keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Sukkiakin on pukannut

Olen tässä muutaman viikon aikana saanut aikaan kaksi ja puoli paria sukkia. Toinen sininen sukka on vielä vaiheessa. Lilavalkoiset ovat ehkä noin 36-37, vihreät ovat noin kokoa 45 ja sininen 38-39. Vihreät ja siniset menevät yhdelle kaverilleni ja lilavalkoiset menevät lääkärilleni, jota tapaan 1-2 kertaa vuodessa. Ajattelin "lahjoa":) häntä, jotta pitää minut potilaanaan.


 Blogin päätähti meditoi peittonsa kanssa. Lakana oli pakko vaihtaa, kun edellinen alkoi osoittaa riekaloitumisen merkkejä. Kun tulin makuuhuoneesta identtinen lakana kädessäni, niin Ossi yritti tempoa sitä käsistäni. Enkä mitenkään sitä osoitellut. Ossi vain totesi, että hei tuohan on minun. Peitto tuli pesukoneesta kuivumisen jälkeen.
Nämä ihanat tumput ostin silmäsairaalasta viime viikolla. Ala-aulassa oli pienet myyjäiset ja tuotto meni täysin uuden lastensairaalan hyväksi. Nyt olen minäkin omalta pieneltä osaltani tukenut uutta lastensairaalaa. Kunhan tulee joku helppo keräys, mihin voi osallistua tekstiviestillä, niin meidän perheen osalta lähtee neljä tekstaria.
Eilen alkoi sitten Downton Abbeyn neljäs kausi. Huoks, jotenkin siitä meni ilo kun tämä miespuolinen päänäyttelijä poistui sarjasta. Tyttöni mukaan hän itse halusi jättää sarjan. Goodbye, Matthew! Ilmeisesti hän ei halunnut tulla Mr Darcyksi. Colin Firth ei ole ikinä tainnut päästä tästä roolihahmostaan eroon. No tämän ihanan Jane Austinin kirjan olen lukenut vain englanniksi, mutta sarjan Ylpeys ja ennakkoluulo katsoin kaikkine uusintoineen. Nauhoitin vielä Teemalta tulleen "Ylpeys ja ennakkoluulo maratonin", mutta digiboksimme hajosi ennenkuin kerkisimme tyttöni kanssa katsoa tätä kuuden-seitsemän tunnin maratonia:)

Ossilasta ei sen ihmeempiä. Jos jollakin on väsymystä poistavia vinkkejä, niin otan kaikki vastaan. Kirkasvalolamppua en ole vielä tänä vuonna ottanut käyttöön, mutta ihan kaikki vitamiinit ja ulkoilut on käytetty. Koko ajan vain väsyttää. 

Uusimman Kotilieden kannessa oli jo jotain joulujuttua. Apua, sekin juhla lähestyy. No joulusta ei sitten ole kuin puoli vuotta juhannukseen, jee!


20 kommenttia:

  1. Nätit sukat ovat aina mieluinen lahjus... lahja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahjus tai lahja, villasukille on aina käyttöö, ainaskin minulla. Tarvitsee itsellekin kutoa muutamat parit talvea vasten.

      Poista
  2. Itsellänihän on juurikin jalassa tällä hetkellä nuo sukkakuvan keskimmäisen langasta tehdyt, mutta väri on eri: niissä on punaista, oranssia, sinistä ja valkoista :) Äiti tekee, kun itse en kykene <3

    Ihana tuo peittonsa kanssa meditoiva päätähti! :D Ne ovat niin kaavoihinsa kangistuneita nuo koirat, että omista peitoista ja unirievuista ei sitten ihan hevillä luovuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä erilaisia väriä vaihtavia lankoja on ihania tuossa sukkalankasarjassa. Sukkiahan menee ainakin mulla koko ajan. Toisaalta kun on monet, niin eivät heti rikkonnukkaan. Meitsi nukkuukin joskus villasukat jalassa:) Tosi sexyä.

      Se oli minusta jännä, että Ossi tosiaan tunnisti omansa parin metrin päästä, myttynä ja heti oli tulossa nyppimään, että älä vie mun peittolakanaa mihinkään. Ei raukka ymmärtänyt, että oli menossa täytettäväksi peitolla, joka ihme kyllä on vielä ehjä. Laikkupojille terveisii, M-L ja Ossi.

      Poista
  3. Upeita sukkia :)
    Minä piristyin huomattavasti seuraavasta cocktailista:
    B-monivitamiini, C-vitamiini, D-vitamiini, valkosipulikapseli, tyrniöljykapseli, rautavalmiste ja maitohappobakteereja pitkänä kuurina.

