lauantai 14. joulukuuta 2013

Potutuslauantai osa 30

Seija-myrsky kopautti kutsumattoman kuusivieraan meidän autotallin katolle. Naapurien kesämökkitontin puolelta. Soitin meidän kesämökkinaapurille ja tämä kuului sarjassamme tekoihin, "joita ehkä ei olisi pitänyt tehdä". Se kiltti naapurin täti meinasi mennä ihan jengoiltaan, kun hän sen verta hätääntyi. Minä rauhoittelin, että ei mitään hätää, miäs pistää tuon pienen näreen paloiksi, sitten kun tulee matkoilta. Mitään ei ole mennyt rikki, mutta ajattelin vain siksi soittaa, että ette pääse teidän kesämökillenne juuri nyt autolla. Sähköt menivät tietysti. Onneksi sähköt on saatu jo takaisin. Lähdin kuitenkin äitiäni katsomaan eilen ilman aamukahvia. Sekin oma järkytyksensä:) Sen kurjan tunteen tietävät vain kahviaddikoituneet. Onneksi tupakkaa ei ole tarvinnut kaivata yli 20 vuoteen. Varauduin jo kuljettamaan 25 kiloa pakastettua peuraa appiukon isoihin pakastimiin, mutta onneksi tähän touhuun ei tarvinnut ryhtyä.

Tuo järkyttävän näköinen rautahäkki on lojunut autotallin nurkallamme ainakin kolmisen viikkoa. Siinä tuli yksi lähetys ulkomailta ja lähettäjä oli pakannut ne kamppeet oikeasti tuollaiseen kamalaan rautahäkkyrään. Hirvittävä, ruma ja painava ongelmajätekasa. Autsch.


Ossi tykkää istua tässä olohuoneen tuolissa. On niitä toinenkin, ihan identtinen, mutta se on kauempana kakluunista:)
Kakluunejakin on kaksi, mutta tämän kakluunin pelti on minun helpompi aukaista. Sen pellin saa auki saunasta, kun taas toisen kakluunin pelti on sijoitettu niin korkealle, että joudun kipuamaan tuolille. Miäs saa pellin auki lattialta käsin ja hiilihangolla. Minulta uupuu se 15 cm lisäpituutta ja selkäkin on vihoitellut viikon, joten ei tosiaan tee mieli kivuta tuolille.
Tämä naapurien teettämä hevosaita ottaa minua nyt kaaliin. Se on aivan ihanaa, että tuohon pellolle tulee ensi kesänä hevosia, eihän siinä mitään. Se, että se aita tehtiin nyt talvea vasten, on minusta täysin käsittämätöntä. Nyt eivät pääse metsäkauriit ja valkohäntäpeurat, eivätkä hirvet enää menemään niiden totuttuja polkuja. Sitten siihen aitaan on kuitenkin jätetty sellainen noin seitsemän metrin aukko yhdelle sivustalle. Olisivat tehneet tuon aidan vasta sitten, kun tuovat ne hevoset. Aitatolpat ovat olleet pystyssä jo jonkin aikaa ja rouva sanoi, että nauhat laitetaan vasta loppukeväästä. No viesti ei tainnut mennä virolaisille työmiehille asti. Eikä niiltä virolaisilta työmiehiltä mennyt varmaan kuin yksi työpäivä tuohon nauhan laittamiseen.
Kun tulin Ossin kanssa kävelyltä, niin selasin kakluunin edessä yhtä kirjaa Kat@log der Träume. Sieltä löytyy kaikkea ihmeellistä, mistä ihmiset uneksivat ja 3000 "parasta" nettiosoitetta, mistä niitä tuotteita voisi saada. Pääsin jotain sivulle 180 selauksessani, enkä ollut kuin tullut huonolle tuulelle. Näin yhdellä sivulla Corbusierin nahkatuolin ja siitä assosioin heti vanhan naapurini. Hän jaksoi joka kävelylenkillämme (siis silloin, kun olimme vielä väleissä ja hänellä oli tämä narttukoira, eikä niitä kahta mustaa pientä räyhäävää urossnautseria) mainita, kuinka olisi iiiiihanaa ostaa sellaiset tuolit, mutta kun ne maksavat jotain blaa, blaa, ainakin 4000 kappaleelta. Kerrankin muistan sanoneeni, että otapa laina, tai lakkaa jorisemasta niistä nahkatuoleista. Sitäpaitsi ovat joutuneet tuolit joka paikassa jonkin sortin alennusmyyntiin. Kaikista pienistä asioista sitä voikin ihminen harmistua, kuten muistaessaan vanhan naapurinsa:) Eikä meilläkään ollut mitään kränää, ennenkuin se toinen niistä käppänöistä hyökkäsi Ossin kimppuun. Onneksi kaikki asustavat nykyisin Tapiolassa. 

