Tänään oli siis niin supermukava päivä, ettei potutuksesta voi puhua lainkaan. Kävin Main kanssa kaupungilla, jossa visiteerasimme Narinkkatorin käsityöläistapahtumassa ja Ruttopuistossa katselemassa minikirppareita. Helsingin kaupunki voisi vähän useammin luovuttaa puiston ilmaiseen kirpparikäyttöön, kun ei ne kirpparitulot nyt yleensä päätä huimaa. Silloin ei aina viitsisi maksaa sitä 20-30 pöydän päivävuokraa. Tuskinpa ne Ruttopuiston vainajat siitä pahastuvat, jos sinne nurmikolle vähän levitellään myytäviä tavaroita. Saisi koko puisto vähän enempi äksöniä:)
Tämän ostin eurolla Ossille
Tässä norsua vahditaan jo kovasti.
Jos vielä lähentyisin, niin sitten Ossi painaisi norsua oikein kunnolla päällään ja suojelisi sitä.
Tämä uutinen potutti ja raskaasti! Kasvoihin pureminen on aika paha juttu. Joo, varmaan oli ensimmäinen kerta, kun koira osoitti aggressiivisuutta, mutta minkä takia ihmiset eivät opeta lapsiaan olemaan varovaisia koirien kanssa? Minä en jättäisi Ossia hetkeksikään vartioimatta lapsen seuraan. Nyt joku voi sanoa, että olen "liian varovainen", mutta juttu on kyllä niin, että joka ainoa koira voi purra jossain tilanteessa ja lasten kanssa pitäisi olla ekstravarovainen koirien seurassa. Minuakin on purrut pienenä lapsena karjalan karhukoira, joka oli minun hyvä kaveri. Mitäs menin ottamaan luuta siltä pois. Olin niin pieni, ehkä 5-6 ettenpä oikein tajunnut. Sitten minua on purrut jalkaan irrallaan juossut dobermanni. Onneksi oli kovanahkainen prätkäsaapas jalassa. Ossi on näykkäissyt minua pari kertaa ja ihan syystä. Olen vahingossa astunut sen päälle sekä yrittänyt vetää ovea Ossin jalan päälle. Löytyyhän noita tilanteita, joissa koira saakin puolustaa itseään.
Tämä uutinen ilahdutti. Nyt ollaan sitten jotensakin tasapainossa. Norsu alkaa olla jo palasina:(
Tähän potutukseen ja siitä huolimatta, iloista viikonloppua Ossilasta!