Viime lauantaina ostimme Ossille tälläisen lampaan. Tiedättekö mitä siinä luki, heh. "Tämä on hyvin kestävä koiran lelu". No jokainen Ossin tunteva tietää, että Ossin kestävää lelua ei ole tehtykään. Tämä tietty pätee moniin koiriin... Lammas päästeli hauskoja ääniäkin, noin vartin verran. Sitten oli pilli kaivettu ulos.
Tältä Lambi sitten näytti illalla. Sen jälkeen, kun Ossi oli tehnyt sille hieman tutkimustyötä.
Tänään oli sitten kaunis päivä. Miähellä oli päivän työmatka Lappeenrantaan ja luulin oikeasti, että hän tulee vasta myöhään illalla. Läksimme Ossin kanssa viiden maissa "iltakävelylle". No eikös miäs ajanut tietä pitkin meitä vastaan ja Ossi jusautti perspuolikkaansa maahan, ilmoittaen, että kävelyhalu loppusi just nyt. Sitten kuuden uutisten jälkeen miähen oli pakko lähteä Ossin kanssa kävelemään. Ossin mielestä "miästen" kesken on niin paljon mukavampi kävellä. Saa kävellä "omia polkujaan", heh.
Ossilasta oikein mukavaa torstai-iltaa!
Minnäe saen semmosen punkkihärpäkkeen valjaesiin. Ettee vuan niitä punkkija tarvihtis kaevella nahasta.
VastaaPoistaOljpa hyvä ku näätit tuon Ossin lampaan. Äet niät meenasj mulle tuommosen ostoo. Vuan nyt ee ostakkaa ku on kerta nuin heekkotekonen ettee määräkoeroo kestä :)
Kyllä mieslenkit on sittä iha erj´laesija ku naeslenkit...että sempuolee en ihmettele tuota Ossin jummiutumista :)
Mukavata torstaeiltoo Ossilaan!
Heh, heh. Olen nähnyt yhden melkein mäyräkoiran kestävän lelun. Se oli sellainen köysistä tehty jättihärpäke, tarkoitettu tanskan dogille.Olen koettanut monen monta kertaa ostaa samanlaista, mutta enää en ole löytänyt, harmi.
PoistaKestihän tuo lammas mäyräkoiraa, noin vartin verran. Kaikki on suhteellista. Ossi on ihan fiksoitunut miäslenkkeihin. Naisimmeisen lenkit ovat ihan sieltä ja syvältä. Niitä Ossi sietää vain silloin, kun miäs on ulkomailla..Muuten minulla on vain päivälenkittäjän osa:) Savoon terveisii!
Kiva lammas :) Mäykynkestäviä leluja ei taida olla olemassakaan... Ennen oli kyllä tai sitten Noona osasi pitää lelut rikkomatta! Tiitu on pureksinu kaikki mitä sille on ostettu.
VastaaPoistaMeillä on satanut lähes koko päivän:( Punkkeja ei ole vielä ollut!
Kiitos terkuista ja pusuista:) Tiitulta muiskut Ossille:)
Olen kyllä käyny lukemassa, mutta ei huvita kirjotella kun tää mun nettiyhteys on tosi hidas ja Saunalahti väittää se tuo heidän "laaja-alainen vika" on tuossa mun tikussa!!!
Hyvää loppuviikkoa:)
Ei niiyä mäykyn kestäviä leluja ole vielä tehtykään. heti ostan, kun näen. Tuossa jo Iivarille kerroinkin, että Ossilla on yksi ollut. Kiesti ainaskin vuoden jokapäiväistä käyttöä. Sitä voi jo sanoa erinomaiseksi! Meidän netit eivät ymmärrä toisiaan. Siunkin blogi aina joskus muistaa minut, joskus saan kirjoitella kaikki uusiksi, tiedot nääs. Tiitulle Ossipusut ja terveisii!
PoistaKyllähän se piti ottaa selville missä kohden lampaassa on se vinku. Ei ole mulla toivoakaan enää saada uusia vinkuja, ellei ne ole sellaisia piikikkäitä, jotka tuntuu mukavalta kitalaessa. Pari sellaista on mulla säilynyt ehjänä jo monta viikkoa. Mutta en mene takaamaan jatkuvaa kestoa.
VastaaPoistaMulla on punkkilitku ollut niskassa pari viikkoa eikä niitä iljetyksiä ole nahkaan tarttunut.
Se vinkun löytäminen tuntuu olevan ensiarvoisen tärkeää. Piikkipalloja en ole vielä Ossilla kokeillutkaan. Veikkaan, että se nyppii piikit pois. Täytyy kokeilla. Punkkilitku on hyvää, mutta ei taida olla silloin, kun perheessä on useampi koira... Terkut teillepäin Ossilasta!
PoistaKyllä täytyy olla taito hanskassa/hampaissa, että osaa kaivaa sen pillin pois. Minulla on ollut kummallisia koiria siinä mielessä, etteivät ole "tappaneet" lelujaan, sen sijaan kenkiä, kirjoja ja muuta arvokasta on saanut oman leimansa.
VastaaPoistaPoikani snautseri oli myös tuollainen "mäykky", jonka piti saada lelu hiljaiseksi, sen jälkeen kiinnostus lakkasii tyystin. Mistähän johtuu, että koirat toimivat niin eri lailla?
Terveiset epävakaisen keväisestä Hampurista!
Joku niillä koirilla on, joka saa ne toimimaan tyystin eri lailla. Ossilla ehdottomasti tärkeintä on "tappaa" se eläin ensimmäiseksi. Sitten, kun otus hiljenee, se on Ossin mielestä varmaankin kuollut. Sen jälkeen ei tarvitse kuin kaivaa fyllit ulos. Jotain niillä on pakko olla perimässä. Miten muuten osa olisi metsästyskoiria ja osa paimenkoiria? Kyllä tämä tekniikka on ihmeellistä. Tässä minä istun sohvalla ja katson telkkarista, tosin netin välityksellä, suoraa oopperalähetystä Madridista ja tauon aikana näpyttelen tablettiin vastauksen sinulle. Keväistä alkaa olla meilläkin, fantastisen vihreää. Hampuriin terveiset!
VastaaPoista