Vaippaikäinen lapsi hylättiin törkeästi Kirkkonummella ja Viking Linesin Amorella on karilla. Tästä ei kyllä lauantai paljoa voi paheta.

Näihin potutuksiin ja niistä huolimatta parempaa viikonvaihdetta Ossilasta! Huomenna olisi tarkoitus mennä koiranäyttelyyn Messukeskukseen. 

16 kommenttia:

  1. Onneksi ei tullut enempää myrskytuhoja ja pakasteetkin saivat olla paikoillaan. Täällä pohjoisessa on myrskyistä selvitty paljon vähemmin vaurioin.

    Vettä satoi pari päivää, sitten vähän lunta. Maa on valkoinen, mutta ei ole hanget korkeat nietokset. Vaan joulu lähestyy.


    Terkut ipadin kautta Oulusta, tää ei oikein suju niin hyvin kuin tietsikalta.

    T. Aikku ja ollikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppujen lopuksi, kaikki hyvin Ossilassa. Jossain Itä-Uudellamaalla lähti lentoon koko yhden koulun peltikatto.

      Ipadilla ei ole oikein hyvä kirjoitella yhtään mitään. Lehtien luku sillä sujuu kätsysti. Tämä on minun mielipide. Terkkuja sinne teillepäin. Toivottavasti oli mukava Englannin matka, M-L ja Ossikka.

      Poista
    2. Kiitos, matka oli kiva ja rentouttava.
      Juu, ipad on hyvä selatessa ja lukiessa, mutta muuten en oikein ole vielä oppinut sitä käyttämään. Fb ja twitter vielä onnistuvat.

      Tilasimme paikallisen sanomalehden e-lehtenä ja nyt voimme lukea uutiset ihan missä vaan. Kätevää ja loppui se valtava sanomalehtipaperin roudaaminen keräykseen.

      Poista
    3. Matkustaminen yleensä on jos ei rentouttavaa, niin ainakin mukavaa!

      Poista
  2. Ei oo totta, miten ne kaikki metsän puut rytiseen teidän päälle! Onneksi olette ehjinä siellä Ossin kanssa.

    Kakluuni on ihana :) Kyllä Ossi osaa arvostaa lämmintä. Mulla oli peltimuurit ja sata vuotta vanha leivinuuni omakotiasumiseni aikoihin. Niilläkin sai pirtin lämpimäksi.

    VastaaPoista
  3. No onneksi ei kaikki puut rytise tästä ympäriltä ja vielä päälle! Voisi olla talo lituskaisena:(

    Juu, Ossi selkeästi tykkää kaikesta lämpöisestä. Sehän on kesälläkin todettu ja monasti, kun misteri ottaa aurinkoa selällään:) Minulla on se puuhella ja uuni toivelistalla keittiöön:) Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
  4. Ottamatta kantaa enää noihin kauheisiin uutisiin, jotka onnistuivat taas järkyttämään - komppaan Maita: näyttäisi tosiaan, että siellä on taas puolen Suomen puusto kaatunut teidän tontille!

    Täällä tosiaan, kuten Aikkukin mainitsi, päästiin vähemmällä, eikä tuo myrsky näkynyt ja tuntunut oikeastaan missään muussa kuin aamulenkin aikana bongattiin koirien kanssa vanhoista puista katkenneita oksia ja pari puolittunuttakin puuta - jotka Alphonsen piti käydä taas asianmukaisesti hyvästelemässä ;)

    Ihme säitä ja myrskyjä on kyllä pidellyt...kummaksi on vuodenajat menneet. Pari päivää sitten tuli vettä kuin kunnon syyssateiden aikaan, Joulukuussa! Siis sellainen tiheä, oikein kasteleva syyssade, jollaista en valkoiseen aikaan muista kokeneeni. Saapa nähdä mitä tammi-helmi-ja maalis tuovat tullessaan. Toivottavasti ei ainakaan mitään järkkypakkasia...

