perjantai 5. kesäkuuta 2015

Lasipossut lisivät

Hain tänään postista kolme uutta lasiporsasta. Kaksi näitä Riihimäen lasin valmistamia ja yhden Iittalan "napsu"-karahvin, sen tyttäreni rikkoman tilalle. Napsua en jaksanut kuvata. Siitä rikkimenneestä on ollut kuva joskus... Sain Napsun vanhalta työtoveriltani lähes parikymmentä vuotta sitten, hänen muuttaessaan Tanskaan. Todennäköisesti en raatsi heittää Napsua pois, koska se on muisto työtoveristani. Jostain syystä emme ole olleet useampaan vuoteen tekemisissä, vaikka hän on muuttanut takaisin Suomeenkin ja perustanut perheen.

No takaisin lasipossuihin. Lasin väri eri kuvissa on aina yllätys. Vasemmalla on se possu, joka tuli. Oikealla sen värinen, jonka luulin saavani. Ei se mitään, hauskaa, että näitä on näinkin paljon eri värisiä. Olisikohan väriaineet olleet vähissä? En tiedä lasin valmistuksesta muuta kuin, että siinä käytetään jotain hiekkaa, se sulatetaan ja sula massa puhalletaan vapaasti, tai muottiin, tai sitten se sula lasimassa puristetaan muottiin, kuten nämä possut. Muuta en sitten tiedäkään. Ai niin ja sen muistan, onkohan kemiasta, että lasi on itse asiassa jähmeää nestettä.
Sama tässä kuvassa: vasemmalla se potsi, joka tuli, oikealla minun viime kesänä ostamani auton rusikoimisen jälkeinen "lohtupossu". Luulin saavani "lohtupossun" värisen. Auton kylki on vieläkin korjaamatta ja taitaa jäädä, jos en nyt voita lotossa paria tonnia.
Tässä yksi hyllyllinen vielä possuja. Matkamuistoja eri puolilta maailmaa, San Fransiscosta ja Jerseyltä, pari 50-vuotislahjaa, "lohtupossu",sekä antiikkimessuilta kotiin päässyt possu, tuo kaikkein oikeanpuolisin.
 Tässä blogin "pääpossu", ihan tyytyväisenä kolmen kilsan metsälenkin jälkeen. Otin yhden kaverini mukaan lenkille suden syötiksi:) Tämä naiskaverini tulee aina välillä Ossia pussailemaan. Hän asuu miehensä kanssa Helsingissä, mutta on vielä töissä Kirkkonummella ja hevonen asuu täällä Kirkkonummella, joten kaverini käy aika useinkin täällä. Tosin ei kyläile tarpeeksi usein.
Mukavaa perjantai-iltaa Ossilasta!

6 kommenttia:

  1. Onpa ihania lasipossuja, ja mitä värejä :) "Entisenä" keräilijänä ymmärrän tunteen, kun kokoelmaan löytyy uusi jäsen. Mutta kun tila loppuu - kuten meillä eri syistä kävi - piti harkita, onko kivampi asua mukavasti, vai väistellä pienessä kämpässä kokoelmia ;) Mutta teillä on ihanat tilat ja oltavat niin päätähdellä Ossilla kuin koriste-esineillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä ei ole onneksi "lähtenyt lapasesta" tuo possujen keräily. Näin viime maanantaina "Rojua,rojua" ohjelmassa naisen, jolla on possuja 2500. Luit oikein kaksituhattaviisisataa possua, siis täällä Suomessa, muistaakseni Lappeenrannassa:). Minulla on sentään vielä alle sata. Ette edes nähneet Annamarin kanssa kaikkia, kun tyttäreni on tunkenut possujani eri kaappeihinkin ja nyt kaikille potseille ei oikeasti ole tilaa olla esillä... Suunnitelmissa on kyllä yksi iso vitriinikaappi:) Terkut teillepäin!

      Poista
  2. Párekin Palvelijatar6. kesäkuuta 2015 klo 14.45

    Kivat on possut ja kaikkein ihanin on tietenkin porukan kunkku, Ossi!
    Minäkin kerran ajattelin kerätä pieniä naisfiguuripatsaita. Ei onnistunut, kun ei niitä niin vain löydy. Yksi on Brysselistä ja toinen Tallinnasta. Niille en ole löytänyt seuraa matkoiltani. Tallinnankin torilta katosivat ne taideopiskelijat, joilta pikkupatsaani ostin. Ai niin, onhan minulla Afrodite, jonka ostin Pafosin lomallamme.
    Leppoisaa viikonloppua Ossilaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usko pois. Ei possujakaan ole onneksi tarjolla joka kulman takana. Sitä paitsi on hyvin tylsää tilata keräilyesineitä vain internetistä. Muistaakseni kuusi kappaletta lasipossuja on tullut niin. Kahdella on sentäs "tarina" ja kaikki muut possujen ostot muistan, ajan ja paikan. Tarinat ja paikat esineen takana tekevät jonkin sortin keräilyn paljon hauskemmaksi. Ensi viikonloppuna olisi suunnitelmissa tehdä kaverini kanssa kesäretki Riihimäelle, jossa on Riihimäen Lasipäivät. Katsotaan mitä sieltä löytyy. Ehkä jotain muutakin kuin porsaita... Terkut teille päin!

      Poista
  3. Ihania possuja, etenkin tuo turkoosi! Tietysti tuo Ossi on ihanin, mutta ei olekkaan mikään possu :)
    Kesäisiä päiviä odotellen terkkuja teille ja Ossille muiskuja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkoosi taitaa olla se minun "lohtupossu", jonka ostin viime kesänä, kun pentele vieköön ruttasin autoni kylkeä. Noissa lasiposstuissa on huikeat värit, ihan niin kuin muissakin kauniissa lasiesineissä.

      No, Ossi-possu on vähän sellainen vain kutsumanimi. Osaa se porsastellakin. Toivotaan, että teilläkin päin lämpiää. Täällä oli tänään ihan mukavan lämpöistä. Se on heti ihan mukava ilma, kun ei tuule. Sitten mereltä päin kun tuulee, niin johan viilenee, tai pohjoisesta. Onneksi pohjoinen tuuli on aika harvinainen. Terkut teille Savoon päin ja Tiitulle Ossi-pusuja.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.