lauantai 11. huhtikuuta 2015

Potutuslauantai osa 83

Nyt potuttavat jotkin ihmiset, tai oikeastaan puoli sukua.... Ykkössijaa pitää ehdottomasti oma rakas tyttö, joka soittaa aivan liian harvoin ja käy Suomessa aivan liian harvoin. Kakkossijalla on oma miäs, joka niittasi sen karmean metson tänne "hänen" työhuoneeseensa. Nyt näen sen metson pepun aina, kun katson telkkaria. Kolmosena tulee rakas appiukko, joka ei kyllä yleensä ikinä ota minua aivoon. Pitkänäperjantaina meinasin saada raivarin, kun hänen oli pakko todistaa sitä miehisyyttään nostamalla runkopatja meidän peräkärryyn. Sillä seurauksella, että appiukko sai melkein sydänkohtauksen. No viimeistä sijaa listalla pitää minun oma rakas äiti. Kävin eilen katsomassa häntä, kuten joka perjantai. Näin hoitokodin seinällä äänestysajan ja sitten kysyin äidiltäni, että "kävithän äänestämässä?" "No, en käynyt", oli vastaus. Voihan pakana, ajattelin ja sitten kyllä vuodatin äidille, mitä mieltä olen äänestämättä jättämisestä. Tytön poikaystäväkään ei ole soitellut pitkään aikaan. Hän joskus aikaisemmin ilahdutti meitä soittamalla. Tytöllä ja poikaystävällä on sellainen maksu TV-liittymä ja siitä saa soittaa ilmaiseksi lankapuhelimiin. Meillä on vielä vanha lankapuhelinliittymäkin.

Jätän itseni listalta pois, koska nyt ihan vähään aikaan en ole potuttanut itseäni. Tätäkin sattuu, joskus.

Tuossa edellisessä kirjoituksessa kerroin, kuinka iso, kaatunut haapa aiheutti vahinkoja appiukkoni tontilla ja sitten rikkoi vielä naapurin peräkärryn. Voitteko kuvitella, kuinka ihmeellisiä ovat vakuutussäännöt? Kotivakuutus ei korvaa, kuin omalla tontilla aiheutuneet vahingot, eli siis appiukon rikkoutuneen aidan. Naapurien auton täysvakuutus olisi korvannut peräkärryn, mikäli se olisi ollut auton perässä kiinni. No, sitten olisi kyllä autokin mennyt rikki siinä samalla ja nyt appiukon täytyy sitten kaivaa omalta tililtä käteistä naapurin rikkoutuneeseen peräkärryyn. Onneksi tapahtuma ei varmasti vie häntä konkurssiin. Katselin netistä, mitä maksaa peräkärryt ja isoin kuomullisena on siinä kolmen tonnin kieppeillä. Toivotaan, että se rikkoutunut peräkärry oli pieni ja halpa ja ilman päällyskuomua. Miäskin on havitellut meille uutta peräkärryä, mutta sain hänet järkiinsä, kun sanoin, että meillähän ON peräkärry, mihin me tarvitsemme uuden peräkärryn. Miäs on siinä mielessä toope, että kaiken tarttisi olla aina uutta ja viimeisen päälle laitettua. Miähen peräkärry on varmaan kymmenen vuotta vanha, mutta se oikenisi ihan pienillä korjaustoimenpiteillä. Sitä paitsi me tarvitsemme peräkärryä korkeintaan kerran, pari vuodessa.

Eläinaiheinen potutus: *linkki* Hevosajelu päättyi sekasortoon Ikävintä tässä jutussa on se, että mielestäni tämä on Haltialassa jo toinen kerta, jos nyt muistan oikein. Saattaa se olla tapahtunut muuallakin. Silloin parivaljakko hevosia sai sätkyn, kun niiden peffoille tipahti räystäältä kasa lunta. Sellaisia hevosia ei ole olemassakaan, jotka tyynen rauhallisesti seisoisivat, kun keko lunta rämähtää lautasille. Sama kuin niitä vetäistäisiin täysillä ruoskalla persauksille. Nyt, jostain syystä tämän hevosen aisat pettivät. No, se on kyllä ihan ja täysin valjastajan vika, että ne aisat pääsivät tippumaan. Kaikki varusteet hevosen kanssa pitäisi tutkia joka kerta ennen käyttöä. 