    Piristäisikö se lumen tulo sinua, kun ei olisi niin pimeää ja synkkää. Vai auttaako mikään muu kuin kesä ja helle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistaiseksi olen syönyt vain B:tä ja C:tä. Satunnaisesti D:tä. Tarttee vissiin vähän monipuolistaa tuota pilleripurkkivalikoimaa. Tai no rautaakin otan joskus sellaisen kymmenen päivän kuurin, mutta valkosipulikapseleita en ole kokeillutkaan. Mars huomenna Kirkkonummen uuteen luontaistuotekauppaan. Äidille pitää joka tapauksessa ostaa olikohan se E-vitamiiniöljyä. Hmm No on se minulla muistilapulla käsilaukussa:) AB:lle terveisii, M-L ja Ossi.

      Poista
    2. Unohdin mainita, että tyrnikapselit oli Omega-7, eli kaksoistyrniöljykapseleita, joissa on myös siemenöljyä. Ja listalta puuttui näemmä myös E-EPA.

      Poista
    3. No minä nyt nappasin ekan purkin mikä luontaistuotekaupassa sattui käteen:) Siitä on hyvä aloittaa. E-Epaa tulee, kun syön kalaöljykapseleita.

      Poista
  4. Villasukat on ihania, niitä ei voi koskaan olla liikaa. Minä en ikinä ole selvittänyt itselleni kantapään salaisuutta. Juu, monta 'helppoa ja yksinkertaista ohjetta' olen saanut. Ei vain mene jakeluun, nyyh.
    Väsytys on täälläkin voimissaan. Ei ole löytynyt keinoa sen selättämiseen. Polttelen kynttilöitä ja odottelen kevättä ; )
    Párekilla ei ole väsymystä eikä muitakaan ongelmia. Se lähettää terveiset Ossikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua alkoi tuossa pari vuotta sitten kiukuttaa tämä kantapään mysteeri ja otin netin avuksi. Oikeasti, kun on yhden "taistellut", niin huomaa, ettei se ole laisinkaan vaikeaa.

      Voi, minä en ole kynttiläihminen, joten kynttilöiden polttelu ei taida auttaa tähän väsymykseen. Ja oikeasti, kun tämä on fyysistä väsymystä. Ei mitään henkistä "lamaantumista", tai masennusta. Ossikaan ei ole osoittanut sen suurempaa surua syksyn johdosta. Vähäsen se välillä katselee, kun sataa, että mennäkkö vai eikö mennä?:) Tuossa yhtenä aamuna sitä selvästi inhotti, kun maa oli hieman jäässä ja lehdet jotenkin pistelivät pihalla tassuihin. Meillä ei ole taasikkeen haravaoitu. Tarttee vissiin hoitaa homma pois äkkiä, ennenkuin lumet tulevat. Terveisii teillepäin, M-L ja Ossi.

      Poista
  5. Nättejä sukkia, oot vieläpä pitsineulettakin jaksanut vääntää :) Mä oon kanssa parit sukat pyöräyttänyt. Ja parit on kesken, joista toiset on pitsineulesukat. Aloin ne jo viime keväänä, mutta jotenkin tökkii, eikä jaksa keskittyä niihin. Heh, kyllä Ossi omansa tuntee. Ihmetteli tietysti, että mitäs se emäntä hänen lakanallaan tekee.

    Talvi on kyllä jotain sellaista, että minunkin tekisi mieli mennä talviunille, ja herätä sitten maalis-huhtikuussa pirteänä uuteen kevääseen. Mutta jos sulla jo on kirkasvalolamppu, niin mikset ottaisi sitä käyttöön? Vai onko se vaan ihan lumetta, se virkistysteho siinä? Mä toivottelen sitten sulle pirtyttä ja mielenvirkeyttä, ja Elli lähettää Ossille lipsutuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pitsineulemalli on sellainen tosi helppo tekele, jonka olen ottanut Mauri-sedän blogista, tai siellä oli muistaakseni linkki toiseen blogiin. Se on hyvin yksinkertainen. Kavennuksia ja langankiertoja ja sitten yksi sellainen hauska silmukannosto ja yliveto kahden kavennetun yli. Malli on "Kerttu".

      Siis se oli niin jännä se tilanne, kun Ossi hoksasi, että kannan sen ikiomaa lakanaa, joka tosin kyllä oli kaksoiskappale:) Se siis pelkällä näköaistilla tunnisti tämän lakanan omakseen, kun tuli suoraan hyllystä vaatehuoneesta. Minusta oli jännä, että koira niin voimakkaasti reagoi pelkällä näköhavainnollaan ja tunnisti lakanan.

      Tarttee ottaa se kirkasvalolamppu käyttöön eikä se ole mitään lumetta, koska sillä pystyy esimerkiksi muuttamaan nukkumisrytmiä. Tarttisi vaan saada itsensä revittyä vähän aikaisemmin ylös sängystä.. No huomenna otan sen käyttöön, kun joudun nousemaan siinä kasin pintaan. Teillepäin kanssa terveisii ja Ellille Ossi-suukkoja!

