torstai 20. helmikuuta 2014

Torstaita Ossilasta

Tea Ista lähti valitettavasti näyttelemään pilvien taakse. Siinä näyttelijättäressä kyllä oli "sitä jotain". Luin juuri eilen illalla, muistaakseni Suomen Kuvalehdestä, että Tea Istan olisi pitänyt näytellä pääroolia Kirsikkapuistossa, Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Joku toinen, jonka nimeä en tietenkään nyt muista, joutui sitten paikkaamaan, kun Tea Ista sairastui syksyllä. Näytelmä sai kaiken kukkuraksi melkoisen murskakritiikin. Ehkäpä oli hyväkin, ettei suuren näyttelijättären viimeiseksi rooliksi jäänyt sellaista, huonon kritiikin saanutta suoritusta.

Minä yritin leikkiä tosi hyvää ihmistä. Soitin sekä eilen, että tänään yhdelle X:lle siellä kankaankudonnassa, jotta hän olisi tullut kutomaan. Tällä nuorella naisella on jokin lievä kehitysvamma ja Aspergerin syndroomaan viittaavia käyttäytymisoireita. No, hän nyt ei kuitenkaan suostunut lähtemään kutomaan ja hänen matostaan puuttuu noin 10 senttiä ja siellä on jonossa kieli pitkällä ihmisiä, jotka odottavat kangaspuiden vapautumista. No vaikeahan se on toista pakottaa kutomaan. Tämä nuori nainen ei kuitenkaan pysty itsenäisesti kangaspuita käyttämään ja olisin auttanut häntä saamaan maton valmiiksi. Mutta ei kun ei nyt käy.

Huomenna on sitten joku tärkeä jääkiekkomatsi Suomelle. Minulle on aina ollut ihan hämärää tämä pelaamisjärjestys, mutta kait se jokin tärkeä matsi on, kun siitä niin lehdissäkin vohkataan:) No minä ajelen joka tapauksessa äitimuoria katsomaan Lohjalle, joten en sitä matsia näe missään tapauksessa. Uutisistahan sen sitten kuulee tuloksen ja näkee ottelun parhaat palat, eli maalit. Tarvitseeko sitä nyt sitten tuijottaa sitä telkkaria monta tuntia sen takia, että näkee ne tapahtumat suorana? Kyl vissiin... Eilenhän niitä mitaleita sateli oikein roppakaupalla Suomen sprinttihiihtäjille.

Soitin tytöllekin, mutta ei tuo vastannut puhelimeensa. Sitten hän soitti jossain vaiheessa takaisin "Oliks sulla jotain ASIAA?". No, sniis, eipä tässä muuta kuin olisin kuulumisia kysellyt. Ihan kesti kaksi minuuttia meidän puhelu:)

Minulla on selkä niin kipeä, etten edes jaksa nyppiä tätä Ossin tuhoamaa ketunnahkaa lattialta. Kaipa tämä tästä. Mukavaa torstai-iltaa Ossilasta!

Eikö se nyt riitä, että silppusin sen nahan??




14 kommenttia:

  1. Voi kurjuus, selkävaivat on niin ikäviä. Tekisi melkein mieli alkaa tyrkyttämään joogaa, niin kuin tein serkulle pari viikkoa sitten. Lopulta hän kertoi oikein yksityiskohtaisen sairaskertomuksen sairaseläkkeelle joutumisensa syystä ja en sitten enää osannut sanoa oikein mitään :/ No jos on hyvä tarkoitus niin ei pidä lannistua tai nolostua vaikkei aina saa vastakaikua.

    Oikein hyvää päättyvää talvea sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis olen myös itse ajatellut jotain joogaa ja venytyksia. Se nyt on ainakin itsestään selvää, että vatsalihaksia tarttisi saada parempaan happeen. Onkohan niitä enää lainkaan? Silloin, kun olin hoikka ja ratsastin, niin sisäinen korsetti taisi olla sen verta kondiksessa, ettei ollut mitään vaivoja. Painoo pois pitäisi kanssa saada. Sehän on itsestään selvää, ainakin meitsillä, että iso osa noista vaivoista tulee siitä halvatun liikapainosta. Kotkaan päin terveisii.