Minä olin hevosten kanssa niin tarkka, että katsoin jalustinhihnan kunnon aina ennen selkään nousua, samoin kuin sen, että satulavyö on ihan varmasti tarpeeksi kireällä, ennen kuin nousin ratsaille. Hevosista jotain ymmärtävät näkevät myös, että nuo jutun kuvat ovat ihan satunnaisessa järjestyksessä. Onneksi ei tapahtunut mitään henkilö-, eikä eläinvahinkoja.

Blogiini oli taas eksytty tosi ihmeellisillä hakusanoilla. Toinen oli "mopsin eloa" Ihan olen luullut kirjoittavani mäyräkoira aiheista blogia. Toinen oli "peliautomaatti". Voi ei, kyllä saa olla tosi epätoivoinen hakija:) tuolla hakusanalla.

Mutta hei, näihin pieniin potutuksiin ja niistä huolimatta oikein ihanaa viikonvaihteen jatkoa Ossilasta. Aurinko paistaa ja leskenlehtiä on vaikka kuinka ja paljon!

12 kommenttia:

  1. Mehto ja Ossi ee sittä oo vielä tavanneet nokatusten, jos se lintu sielä vielä tököttää :) Kannattashan nuihen rehvata :D
    Vakkuutukset on kummallisija. Aena löötyy joku porsaarreekä jonka perusteella ee korvata. Sano äet. Se on erräännii erän ottanna niihen kansa.
    Meellä tiälä kansa on nyt yks potutuksen aehe ku äet on tuas jonnii viiruksen suanna. Kurkku kippee ja kuumetta. Ee loppuva tule taavville.
    Vuan kevät etennöö niin sielä ku tiälläe :)
    Mukavata viikolloppuva sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole Ossi ja metso nähneet toisiaan nenätysten. Metso on liian korkealla. Vakuutukset ovat outoja. Välillä tuntuu, että ei pitäisi olla mitään muuta kuin pakolliset liikennevakuutukset. Niin paljon rahaa on palanut vakuutuksiin, mutta onneksi ei mitään korvattavaa ole sattunutkaan. Ei ollut yksityisiä sairausvakuutuksia vielä keksitty, kun minä sairastuin. Olisikohan sitä älynnyt ottaa sellaisenkin?

      Koettakaahan parantua lenssusta. Se on kurja tauti kun pääsee yllättämään. Savoon päin terveisii!

      Poista
  2. Miten olisi, jos tekisit siellä työhuoneessa uudelleenkalustustamista? Jos tilat periksi antavat, niin huonekalut uuteen järjestykseen ja metson peppu eri suuntaan. vaikkapa sinne isännän kirjoituspöydän suuntaan...
    Meillä on myös, kuten tyttärelläsi, internetsopimus ja sen mukana tuli kaksi lankapuhelinnumeroa ja soittaminen saksalaisiin lankapuhelimiin on ilmaista. Ei sentään ulkomaisiin, harmi. Minulla on vanha (vanhin) serkku Suomessa, kellä on vielä lankapuhelin ja puhelut ovat aina pitkiä. Harmi todella.
    Ei ne lapsoset maailmalta usein soittele, heillä on toisensa ja irtiotto lapsuudesta menossa. Sattuuhan se vähän, kun napanuoraa venytetään...Mutta niin se elämä tuossa vaiheessa menee.
    Aurinkoista kevättä toivotellen! ☼

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun täytyy vähän rauhoittaa itseäni, ennenkuin ehdotan metson siirtämistä. Miäs on niin taukki, että sanoo kuitenkin, että siihen seinäänhän jää pultin jälki:) Se metso pitää siirtää sitten vastakkaiselle seinälle tuon tuen takia, joka ottaa kiinni seinään. Se olisi huomattavasti parempi ratkaisu. Metso ei näkyisi suoraan aukinaisesta ovesta, ei yläkerran halliin, eikä telkkaria katsoessa.

