Eikä tassukaan värähtänyt

Tässä blogini rakas päätähtönen, rakkaitten riepujensa kera. Ossiinkin on tainnut iskeä kaamosväsymys, koska yleensä hemmo nousee välittömästi ylös, kun minä kaivan kameran esiin.

 Nyt kuvien oton välillä ei tapahtunut ei sitten pienintäkään liikettä. Hohhoijaa. Tapahtukoon ihan mitä vaan, nyt minä poika vetelen sikeitä. Ei haittaa, vaikka joku hävytön eukko ottaa parit valokuvat.

Mies keksi hauskan paikan, tai oikeastaan asennon Ossi-ovikellolle. Samaan puuhun minäkin sitä asettelin, lämpömittarin viereen. Nyt tämä hauska ovikello

 näkyy sisällekin. Wuhuu.

Minut leimattiin rasistiksi täällä blogissani, koska yhdessä kirjoituksessani olin kirjoittanut, että "melkein kaikki tuntemani Åbolaiset ovat outoja", tekstissä "Annamarin innoittamana". Kaiken kukkuraksi lauseessa on kirjoitusvirhe, olisi pitänyt käyttää keskellä lausetta pientä å:ta. Avataanpas nyt tätä asiaa vähäsen. Ensinnäkään, tuo lausahdus ei täytä rasismin määritelmää ei sitten lähellekään ja toiseksi, kyse on minun tuntemista, tai tuntemistani turkulaisista. Kolmanneksi sana "outo", voi olla sekä kielteinen, että aavistuksen verran myönteinen. Jos olisin suoraan väittänyt, että turkulaiset ovat outoja, niin sitten asia voisi olla hieman toisin. 

Kummitätini ja -setäni ovat Turusta. He ovat myönteisellä tavalla outoja, silleen hupaisasti outoja, "hupsuja", eivät suinkaan hölmöjä. Molemmat ovat korkeasti koulutettuja. Kummisetäni väänsi oikein tohtorinväitöskirjan jossain vaiheessa. Mutta hupsuja he ovat. En osaa sitä paremmin selittää, mutta he ovat hassulla tavalla outoja. 

Sitten äärimmäisen kielteisellä tavalla outo on vanha naapurini, joka katsoi oikeudekseen pitää omia koiriaan aina irti. Jo silloin, kun hänellä oli tämä narttu jack russel, kyselin häneltä, eikö olisi parempi pitää koira kiinni, koska se tuppasi aina karkailemaan. Sitten, kun hän hankki ne kaksi kääpiösnautseria, uroksia, niin silloinhan meidän välit tulehtuivat täysin. Toinen niistä hyökkäsi pahasti Ossin kimppuun, taisi olla kolme vuotta sitten. Onneksi tämä "outo lintu" on lennähtänyt Tapiolaan.

Eräs tuntemani outo nainen, hmm, kotoisin alunperin Turusta jaksoi aina kirjoitellessamme ja tavatessamme kääntää keskustelun rahaan, tai johonkin, mitä joku oli maksanut. Todella outoa. Tuttavuutemme päättyi muutama vuosi sitten, kun kysyin häneltä, että ettekö te todellakaan keksi mitään parempaa tekemistä jouluna, kuin riidellä perintöasioista? Koolla oli ollut hänen sukuaan vähän enempikin ja kyse oli ollut hänen serkkujensa perinnöstä, joista toinen sisar oli saanut vain lakiosuuden. Voi, voi. Minun mielestäni on surullista, suorastaan säälittävää, jos ihmisillä ei ole muuta tekemistä, kuin riidellä, tai yleensä edes keskustella raha-asioista jouluna päivällispöydässä. 

Lisään outojen listaan tämän lukijan, jonka ainoa kommentti blogissani oli, että olet rasisti, enkä sitten tule enää lukemaan blogiasi, vaikka en häntä tunnekaan. Vai niin, mitäpä tuohon nyt sitten sanoisi? 

Autssccccchh, nyt on lähdettävä tuohon järkyttävään keliin tarpomaan herra unisen kanssa. Sadevermeet päälle ja takaisin tullessa teevesi kuumenemaan. Terveisiä Ossilasta!