    Ossin sivuprofiilikuva on ihana <3 Rakastan noita mäyräkoirien jalomuotoisia naamoja ja sivusta erityisesti ovat niin ylhäisen näköisiä otuksia :) Kakluuni myös upea, kelpaa sen lämmössä mäyrämiähen köllötellä :)

    Sunnuntaita ja rapsuja Ossille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kulkevat nuo myräkät aina mitä ihmeellisimpiä reittejä. Edellisestä myräkästä taasen ei meillä ollut mitään tietoa.

      Tänään on tullut pikkaisen lunta. Kävin tänään messukeskuksessa katsomassa Maita ja Arttua. Noin viiteentoista vuoteen en ole käynyt tuolla isossa koiranäyttelyssä. Muistan, että tyttömme oli varsin pieni, kun siellä kävimme ja jo silloin alkoi koiravinkuna:)

      Ossin jalomuotoisuudesta en tiedä mitään. Varsinainen "urosleima" sillä ei ole päässä niin hurjan vahva. Monesta eläinlajistahan pitäisi jo etupään päästä pystyä sanomaan kumpaa sukupuolta se edustaa ja kyllä se aika usein onnistuukin.Kakluuneja lämmitetään nyt talven tullessa hurjasti, kun polttopuuta kerran on. Pienentää sähkölaskua, ainakin toivottavasti. Terveisii laikkupojille, M-L ja Ossi.

      Poista
  5. Olin juuri näpyttelemässä minäkin, että Ossilla on todella komea profiili, ja väri juuri sellainen, josta minäkin alunperin haaveilin. No, en tietenkään vaihtaisi omaa riiviötäni enää mihinkään, vaikka se onkin mustapoika ; )

    Onpas kaunis kakluuni. Kyllä sen lämmössä kelpaa rentoutua. Se puu olisi saanut kaatua parempaan suuntaan, kun oli kerran kaatuakseen. Onneksi ei mitään pahempaa sattunut.

    Kyllä nousi verenpaine, kun luin Kirkkonummen tapauksesta. Mitä kummaa maailman ihmisille on tapahtumassa? Onkohan tuossakin jutussa kyse jostain sekakäyttäjästä tai huumehörhöstä. Tulee etsimättä mieleen 'hammas hampaasta...' sanktio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta, kiitosta ja Párek on niin söötti poika että. Paljon komeempi partavärkki kuin meitin melkein parrattomalla herralla:)

      Kyllä kakluunit tulevat olemaan tänä vuonna kovemmalla käytöllä kuin koskaan ennen. Varmaan on puut loppu liiteristä tätä vauhtia ennen kuin ens kesä saapuu. Sitten joutuu taas halkokoneella pilkkomaan lisää. Ne pöllit tuolla rinteessä vaan alkavat olla niin painavia, ettei niitä oikein miäskään jaksa kantaa tuota kamalaa ylämäkeä ylös.

      Me mietimme miähen kanssa tänään, että saattoi lapsi osata jo lähteä karkuun, jos kerran on kaksi ja puolivuotias. Ei vain raukka tajunnut, että enempi vaatetta olisi pitänyt laittaa päälle. Tuo Masala ei ole sitä Kirkkonummen "parhainta" asuinaluetta, vaikka tietty sielläkin valtaosa on ihan normaaleja ihmisiä. Kait noita huumehörhöjä valitettavasti löytyy ihan joka puolelta. Onneksi lapsi pelastui ja nyt on lastensuojeluviranomaisilla taas töitä. Sanoin miähellekin, joka tuli tänään matkoilta, että Masala pääsi eilen oikein valtakunnallisiin uutisiin. No miäs arvasi heti, että mitään mukavaahan ei ole sattunut. Terveisii teillepäin M-L ja Ossi.