      Poista
  2. Oi miten hieno kuva Ossista! Hieno profiili ja upeat kulmat.
    Niin, Tea Ista oli upea näyttelijätär, josta huokui samaa hienostuneisuutta, jota on Kyllikki Forssellissa (oik. Indrenius-Zalewski). Siitä huolimatta Istalta onnistui oikein uskottavasti pyykkimuijankin rooli. Viime sunnuntaina juuri televisiosta tuli Hyväntekijä, jossa Tea Ista ja Esko Salminen tekivät hienot roolityöt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ossilla on söpöt kulmakarvat. Partahan siltä puuttuu melkein kokonansa. Kerran Ossi on saanut kehuja silmistään. Mun yksi kaveri, jolla oli kanssa skotlannin paimenkoira, nyt tosin jo lopetettu, sanoi kerran "voi, onpa sillä kauniit silmät. Enpä ole aiemmin huomannutkaan".

      Itse olin sen verta väsynyt, etten jaksanut katsoa sitä Hyväntekijää. Aina ei vain jaksa. Terveisii teille.

      Poista
  3. Voi ei sitä sun selkää :/ Ossin pitäis hiukan tassutella nikamia kohdilleen ;)

    Onpa nyt ollut nihkeää puhelimessa, joka taholle. Taidan olla minäkin sellainen, kun pitkän päivän jälkeen joku soittaa... pitää kai tarkistaa äänensävyä, ettei noita sniif-oloja tulisi muillekin.

    Jääkiekko ei jaksa kiinnostaa, ennen kuin uutisissa näkyy maalit ja mitalit, Sitten tuntuu kivalta. Mutta olen tänä talvena miettinyt, että mikä urheilussa alkaa mennä pieleen, kun Suomea "kehuttiin" eilisten mitalien ansiosta ilonpilaajaksi. Aiemmin talvella Ruotsin porukka joutui saamaan kriisiapua, kun Suomi voitti. Eikä eilisen jälkeen Putinin kuvatkaan ole olleet muuta kuin lähes maansa myyneellä! Kautta aikojen on voitettu ja hävitty. Mitä ihmeellistä siinä nyt on?? Vuoronsa kullakin, eikä Suomi nyt niiiiiiin huono ole ollut, että sen voitosta kannattaa järki mennä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä tästä taas. Välillä vaan nyppii, kun on olo kuin raihnaisella vanhalla eukolla. No sitä tässä taidetaan olla jo:)

      Minä olen katsonut ihan hassuja lajeja, kuten jotain "pellehyppyjä" suksilla. Näyttivät aikalailla uimahypyiltä:) Äsken katselin miehen kanssa naisten taitoluistelua. Se nyt ainakin on kaunista katseltavaa, vaikken niitä hyppyjä toisistaan erotakaan enkä jaksa kierroksia laskea. Kyllä se selostaja kertoi oliko kaksois- vai kolmoishyppy:) Mutta se nyt ainaskin on varma, että jos Suomi voittaa huomenna Ruotsin, niin maammehan sekoaa....Terveisii ja Artulle vähän rapsutuksii.

      Poista
  4. No VOI EI todellakin sitä selkää, joko se taas alkoi vaivata (vai vaivaamaan.. ;D)? IHAN tyhmää!! :/

    Meillä 50 % ihmisasukeista on TODELLA innoissaan talvikisoista. Samaiselle innokkaalle osui ihan sattumalta huomiseksi myös etäpäivä töistä. Suomen pelillä tuskin on mitään yhteyttä asiaan. :D:D

    Ihan on kyllä kuin Pepin tekele tuo Ossin ketunnahka. Aikamoisia suolistajia nämä pitkänmalliset.. :o

    Lähetämme tyttöjen kanssa tosi paljon parantavia paijauksia sille siun selälles ja likat laittaa vielä Ossi-komistukselle nenäpusuja samaan lähetykseen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän selkä alkoi temppuilemaan, taas. Mutta kyllä se vielä paranee. Jos ei, niin sitten mennään katselemaan minkänäköisiä rullatuoleja löytyy. Ei vaineskaan, jotainhan sille on varmasti tehtävissä ja pakko tehdä jotain. yksi hyvä olisi sellainen 30 kilon painonpudotus.

