita. Hyvät viikonloput ja Vilillekin terkkuja!

      Poista
  5. Kaalilaatikko on hyvää :) Mutta sen fenkolin säästän suosiolla muille...
    Aloitamme viikonlopun merileijonien laiskuudella :) Ihan laiturille emme vielä mene makoilemaan, mutta sohva on hyvä juttu, luppakorvien mielestä myös oma peti.
    Mukavaa viikonloppua, asuntourakan jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää. Olisi luullut, että kaali on se joka jakaa niitä mielipiteitä. Se fenkolihan on siinä niin mietoa, että se vain vähän "raikastaa" sitä kaalin makua. No makuasiat ovat niitä, joista ei koskaan pidä ainakaan kiistellä.

      Viikonloppuun kannattaakin valua silleen merilejonamaisesti:) Toisaalta minusta tuntuu, että nekin joutuvat aika paljon tekemään ruokansa eteen. Eiväthän nuo jellonat asu missään eläintarhassa. Valutaan molemmat löysäillen viikonloppuun. Viikonloppu on lepoa varten. AB:lle rapsutuksia.

      Poista
  6. Kaalilaatikko on supernamihyvää. Itse freesaan kaalin ennen pataan laittoa ja laitan mukaan tilkan kermaa. Tuo fenkoli on ohjeen ylläri, täytynee joskus kokeilla koska olen fenfolifani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuullotus tosiaan varmaan vielä parantaa sitä kaalin makua. Njamm. Täytyy vain meikäläisen kuullotella jossain öljyssä, etteivät kolesterolit hypi seinille. Sen kerman voin edellämainitusta syystä unohtaa:(. Itse tosiaan tutustuin fenkoliin vasta jokunen vuosi sitten, silloin kun löysin tämän reseptin. Fenkoli maistuu minun mielestäni jopa raakana hyvältä ja antaa laatikkoon tosiaan oman miedon makunsa. Suosittelen. Nellille unipusut Ossilta.

      Poista
  7. Tämä reseptihän tuli kuin tilauksesta, sillä emäntäihmisen on tehnyt jo parin viikon ajan hirvittävästi mieli kaalilaatikkoa! Lapsuudenkodista opittu siskonmakkara-kaalimuhennos on myös suursuosikki eli kyllä, täällä tykätään kaalista! Fenkoli sen sijaan... nounou.

    Onnittelut asuntoasian onnistumisesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai nyt löytyi jo toinen, joka ei pidä fenkolista. Jännää. Pistäpä lokiisi siskonmakkara-kaalimuhennosresepti. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Minä olen tehnyt siskonmakkaroista vain keittoa. Jalolle kauhiasti rapstuksia kanssa.

      Poista
  8. Kaalilaatikko on suurta herkkua, fenkolilla tai ilman, tosin en ole koskaan fenkolia kokeillut.

    Kaksi kuukautta Pariisissa! Olalalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatta kokeilla sitä fenkolia. Sittenhän tietää pitääkö siitä vai ei.

      Saa nähdä tekeekö kaksi kuukautta Pariisissa tytöstämme kosmopoliitin, vai onko ikävä kotiin. On hän Pariisissa muutamaan otteeseen viettänyt aikaa, mutta kavereiden kanssa ja sehän on ihan eri juttu. Minä tympäännyin aikanani jo kuukauden kielikurssilla Englannissa ja totesin, että oma Suomi, paras maa.

      Poista
  9. Ei ole muuten asunnon vuokraaminen Englannissakaan helppoa... tytär on ruvennut kämppisten kanssa katsomaan kimppakämppää ja vuokratakaajana on oltana Englannissa asuva ja työskentelevä henkilö. Ei voi olla totta! - oli kyllä ensimmäinen ajatus, mutta näin oli kaikissa vuokravälitysliikkeissä. Ainoa vaihtoehto takaajan puuttuessa on maksaa vuoden vuokra etukäteen. Ei taas uskoisi, että samassa maailmassa ja euroopassa sitä eletään. Voi olla sitten vaikeaa...

    Kiva, että teillä sentään vuokrausasia alkaa olla finito.

    Mukavaa sunnuntai-iltaa ja terkut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi autsch. Kahden kuukauden vuokran nyt voisi ajatella maksavan ihan kivuttomasti etukäteen. Vuoden vuokra onkin sitten ihan toinen juttu.. Sama Eurooppa, eri maat ja kulttuuri. Näin se vaan on. Ei kaikissa asioissa todellakaan ajatella "eurooppalaisesti". Ouluun päin terveisiä kanssa.

      Poista
  10. http://doo-ooris.blogspot.fi/2013/02/haaste-otettu-vastaan.html

    TEIDÄT ON HAASTETTU! :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.