      Siis ymmärrän toki, että irtautuminen todella kuuluu nuoren elämään, haluaisin vain kuulle edes kerran viikossa, että kaikki on hyvin. Hah, luuletko, että tytär soittaa edes kerran viikossa. Ei todellakaan, vaikka me miähen kanssa olemme tähän asti varsin runsaasti tukeneet hänen asumistaan, tai suoremmin sanottuna maksaneet kaiken. Nythän hän on saanut työpaikan, mutta minimpalkalla verojen jälkeen ei siellä Pariisissa asuta. Tunnustan olevani hieman vihainen huonosta yhteydenpidosta, vaikka kuinka tyttö koittaisi irtautua. Saa irtautua sitten, kun pärjää taloudellisestikin ilman vanhempien "tukiaisia":) Ranskassa muuten vanhempien vastuu lapsen "huollosta" päätty vasta "lapsen" ollessa 25-vuotias. Näin luin varsin luotettavilta nettisivuilta. Tarvii vielä tarkistaa, kun minusta tieto oli lähestulkoon hupaisa. No tytöllä on siis vielä 3 vuotta aikaa:) :) :)

      Se on varsin harmittavaa, kun sukulaisia ja ystäviä asuu eri maissa. Varmaan moniin haluat sinäkin pitää yhteyttä. Onneksi Skypekin on kaksitty. Aion asentaa sen hieman salavihkaa miähen uuteen Ipadiin. Minun käytössäni oleva on niin vanha Ipad, että siihen ei onnistunut Skypen asentaminen. Viimeinen vaihtoehto on mennä ja ostaa itselleni sellainen Ipad malli, johon saa Skypen asennettua. Jos sinun serkullasi on tietsika käytössä, niin harkitkaa Skypen asennusta. Onnistuu varmaan, jos on vähän nuorempaa polvea auttamassa. Ei tule puhelinkulut kalliiksi ja kuvatkin näkyvät. Terveisii Saksaan, sateiselta Kirkkonummelta.

      Poista
    2. Täälläkin lapsi on lapsi 25 vuotiaaksi, vaikkakin täysi-ikäinen jo 18 vuotiaana. Toisin päin myös lapset ovat vastuussa vanhempiensa ylläpidosta, jos joutuvat laitoshoitoon. Lasten varat tutkitaan ensimmäiseksi, vasta sitten tulee sos.virasto mukaan maksamaan. Jos aikuinen ihminen jää työttömäksi niin pitkäksi aikaa, että ammattiliitto ei enää maksa, otetaan selville hänen vanhempiensa varallisuus ja jos siitä ei heru, niin vasta sitten maksetaan valtion kassasta avustusta.
      Voi kuule, mun vanhin serkkuni on jo yli 90v, ei enää ilmesty hänen huusholliinsa tietokonetta eikä skypeä. Soittelen silti mielelläni, hänellä on paljon mielenkiintoista historiallista tietoa suvustamme. Eli ei ole turhia ne puhelut.
      Täällä on kauniin viikonlopun jälkeen taas jäätävän kylmää...

      Poista
    3. Aika paljon vaihtelevat sitten käytännöt eri EU-maissa. Ilomielinhän sitä lastaan tukee, mutta joskushan tulee aika, jolloin vanhempia yksinkertaisesti ei enää ole. Toivottavasti ainakin siihen mennessä on päässyt omilleen:) Tyttöni on isänsä puolelta ainoa lapsenlapsi, joten ehkä siinä mielessä hekin ovat halunneet antaa omaa panostaan. Itse en saanut isovanhemmiltani muuta kuin joinain suurina merkkipäivinä rahalahjoja. Toisaalta niitä lapsenlapsia oli kummaltakin puolelta aika paljon:)

      Itse kannattaisin sitä ajatusta, että lapsetkin tukisivat omalta panokseltaan vanhempien laitoshoitoa, jos sellaiseen joutuu. Suomessahan tälläistä tapaa ei ole. No, tottakait sinä tiedät Suomen käytännön ja lait. Olethan tämän maan kansalainen ja niin kauan täällä asunut. En kyllä tiedä yleisesti, miten tuollaiseen omien vanhempien huoltoon suhtauduttaisiin.

      Ai serkkusi on noin iäkäs. No, ei taida juu tietsikkaa ilmestyä, jos ei sitä vielä ole. Se on jännä, miten tuo sää vaihtelee, täälläkin oli hurjan kaunista vielä eilen ja toissapnä ja tänään tuli melkein räntää. Pariisissa oli kuulemma päivällä melkein 25. Sehän on hellettä. Terveisii Saksaan!