      Meillä taas 100% ihmisasukeista on vähän vähempi innoissaan. Miästä ei jaksa kiinnostaa edes jääkiekko. Eikö olekin vähän ihmeellinen, ei tyypillinen lajinsa edustaja. Ei varmaan tee etäpäivää, ei sellaista lajia löytyisikään.

      Joo, tuo oli ihan kokonainen kettupuuhka:) häntä tosin oli irronnut joskus aiemmin, että ei sitä puuhkana olisi enää voinut käyttääkään. Olen minä sitä joskus 25 vuotta sitten muutaman kerran kaulurina käyttänyt. Oli tosi lämmin. Ensin Ossi vahti sitä yhden päivän. Meinasi jäädä alakertaan sen kanssa yöksi, mutta toin nahan yläkertaan, että koirakin sai nukkua. Sitten alkoi hillitön riepottelu ja repiminen jossain vaiheessa. Se oli ommeltu muuten sellaisista pitkittäissuikaleista, ettei se ollut ihan yksi nahka.

      Kiitos paijauksista. Eiköhän tämä jossain vaiheessa taas petraannu. Ossikin kiittää pussaiksista. Pääsispäs joskus pussaamaan ihan livenä:) Terveisii teiän joukoille.

      Poista
  5. Meillä on töissä yksi erittäin innokas urheilufani ja hän virittää kaikkien kisojen ajaksi töllön omaan huoneeseen. Kiva meille muille, jotka olemme riutumassa työvuoren kasvaessa mittoihin arvaamattomiin ja toisella on aikaa katsoa urheilua. Huokaus. Asia ei näytä työnantajalle kuuluvan ollenkaan, tosin taitaa johtajakin olla välillä siellä töllöhuoneessa.

    Koita saada selkä kuntoon ja kyllä joogaa/venyttelyä minäkin suosittelen. Ei mitään astangaa tai kundaliinia, ihan perushathajoogaa, jossa annetaan kropan rauhassa tottua uusiin asentoihin ennen liikettä.

    VastaaPoista
  6. Olen sen verran muita työntekijöitä ajatteleva, että näiden urheiluhullujen tulisi ehdottomasti tehdä katsotut tunnit ylitöinä. No, toivottavasti Suomi voittaa edes. Minä lähden tästä ajelemaan Lohjalle. Terveisiä teille!

    VastaaPoista
  7. Hyvä ku oli vaan ketunnahkapuuhka ettei sentään kokonaista kettua paloitellut:)

    VastaaPoista
  8. Tea Istan tiesin ennestään vaan ristisanoista, mutta nyt iltiksen sivuilta luettuani, tiedän hiukan paremmin kuka hän oli. Elikkä näyttelijä. Ja just hiljattain meni Shirley Temple, muistan hänet aina suloisenihanana sanavalmiina pikku kikkarapäänä. Jostain nuorena näkemästäni elokuvasta hänet muistan.

    Oih, voi selkä parkaa, toivottavasti tulee pian kuntoon. *myötätuntohalaus*.
    Ossi Ketunteurastajalle muiskut silppuriin elikkäs kuononpäähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä noista suomalaisista näyttelijöistä olen jotakuinkin kartalla, kun joskus, harvemmin tosin, tulee teatterissakin käytyy. Ulkomaiset näyttelijät ovat taas sitten ihan tuntemattomia. Suunnilleen samaa ikäpolvea olivat Ista ja Temple. Shirley Temple taisi olla 4 vuotta vanhempi.

      Ossi lähettää Ellille Ossimaiset pusut takaisin:)

      Poista
  9. Yritys kyllä ketunkin paloitteluun olisi hirmuinen, mutta ei ole ikinä onneksi päässyt kiinni. Pienen supin päälle kyllä yritti kerran, mutta kun oli liekassa, niin miäs esti. Olin silloin kävelemäs mukana. Supikoira on outo, kun se joutuu ahdistetuksi ni se on vaan paikoillaan ja sähisee. Terveisii ja hyvää viikonloppuu.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.