lauantai 11. toukokuuta 2013

Potutuslauantai osa 5


Nyt ei niin kauheasti potuta, mutta tyttöni käy melkein sääliksi. Hän on kuin varjo entisestään ja kiukkuinen. Ihastus Ranskassa ottaa koville. Jos minulla olisi nyt paljon rahaa, lähettäisin hänet pariksi kuukaudeksi takaisin. Tyttöparka ei tiedä lainkaan mitä haluaa, pääsykokeisiin lukeminen ei maita. Yleensäkin kaikki on tylsää. No eipä tässä voi toisen elämää elää, ei edes oman tyttären. Mitkään ideat eivät ota tuulta purjeisiin. No kai aika antaa jotain selvyyttä....


Myyriäkö tässä liene ollut?


Ehei, syyllinen on kyllä tässä. Tassut ovat taas toimineet ihan mallikkaasti.




Varmistaakseni äitienpäiväkakun saatavuuden tein sen ihan itse. Toivottavasti lopputulos on hyvä. Väkräsin vadelmamoussejuustokakun. Siellä se nyt on jääkaapissa hyytymässä. 

Kun minulla ei ole tyttöni suruun juuri nyt hänelle sopivaa ratkaisua, niin koetan tarjota (loistavia) ideoitani parin viikon päästä uudestaan. Kaikille mukavaa viikonloppua Ossilasta ja kaikille äideille huomista hyvää äitienpäivää!

15 kommenttia:

  1. Sitä se rakkaus teettää, pistää pään sekaisin. Sydänsurut samoin. Voi niitä aikoja...
    Minäkin varmistin äitienpäiväni eli ostin kukkasia itselleni.
    Hyvää äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaat lahjat saa, kun hankkii itse itselleen. Toivon, että kakustakin tulee maukas:) Hyvää äitienpäivää sinne Hampuriin!

      Poista
  2. Kun ei oma nuoruus mennyt ilman suruja, mieluusti olisin suonut tyttärilleni suruttoman nuoruuden. Ei onnistunut. Mikä siinä on, että jokainen sukupolvi joutuu aikuistumaan surujen kautta. Onneksi elämässä on myös iloja.

    Hyvää äitienpäivää!

    VastaaPoista
  3. Niin, ilman kakkua juhlitaan. Täällä mökillä saa äitienpäivänä tyytyä ostopitkoon. Sentään pienleipomon tuote.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulutaankohan me Aikku sellaisiin "helikopteriäiteihin", jotka surraavat lapsensa ympärillä ja tasoittavat tietä? Luin tälläisen termin jostain lehdestä:) Ainahan sitä haluaa silottaa lapsensa elämänpolkua, mutta sydänsurut sentään on koettava ihan itse. Toisaalta näen tytöstä, että tämä ei ole mikään ihan pikku juttu. Oma vika, kun ei kuunnellut "viisaita" neuvoja... No asia ratkeaa tavalla tai toisella ja ennemmin tai myöhemmin. Mukavaa äitienpäivää sinne mökille.

      Poista
  4. Voih, tyttöparka. Eiköhän aika tee tehtävänsä, suuntaan tai toiseen.

    Hih, Ossihan taitaa tuon maanmöyhennyksen. Sun pitää osottaa sille kasvimaan paikka, niin saat hyödyn samalla, kun Ossi myllää maan ;D

    Mä taisin varmistaa itselleni surkeimman äiteinpäivän ikinä, kun flunssa pukkas päälle, koko päivä on mennyt maatessa ja voimia kerätessä. Kuumettakin on. Torstaista asti oon jo ollu kipee, niin että taitaa jäädä kakut tällä kertaa väliin. Tosin en luvannut muutenkaan tehdä, kun omalle vyötäröllehän ne suurimmaksi osaksi kertyy. Mutta hyvää äitienpäivää sulle sinne Ossilaan ja Ossille Elli-suukkoja ;)

    VastaaPoista
  5. No rakkausasiaan tulee ratkaisu jossain muodossa ja jonain kauniina päivänä.

    Ossi taitaa tosiaan tuon maankaivuun salat ja tuo on meidän etupihaa, missä se maa on tosi kovaa. Ossi kaivaa käskystä yhtä vähän kuin kukko laulaapi, joten turha näyttää sille, että tuossa kuule menisi yksi potaattisarka. Auttaisi ehkä vähän, jos tökkäisi muutaman luunpätkän jonnekin.

    Koetahan parantuu lenssusta. Tyttökin on tosi kipee. Minä en kauheasti huomaa mitään, kun allergiaoireet vaivanneet tammikuun lopusta. No ehkä, jos hirmu kuume nousisi, niin sitten saattaisin huomata. Mukavaa äitienpäivää flunssasta huolimatta ja Ellille Ossi-pusut.