      Poista
    4. Vastaan nyt vielä. :)
      Tuo lasten ja vanhempien rahallinen vastuu toisistaan on kuitenkin kohtuullinen. Lapsilta ei viedä leipää suusta vanhempiensa laitoshoidon takia ja toisin päin samoin. Tavallista pulliaista ei rahasteta, otetaan kyllä selvää, mitä kukin omistaa. Ne on ne rikkaammat, jotka joutuvat maksuvelvollisuuteen. Kenenkään elintasoa ei alenneta näitten velvotteiden takia.
      Lehdessä oli juttu eräästä tyttärestä, joka velvotettiin 4000 euroa /kk äitinsä hoidon maksamiseen. Mitä tekikään tytär? Hommasi vanhalle äidilleen hoitopaikan Tsekistä, joka on puolta halvempi, mutta vaikutti ihan hyvältä. Vanha äiti tosin ei ymmärrä sanaakaan tsekin kieltä eikä kukaan sinne saakka tule häntä tervehtimään, tuskin edes tytär...
      Eli sillai.
      Säätiedote täältä: eilen helle, tänään kylmää... ☼

      Poista
    5. Oikeasti mielenkiintoista tietää, miten asioita hoidetaan muissa maissa.

      Ainahan rahalla saa je hevosella pääsee, kuten vanha sananlasku sanoo. Mitä voikaan miettiä tytär, joka pistää äitinsä toiseen maahan hoitoon. Jos minä nyt pystyisin maksamaan nrljä tuhatta kuussa äitini hoidosta, niin tekisin sen ilomielin. Onneksi tässäkin asiassa kunta maksaa ison osan, vaikka äitini onkin yksityisessä hoitokodissa.

      Joillakin kunnilla, kuten Kirkkonummella on liian vähän hoitopaikkoja suhteessa ikääntyvään väestöön ja ne hoitopaikat ostetaan sitten mahdollisimman läheltä yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveisiä Saksaan!

      Poista
  3. Riitu ja se palvelusväki16. huhtikuuta 2015 klo 22.16

    Joo, täälläkin potuttaa. N. 1,5 vuotta sitten sakemanni hyökkäsi miun reiteen kiinni, onneks sain suojeltua koiran. Sen jälkeen Riitu on inhonnu saksareita. Nyt lenkillä tuli mies vastaan saksarin kans ja änkesi väkisin Riitun luo vaikka sanoin lujasti ettei kannata tulla. Tiedän kyllä tän miehen saksarin kiltiksi, mutta kun Riitu inhoo ja pelkaa, oli kaikki karvat pystyssä ja yrittti näykkiä. Varmaan kymmen kunta kertaa sanoin ettei saa tulla lähelle, mutta ei vaan uskonu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ossin kimppuun on hyökännyt labbis, sama uros kaksikin kertaa ja minua on nuorena purrut irrallaan oleva dobermanni. Sellainen kyllä aiheuttaa ihmiselle vähän vastenmielisyyttä eri rotuja kohtaan. Minä en pidä dobbereista ja Ossi saa sätkyn uroslabbiksista. Tosin sen paras kamu on sitten yksi narttulabbis. Koira varmaan, kun saa jonkun tietyn "inhokin" ei helposti muuta mielipidettään. On se varmaan ihmisellekin aika vaikeaa. Terveisii Ossilasta.

      Poista
    2. Riitu ja se palvelusväki16. huhtikuuta 2015 klo 23.08

      Jos Riitu näkee esimerkiksi ikkunasta saksarin, niin hyvä ettei syöksy läpi, sylki vaan roiskuu suusta. Ja varsinkin juuri se hyökänny saksari aiheuttaa karmeen kohtauksen, koko kylä raikuu. Ja kun oltiin omistajan kanssa sovittelussa korvauksista (tein rikosilmoituksen) niin omistajan mielestä se olisi halunnut leikkiä. Kummaa leikkimistä. Jos se ois päässy Riitun kimppuu, niin sehän ois varmaan tappanu sen.

      Poista
    3. Ihan oikein, että teit rikosilmoituksen. Silloin, kun Ossin kimppuun pari vuotta sitten hyökkäsi entisen naapurin kääpiösnautseri, niin meinasin, että alan käydä tekemässä hänestä Kirkkonummen poliisille joka kerta ilmoituksen, kun pitää koiriaan irti kiinnipitoaikana. Se yksikin koira joka aiheutti sen peuran kuoleman tuossa naapurin pelloilla on tapahtuman jälkeen pysynyt visusti kiinni. Terkut Ossilasta.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.