Se on kamut kuulkaas lokakuu. Kohta pitäisi mennä katseleen suppilovahveroita. Saattaa niitä suppiloita jo lymytäkin tuolla meidän metsissä, mutta on vähäsen laiskottanut:) Minähän olen sienienkin suhteen sen verran laiska, etten kerää mitään ryöpättäviä sieniä. Tosin joku sekasienisalaatti on sitten hyvää. Eikö ole vähän ristiriitaista? Tosin eiväthän kaikki edes pidä sienistä, joten mitäs minä nyt vouhotan.
Tuommoisen maton laitoin alulle. Minun piti kutoa minun hyvälle kaverille semmoinen kapeampi pellavamatto, joka on tuossa alemmassa kuvassa Ossin pään alusena, mutta loimi loppui kesken. Tai ihan oikeasti se meni niin, että eräs nainen tahtoi kutoa siitä lopusta sellaisen pariin metrin pätkän itselleen, joten en voinut sanoa, että ei minä kudon nyt minun kaverilleni. Tuo kuva on otettu leveyssuuntaan. Matosta pitäisi tulla joku vajaat kaksi ja puoli metriä pitkä ja leveys on jotakuinkin 132 cm. Ihan passeli tuohon meidän eteishalliin. On siinä nyttenkin tummanvihreä matto, mutta se tuoksahtaa ihan Ossilta. Ossilla on tapana hieroa itseään siihen mattoon. Ei kun uusi matto tilalle...
Ossila toivottaa mukavata viikon loppua kaikille!
Kommee matoo tulloo! Siihe on hyvä Ossin partoo pyihkijä :)
VastaaPoistaLokakuu alakaa satteella. Ja sitä myrskyvähhii on tiijjossa. Onneks vuan täks päeväks. Meellä on sienet jätetty muihen syötäväks mehtään. Äet ee tykkee niistä. Eekähän siitä ies oo mehtään mänijäks:)
Mukavata viikolloppuva sinne teellehhii!
Katsotaan valmistuuko. Onkin sen verta työteliäs:) Toivottavasti ei ole myrsky teiän tupaa riepoitellut pahasti. On nyt kuulemma 150 tuhatta ihmistä ilman sähköjä. Hui. Täältä ainakin toistaiseksi mennyt ihan ohitse tuo myräkkä.
PoistaSienet ovat juuri sellaisia, että joko niistä pitää tai ei. Minä muistan ikuisesti kun jouduin ekaa kertaa syömään kanttarelleja alle kymmenvuotiaan naapurin lasten mökillä ja meinasin oksentaa, Mutta urhoollisesti söin, kun äiti oli sanonut, että pitää syödä kaikkea mitä tarjotaan. Opinkin syömään sieniä vasta aikuisena ja nyt pidän niistä:) Terkut Ossilasta.
lue "alle kymmenvuotiaana!"
PoistaJoo, koree matto ja komee koira, täydellistä.
VastaaPoistaOssi ainakin on komee, muusta en tiedä:) Terveisii Tuulipojille.
PoistaOnpa tuossä työsarkaa, noin iso matto! Kauniit värit, sointuvat niin sopuisasti yhteen. Meillä ei noin vaalea matto kauan puhtaana pysyisi, tai enpä tiedä, ei ole koskaan ollut vaaleaa mattoa.
VastaaPoistaOssikin osaa arvostaa sitä, mihin päänsä kallistaa. Ihana kuva Ossista!
Terveiset Ossilaan!
Laskemista on paljon. Vaikea laskea neljään ja nurinperin kolme kertaa. Tänään pääsin vähän eteenpäin, kun jouduin purkuhommiin ensin:) Kuva valehtelee, matto ei ole vaalea, vaan ihan tummanvihreä ja tumman pellavaa siellä välissä.
PoistaOssi arvostaa pellavan "pehmeyttä" Terkut Saksaan Ossilasta.
Hieno matto. En ole koskaan kokeillut maton kutomista, voisi olla mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Tätini sanoi aina, että mattoa kutoessa pää lepää. Ossilla on niin nautinnollinen ilme, että tekee mieli itsekin ottaa päikkärit.
VastaaPoistaMaton kutominen on aika rentouttavaa ja tulee ärtymystä purettua, kun saa käyttää fyysistä voimaa niin paljon kun sielu sietää. Matto kestää paukuttamista. Tulee vain parempi, kun jaksaa paiskoa oikein kunnolla. Pää lepää omalla tavallaan, tuollaisessa kuviossa on vähän laskettava ettei tule liian pieni tai liian iso kuvia:) Ossi osaa ottaa ilon irti päikkäreistä. Vanha herra nauttii. Terkut Ossilasta!
PoistaMahtavaa, Ossi saa uuden maton syksyn kunniaksi! Komea tuler tästäkin matosta. Jos meillä ei olis koiraa, tekisin sulle tilauksen sinisävyisestä matosta. Mutta näillä vuosilla ei mäyräkoiran tassujen alla vielä kestä suorana mikään muu kuin kumipohjaiset matot. Että jos joku ihmettelee sisustusmakuani, valikoima on karvakaverin vuoksi pieni.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua ja intoa maton kutomiseen ennen lumia lattialle asti.
Me pääsemme varmaan kaikki aika piankin nauttimaan uudesta matosta, ehkä. Pitäisi saada kiiruusti valmiiksi.
PoistaMai, kyllä Ossikin ryttäilee mattoja ja minä kuljen perässä (silloin kun jaksan) ja oion ja karjun, että anna maton olla. Joskus tuo luupää jopa uskoo, joskus mellestys jatkuu.
Mukavaa viikonloppua sinulle ja Artulle myös ja terkut Ossilasta!
Ai niin Mai, kun sanoit jotain vanhasta koirasta ja tempuista. Tänään olemme harjoitelleet Ossin kanssa kumipohjaisten tossujen käyttöä. Ensin vain etutassuissa. Harjoittelemme pikkuhiljaa, mutta kävelimmekin ainakin sata metriä:) Ajattelin. josko koettaisi suojata tassuja kosteudelta. Terkut tossu-Ossilta:)
PoistaTäällä emäntä sienestää vain kaupan hyllyltä herkkutatteja, kun muuta ei osaa. Parempi olla pitelemäti metsän sieniä, kun ei tunne. Ettei sitten tule ikävää yllätystä. Tateista jalka pois ja täytettä sisään, mahdollisesti pekonipeitto päälle ja eikun uuniin. Avot et' on hyvää!
VastaaPoistaUpea matto tulossa. Kaunis kuosi, itse en oo tehnyt kuin jotain perusraita mattoja vain. Joskus tekis mieli kokeilla jotain vähän erilaisempaa, kuten tuo sinun mattosi on. Kyllä tuollaisen kelpaa lattialle laittaa, mutta eikös noin leveää mattoa ole hiukan hankalakin kutoa? Ossille muiskuja ja rapsutuksia. Terkkuja!
Kaupan sienet ovat takuuvarmasti hyviä, eikä ole pelkoa myrkytysvaarasta-Hekkusienet ovat hyviä tuoreina, paistettuina ja grillattuina, jos jaksaa grillata ja pistää jotain sisään:):)
PoistaKiitos kehuista. Onhan tuollainen leveän maton kutominen vähän hankalaa, kun siinä pitää liikkua niin mahdottomasti puolelta toiselle. Ei ole niin pitkiä käsiä, että ulettuisi istumalla keskellä, kutoessa toivoisi omaavansa gorillakädet., muutoin tietysti ei. Herra lähti juuri miähen kanssa lenkille, mutta lähettelee Ellille Ossi-pusut. Ossilasta terveisii!!