    VastaaPoista
  6. Voih, nuori rakkaus! Ja vielä etäsellainen..

    Me justiinsa puhuttiin siskontytön kanssa siitä, miten vanhempana olemisessa on varmasti tosi raastavaa ja haastavaa antaa lapsiensa nousta omille siivilleen ja katsoa vierestä heidän pyristelyään. Moneen kertaan ollaan myös todettu, että kaikkien pitää ilmeisesti oppia asiat oman kantapään kautta. Niin mieluusti kun sitä tarjoaisikin niitä omia, kipeää tehneitä oppeja nuoremmille sukupolville.

    Sano tytölle minulta sellaisia terveisiä, että yrittää hommata itselleen jonkun kesätyöpaikan ja säästää siitä rahat Pariisin-reissulle. Tai voisiko se poika tulla käväisemään Suomessa?

    Voin kyllä vain kuvitella, kuinka sinun (ja minun)- meidän mielestä - loistavat ehdotukset aiheuttavat tytössä pelkkää ärtymystä. Silloin kun potuttaa, niin eniten potuttaa kaikki!

    Sinun äitienpäiväkakku kuulostaa todella herkulliselta - NAM! Ja kannatti varmaan tosiaan tehdä se itse.. Muuten olisit saattanut tänä vuonna jäädä ilman.. ;D

    Jaksuterkkuja sinne teille kaikille ja Myyrä-Ossikalle suukkoja meidän siili-tytsiltä! <3

    PS. Ottaako teillä muuten isäntä jonkinlaista kantaa näihin tyttären rakkausmurheisiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etäsuhdetta, toiseen maahan ainakaan, ei kannattaisi hankkia edes aikuisen ihmisen. PISTE. Etäsuhde samassa maassa toimii, ainakin aikuisten kesken. Totta se on, että kaikki oppi pitää näköjänsä mennä kantapään kautta.

      Arvaas ehdotinkos, että nuori herra voisi tulla käväisemään Suomessa? Olisin äkkivikkelään tiennyt viisi tuttujen kesämökkiä, jonne ainakin viikoksi olisin saanut nuoren parin ja sitten tänne meille. No ei ottanut tuulta. Nyt en tiedä onko rahasta kiinni, mutta matkaliput herra kyllä saa maksaa itse vaikka kuinka opiskelee yliopistossa ja tekee töitä samanaikaisesti.

      Netistä kuule pongasin kakun ohjeen, nam, philadelphia juustoa, kermaa, vadelmia ja vähäsen sokeria plus liivatelehtiä ja keksimurupohja, njamm, toivottavasti.

      No miäs ei ainakaan murehdi, kuten minä. Eipä tuo oikein muuta kantaa ota. Kyllä hänkin lupasi nuoren miehen ottaa vastaan.

      Tytöille Myyrä-Ossilta suukkoja <3

      Poista
  7. Hyvää ja kaunista ja varsinkin maittavaa äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuin myös teille kaikille. Kakun suhteen tein pienen varaslähdön, kun oli oma tekele. Hyvää oli. Huomenna saa lisämaistiaisen:)

      Poista
  8. Suruilta ei kukaan välty elämässä, valitettavasti. Ikävää on katsoa sivusta oman lapsen tuskailua. Ja on se kumma kuinka nuo lapset eivät usko elämää nähneen aikuisen neuvoja ;). Vaikka kuinka annan hyviä neuvoja omalle pojalleni niin kuitenkin hän pitää oman päänsä ja "hakkaa päätään seinään".

    Hyvää äitienpäivää kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko se sitten niin, että ilman suruja ei olisi ilojakaan? Samaa mietiskelin, että jos nuo lapset uskoisivat "kokemuksen syvää rintaääntä", niin selviäisivät paljon helpommalla. Näin se vaan taitaa olla, että jokainen sukupolvi saa tehdä seinään omat jälkensä. Hyvää äitienpäivää kanssa!

      Poista
    2. Kuten Malstenin ikivanhassa laulussa sanotaan, ilman tummia raitoja räsymatossa eivät ne kirkkaatkaan niin kirkkaita olisi. Palvelijatar sai ainokaiseltaan kehuja siitä, ettei pojan potiessa eroahdistusta syyllistynyt kuluneisiin fraaseihin kuten "tyttöjä ja raitiovaunuja tulee aina uusia" tai "aika parantaa haavat".

      Ossi on ihan ammattilainen kaivuupuuhissa. Pääsisimpä mukaan hommiin!

      Poista
    3. Kyllä nuo elämän värit tytölläkin kirkastuvat, ihan varmasti ja samalla äitikin muuttuu taas omaksi itsekseen.

      Eikös ole Ossi aikamoinen kaivuri? Se kuutamoi, meidän tonttia minkä kerkeää ja me valiokoulutettuina isäntinä mennään perässä ja täytellään kuopat.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.