      Poista
    2. Hitsinpimpula, piti vielä tulla kertomaan: Pistin googleen hakusanaksi Kerttu, ja löysin ullaneuleen sivuille, josta tuo malli löytyi. Lienenkö sen sieltä aiemminkin jo löytänyt, sillä tuohan näyttäisi olevan sama malli mitä mä just teen ;)

      Mulla toi tökkii vähän siinä, ettei sitä voi kovin hyvin kutoa telkkua katsoessa, kun pitää olla tarkkana niiden kavennusten ja langankiertojen kanssa. Perussukka onnistuu vaikka silmät kiinni, mutta ei mitkään vähänkään erikoisemmat.

      Poista
    3. No sitten varmaan onnistuu jo telkkuu katsoessakin, kun oot useammat parit kutonut. Tuo on minusta helppo ja kiva malli joka sopii kyllä parhaiten yksiväriseen lankaan, niin se kuvio pääsee oikeuksiinsa. Täytyy tunnustaa, että kyllä minullakin on se kaavapiirros silleen pöydällä, että välillä vilkaisen ja siirrän puikkopakettia, että tiiän millä kerroksella olen. Mutta kyllä mä aika hyvin tuotakin pystyn telkkuu katsoen neulomaan. Välillä joutuu vilkaisemaan sitä neuletta, että missä oikein mennään. Enempi kyllä silmät ovat siinä telkkarissa. Mutta kyllä sitten sattui tänäänkin niin, että sain pari kiekausta purkaa, että en minä nyt uskalla ihan hirveästi rehvastella, että Kerttu menee tuosta ihan suitsait silmät ummessa. Se olisi nimittäin jo valheen puolella.

      Poista
  6. Ootpa neulonu hyvännäköisiä sukkia:) Tarviiskohan minun opetella taas neulomaan...
    Joo meillä oli talvi, mutta meni jo:( Tänään on satanut silkkaa vettä ja märkää on ja liukasta:(:( Ei oikein ulkoilu kiinnostanut koiraa eikä emäntää...
    Muiskuja Ossille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihis se taito katoaisi, ei mihinkään. Puikot kilisemään. Sukille ainakin on useimmilla ihmisillä käyttöä. Tiitulle pusuja Ossilta ja terveisii muutenki täältä sateiselta Kirkkonummelta.

      Poista
  7. Kaamosmasennus on pimeän ajan väsymystä, siihen auttaa kai vain kevätaurinko. MInua ei ole onneksi se koskaan vaivannut, mutta tytärtäni joka vuosi. Hän koittaa selvitä siitä kutomalla juurikin sukkia, kirkaan lampun valaistuksessa.
    Alkaa olla Ossi sellainen kaavoihinsa kangistunut papparainen kuten vanhemmat miehetkin, perinteistä pidetään kiinni eikä mikään muuttua saa. :)
    Me saimme täällä nauttia yhdestä kesäpäivästäkin, edellispäivänä oli nimittäin aurinkoa ja 24 astetta. Plussaa. Olipas se ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä sitten oikeasti on kaamosmasennusta. Hassua, kun en ole "masentunut", sanan merkityksessä. Vain ja ainoastaan ihan fyysisesti väsynyt. Nytpä sain sinulta ihanan idean tuohon kirkasvalolampun hyödyntämiseen. Alankin käyttää sitä sukankudontalamppuna. Ossi on kaavoihinsa jämähtänyt pappa, silti en jaksa olla ihmettelemättä että se tunnisti ihan näköhavainnolla mustaruskeakuvioisen lakanan. Oi teidän lämpöä, ah, vaikka yhden päivän. No viime kesästä en valita, oli niin ihana lämmin kesä. Se vain saisi jatkua vielä. Sitten 1 kk syksyä, yksi talvea, sallittakoon hiihtäjille ja sitten kevät ja piiiitkä kesä. Näin voisi mennä minun suunnittelemani uusi vuodenaikojen kierto:) Terveisii Saksan maalle, M-L ja Ossi.

      Poista
  8. No moi! Täältäpä löytyi Ossi ja emäntä. Hauska yllätys. Kauniita sukkia olet puikotellut. Oikeasti syksy on aika ihanaa aikaa, jos ei sada koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan, Marle, kaima. Olet varmaan se sama jolla on labbis , (Ukko?) nyt en mee takuuseen nimestä ja aivan ihania tilkkutöitä ja pussukoita. Tää toinenmarle on ollut vähän huono kommentoimaan, mutta olen minä Kristiinan blogin kautta joskus käynyt naama vihreänä katselemassa kaikkia ihania sinun töitäsi:) Ukko-labbikselle terveisii. Toivottavasti se voi hyvin. M-L ja Ossi.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.