      Poista
  6. Laivalla ei ihmisillä kaiketikaan mitään hätää ollut, muuta kuin ett viinahanat laitettiin kiinni. Mähän olin jokunen talvi sitten koko päivän Tallinnan laivalla jäissä jumissa. Ihan hyvin päivä meni ja ku asialle ei mitään voinu niin mitäs sitä suotta hermoilemaan.
    Sun pitää hankkia semmonen pieni retkikeitin niin saat aamukahvit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No saattoi siinä jollekin tulla "hätä", jos viinahanat pistettiin kiinni. Ihan oikein. Minusta tuntuu, että minun metsästäjämiähellä ON jossain kaasukeitin, mutta eipä justiinsa tullut miäleen, kun piti lähteä liikkeellekin. Täytyy selvittää miäheltä, missä hän pitää sitä keitintä, kun noita sähkökatkojahan täällä on aika usein. No tuo oli nyt taas sellainen pitempi monen tunnin katkos. Iltapäivällä neljän maissa kun tulin minun äitimuorii katsomasta Lohjalta, niin oli sähköt sentään jo tulleet. Terveisii ja Halille haleja, M-L ja Ossi.

      Poista
  7. Seija riehui meilläkin aikamoisella draivilla. Myrsky-yönä meinasi välillä oikein pelottaa. Onneksi ei puita kaatuillut tms. Ja onneksi teilläkin säästyttiin suuremmilta vahingoilta! <3

    Onpa kyllä tylsä juttu tuo hevosaita, höh! :/ Pitäisköhän kaivaa sisäinen kettutyttö itsestäni esiin ja tulla katkomaan nuo nauhat.. Noi, ei nyt sentään, mutta olisivat toisiaan voineet laittaa nauhat vasta, kun hevoset saapuvat.

    Mukavaa joulunalusviikkoa sinne Ossilaan! <3 Toivottavasti selkä ei ihan suuttunut tämän päivän kävelyistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuonkin pikkukuusen vieressä on sitä moninkertaisesti isompi. Onneksi se ei päättänyt kaatua.

      Siis tämmöiseksi tulee, kun asuu tarpeeksi kauan landella. Voin ilman suuria omantunnontuskia syödä kyseisiä eläimiä, mutta silloin, kun ne ovat elossa, niin niillä pitää olla hyvä elämä. Siihen kuuluu mielestäni se, että ne saavat vapaasti käyskennellä siellä missä ovat tottuneet kulkemaan. Joka tapauksessahan näiden peurojen sun muiden kulku estyy kun hepat tulevat laiduntamaan, mutta silloin se aitaus on tietty oikeutettua. Kauriit ja peurat muuten menevät ihan keppoisesti loikaten tuosta aidasta, mutta niillä voi olla ongelmana nähdä tuota tummaa nauhaa.

      Mukavaa joulunalusviikkoa teillepäin kanssa. Selkä on aika äkäinen, mutta ei tämä ole oikeasti mitään verrattuna viime joulukuiseen ja kesäiseen. Tällä kerralla en ole joutunut konttaamaan kertaakaan ja tujuja särkylääkkeitä, joita joudun muutenkin syömään, olen vain lisännyt annostusta ja nyt alkaa jo olla hetki, että niitäkin voi jo vähentää. Elämä melkein hymyilee!! Terveisii ja tytöille Ossi-pusuja, M-L ja Ossi.

      Poista
  8. Voi kuinka olen samaa mieltä ipadeillä yms kommentoinnista. Mutta tämä lukeminen on vaan niin kätsää.

    Ihana kakluuni, tuollaisen kun joskus saisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen padillä on helppoa ja mukavaa. Tosin jotkut nettisivut muuttavat hieman muotoaan. Esimerkiksi, kun katsoin tai siis yritin katsoa Messuhallin koiranäyttelyn joitain asioita, niin en saanut niitä padillä esiin, kumma kyllä.

      Kakluunit ja takat ja puuhellat on tietysti helpoin huomoida jo talon tai rivarin rakennusvaiheessa, mutta saahan sellaisen toki asennettua jälkeenkinpäin. Meinasin kyllä tipauttaa alaleukani järkytyksestä, kun katselin kuinka noiden hinnat ovat nousseet. Markka on suunnilleen muuttunut euroksi yksi yhteen. Ei nyt ihan, mutta hyvin lähellä. Terveisii ja Nellille Ossi-pusuja.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.